Asiasana: Oikeustiede

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Kuka voi toimia omissa nimissään tekijänoikeuden loukkausta koskevassa asiassa? (Väitös: OTM, KTM, VT Jussi Päivärinne, 27.5.2022, prosessioikeus ja tekijänoikeus)

OTM, KTM, VT Jussi Päivärinne tutki prosessioikeuden ja tekijänoikeuden alaan kuuluvassa väitöskirjassaan, kuinka kantaja- ja hakijavaltuuskysymykset on tekijänoikeuden loukkaustapauksissa jäsennettävä ja ratkaistava. Tutkimuksessa selvisi, että näiden kysymysten jäsentäminen ja ratkaiseminen aiheuttavat ajoittain haasteita käytännön oikeuselämässä. Tyhjentävään, lain tasolla tapahtuvaan asiavaltuussääntelyyn ei kuitenkaan ole tulevaisuudessakaan tarvetta, sillä oikeuskäytännön ja -tieteen kautta pystytään hallinnoimaan ja ratkomaan monimutkaisiakin asiavaltuuskysymyksiä.

Tekoäly päättää puolestamme

11.04.2022

Päätöksenteon ulkoistaminen tekoälylle ei ole enää scifiä. Maailmalta löytyy hurjiakin esimerkkejä tekoälyn kehittämisestä, mutta sen hyödyntäminen on myös arkipäivää monessa suomalaisessa yrityksessä ja organisaatiossa. Tutkijat haluavat auttaa yrityksiä, jotta ne pystyvät teettämään tekoälyllä päätöksiä vastuullisesti.

Sopimuksilla on monia käyttötarkoituksia – Vanhentuneet sopimuskäsitykset haitallisia yrityksille (Väitös: OTM Anna Hurmerinta-Haanpää, 22.5.2021, sopimusoikeus ja oikeussosiologia)

Anna Hurmerinta-Haanpää selvitti väitöstutkimuksessaan, miten yritykset käyttävät ja kehystävät sopimuksia nykypäivän verkostoituneissa liikesuhteissaan, ja miten sopimukset vaikuttavat yritysten väliseen luottamukseen ja liikesuhteeseen. Tutkimus osoitti, että sopimuksia käytetään moninaisesti esimerkiksi kaupan käsikirjoituksena, johtamaan organisaatioita sisäisesti sekä ohjaamaan sopimusosapuolten välistä yhteistyötä ja oman toimitusketjun menettelytapoja.

Väittelijä tarkasteli rakennuksen salaisesta omistusoikeudesta aiheutuvia ongelmia ja mahdollisuuksia niiden ratkaisuun (Väitös: OTM Karoliina Helle, 23.4.2021, esineoikeus)

Karoliina Helteen väitöstutkimuksen kohteena oli tyyppitapaus, jossa kiinteistönomistajan puoliso väittää omistavansa kiinteistölle rakennetun rakennuksen joko kokonaan tai osittain. Jos väite menestyy, rakennus on puolison irtainta omaisuutta eikä kuulu kiinteistöön ja siten kiinteistöä koskevien määräämistoimien piiriin. Tutkimuksessa todettiin, että rakennuksen omistajalle myönnettävää suojaa ei ole aina syytä pitää ehdottomana lähtökohtana, vaan rakennuksen ja kiinteistön muodostaman tosiasiallisen kokonaisuuden vuoksi tilanteen pitäisi ennemminkin olla päinvastainen.