Asiasana: tasa-arvo

Kiinalaista yhteiskuntaa ovat viime vuosina alkaneet enenevässä määrin määrittää kungfutselaiset arvot ja yhteiskunnan puuttuminen median vapauteen. Tämä on vaikuttanut myös kiinalaisten naisten toimintaympäristöön. HTM Pia Eskelinen tutki oikeustieteen alan väitöskirjassaan Kiinan maaseudun naisten maaoikeudellista asemaa ja naisten oikeudellista asemaa kiinalaisessa yhteiskunnassa. Väitöstutkimus osoittaa, että lainsäädännön soveltaminen on Kiinassa muuttunut epätasa-arvoisemmaksi asettaen naiset ja heidän perusoikeutensa epäedulliseen asemaan.

Mitä keskeiset politiikan numerot pitävät sisällään ja miten niitä käytetään? Näihin kysymyksiin etsitään vastausta dosentti Hanna Ylöstalon johtamassa Numeroiden voima: Tiedon kvantifiointi hallinnan muotona politiikassa ja politiikan uutisoinnissa (NuVo) -tutkimushankkeessa, joka sai Helsingin Sanomain Säätiön joulukuun jaon suurimman apurahan, 190 000 euroa.

Äitien kokemusten mukaan korona-arki ja sulkutoimenpiteet keväällä 2020 hämärsivät niin työ- ja perhe-elämän väliset rajat kuin roolitkin. Äidit kuitenkin erosivat toisis­taan siinä, millaisia strategioita heillä ja heidän perheillään oli käytettävissään työn ja perheen välisten rajojen hallintaan. Erityisesti perheissä, joissa hoivavastuiden jako oli ollut epätasaista jo ennen covid-19-pandemiaa, ja joissa vain äiti siirtyi etätöihin, äidit kokivat päävastuun lisääntyneestä lastenhoidosta kasautuvan heidän harteilleen.

Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun homoseksuaalisten tekojen rangaistavuus poistettiin rikoslaista ja 40 vuotta siitä, kun homoseksuaalisuus poistettiin tautiluokituksesta. Poliisimuseon verkkonäyttely ”Rikos ja rakkaus – Homoseksuaalisuuden dekriminalisointi” kertoo näiden muutosten merkityksestä poliisin toiminnalle ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksille. Verkkonäyttelyn sisältö pohjautuu Poliisimuseon tilaamaan selvitykseen, joka tehtiin Turun yliopiston Porin yksikön kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelman opiskelijaprojektina.

Taiteen ja taidekasvatuksen pariin hakeutuu ja aktiivisesti valitaan ihmisiä, joilla on parhaat edellytykset menestyä taidejärjestelmässä, todetaan ArtsEqual-tutkimushankkeen raportissa ”Tasa-arvo taiteen ja taidekasvatuksen palveluiden suuntana”. Lokakuussa julkaistu raportti analysoi Suomen suurimman taiteen tutkimuksen hankkeen tuloksia. ArtsEqual-hankkeessa (2015–2021) on toiminut kuusi tutkimusryhmää, jotka ovat tuottaneet yli 200 tutkimusjulkaisua.

Ulkonäköön liittyvät normit ovat tiukempia naisille kuin miehille. Valtiotieteiden maisteri Erica Åbergin Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus haastaa suomalaisessa keskustelussa usein korostetun luonnollisuuden ja vaatimattomuuden normin ulkonäköön panostamisessa. Åberg osoittaa, että naisten oletetaan panostavan ulkonäköönsä eri tavoin kuin miesten ja samalla heidän oletetaan nauttivan palkattomasta ulkonäkötyöstä ja laajentavan tätä työtä koskemaan jopa lapsiaan.

Dosentti, sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo on työryhmineen saanut Koneen Säätiöltä 274 800 euron apurahan tutkimushankkeelleen Tasa-arvoa taloustietoon, feminismiä finanssipolitiikkaan – feministisen tiedon ja politiikan jännitteet strategisessa valtiossa. Suomen historian ja sosiaalityön oppiaineden yhteishanke lasten köyhyyskokemuksista sai 436 300 euron apurahan. Tohtorikoulutettava Annu Perälä sai uuteen, ilmastonmuutosta koskevaan tutkimushankkeeseensa 95 000 euron apurahan.