Asiasana: Työelämä

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Moni pärjää työelämässä vaikka mielenterveys horjuu – diagnoosia enemmän kertoo toimijuus (Väitös: KM, psyk.sh. Johanna Vilppola 15.1.2021, kasvatustiede)

Mielenterveyskuntoutujan työ- ja opiskelukykyä arvioitaessa henkilön oma kokemus toimijuudesta on jäänyt muiden tekijöiden varjoon. Näin toteaa väitöstutkimuksessaan kasvatustieteiden maisteri Johanna Vilppola. Hän laati tutkimuksensa pohjalta kuntoutujille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille työkalun, joka tukee oman toimijuuden arviointia.

Naisten ulkonäkö on normatiivisesti säädelty läpi elämän (Väitös: VTM Erica Åberg, 18.12.2020, taloussosiologia)

Ulkonäköön liittyvät normit ovat tiukempia naisille kuin miehille. Valtiotieteiden maisteri Erica Åbergin Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus haastaa suomalaisessa keskustelussa usein korostetun luonnollisuuden ja vaatimattomuuden normin ulkonäköön panostamisessa. Åberg osoittaa, että naisten oletetaan panostavan ulkonäköönsä eri tavoin kuin miesten ja samalla heidän oletetaan nauttivan palkattomasta ulkonäkötyöstä ja laajentavan tätä työtä koskemaan jopa lapsiaan.

Uutuuskirja Ihmiskone töissä avaa suomalaisen tehokkuusajattelun historiaa

07.10.2020

Kunnon kansalainen on uupumaton ihmiskone. Näin todentaa Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Mona Mannevuo juuri julkaistuissa Ihmiskone töissä -teoksessaan. Mannevuo piirtää työn merkityksen koko suomalaisen yhteiskuntarakenteen keskeisenä tekijänä sotakorvausvuosista tähän päivään.

Pitkittynyt työkyvyttömyys kehittyy epätasaisesti eri sosioekonomisissa ryhmissä (Väitös: VTM Laura Salonen, 8.10.2020, sosiologia)

Pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymiseen vaikuttavat moniulotteiset prosessit läpi elinkaaren.  Valtiotieteiden maisteri Laura Salosen väitöstutkimus tuo esille erityisesti lapsuudenaikaisen perhetaustan sekä aikuisuudessa sairauspäivärahan ja työympäristön keskeisinä nivelvaiheina pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymisessä. Samat nivelkohdat ovat tärkeitä myös pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen liittyvien sosioekonomisten erojen kehittymisessä.