Kiinalainen nainen veden äärellä kaupunkinäkymä taustallaan

Perusoikeuksien puute estää oikeudellisen tasa-arvon toteutumisen Kiinassa (Väitös: HTM Pia Eskelinen, 9.9.2022, oikeustiede)

Kiinalaista yhteiskuntaa ovat viime vuosina alkaneet enenevässä määrin määrittää kungfutselaiset arvot ja yhteiskunnan puuttuminen median vapauteen. Tämä on vaikuttanut myös kiinalaisten naisten toimintaympäristöön. HTM Pia Eskelinen tutki oikeustieteen alan väitöskirjassaan Kiinan maaseudun naisten maaoikeudellista asemaa ja naisten oikeudellista asemaa kiinalaisessa yhteiskunnassa. Väitöstutkimus osoittaa, että lainsäädännön soveltaminen on Kiinassa muuttunut epätasa-arvoisemmaksi asettaen naiset ja heidän perusoikeutensa epäedulliseen asemaan.

HTM Pia Eskelinen selvitti oikeustieteen alan väitöstutkimuksessaan, millainen on Kiinan maaseudun naisten maaoikeudellinen asema. Tämän kysymyksen rinnalla Eskelinen pohti ja tarkasteli yleisemmin kysymystä naisten oikeudellisesta ja tasa-arvoisesta asemasta kiinalaisessa yhteiskunnassa ja sitä, kuinka presidentti Xi Jinpingin poliittinen diskurssi vaikuttaa naisten asemaan Kiinassa.

Maaseudun naiset jäävät Kiinassa helposti muiden, isompien, uutisten jalkoihin. Talouteen tai toisinajattelijoihin liittyvät uutiset ovat tärkeitä ja niistä pitääkin tehdä näkyviä. Eskelinen kuitenkin toteaa, että Kiinan maaseudun naiset muodostavat suuren yksittäisen ryhmän, jonka panos Kiinan taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen jää usein mainitsematta.

- Tavallisten naisten tavallinen arkielämä muodostaa tärkeän osan Kiinan bruttokansantuotteesta ja hyvinvoinnista, Eskelinen huomauttaa.

Presidentti Xi Jinpingin vaikutus Kiinan tasa-arvotilanteeseen

Kiina on viime vuosien aikana palannut presidentti Xi Jinpingin johdolla takaisin yhteiskuntaan, jossa kungfutselaiset arvot määrittävät enenevässä määrin sen, miten yhteiskunta toimii. Tämän lisäksi yhteiskunnan puuttuminen esimerkiksi median vapauteen on lisääntynyt huolestuttavasti. Eskelisen väitöstutkimuksen mukaan käännekohta oli vuonna 2016. Tällöin presidentti Xi piti puheen, jossa korosti kungfutselaisten arvojen olevan kaiverrettu kiinalaisten sydämiin.

- Puheen jälkeen Kiina alkoi siirtyä takaisin patriarkaalisempaan yhteiskuntaan ja naisten toimintaympäristö kapeni. Naisten paikan katsottiin olevan perheestä huolehtiminen, Eskelinen sanoo.

Tämän lisäksi eri alueiden naisjärjestöt alkoivat tarjota naisille erilaisia kursseja, joissa keskityttiin siihen, kuinka ollaan hyviä vaimoja ja tyttäriä. Huolestuttavimpana Eskelinen pitää sitä, kuinka lainsäädännön soveltaminen on muuttunut epätasa-arvoisemmaksi asettaen naiset ja heidän perusoikeutensa epäedulliseen asemaan.

Naisten arvostus ja ongelmat tasa-arvon näkökulmasta

Eskelinen haluaakin nostaa naisten arvostuksen ja ongelmat tasa-arvossa esiin, koska naisten osuus tai panostus eri maiden hyvinvointiin jää usein huomiotta. Suomikaan ei ole poikkeus.

- Suomessa Lottien osuutta sotaponnisteluihin on vähätelty, eikä naisvaltaisten alojen palkkakuoppaan ole vieläkään löydetty ratkaisua. On helppoa vedota rahaan ja sen puutteeseen, Eskelinen muistuttaa.

Eskelisen mukaan olisi kuitenkin tärkeää nähdä rahan taakse, asenteisiin ja rakenteisiin.

- Ei riitä, että esimerkiksi sairaanhoitajien kunniaksi valaistaan rakennuksia sinisiksi. Ajatus on kaunis, mutta sillä saadaan aikaan vain näennäistä, ei tosiasiallista arvostusta, pohtii Eskelinen.

Eskelinen toivookin, että yhteiskunnat Kiinasta Suomeen huomioisivat paremmin tavalliset ihmiset, tavalliset naiset ja antaisivat heille tosiasiallista arvostusta, ei vain valaistuja rakennuksia.

***
HTM Pia Eskelinen esittää väitöskirjansa Kiinan naisten oikeudellinen asema, erityisesti maaseudun maaoikeuksien kohdalla julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.9.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, Calonia, Calonia 1 -luentosali, Caloniankuja 3, Turku).

Väitöstä voi seurata myös etäyhteydellä: https://echo360.org.uk/section/d10ad3ff-8805-45ab-b752-65e10980be33/public

Vastaväittäjänä toimii dosentti Anja Lahtinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Johanna Niemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on oikeuden ja sukupuolen tutkimus.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8948-5

Väittelijän yhteystiedot:

Pia Eskelinen
pia.j.eskelinen@utu.fi
050 323 7296

Väittelijän kuva (kuvaaja: Amanda Eskelinen)

Luotu 30.08.2022 | Muokattu 30.08.2022