Asiasana: politiikka

Suomalaisen demokratian ja puoluejärjestelmän kehitys, rajojen kulttuurinen ja poliittinen merkitys sekä urheilun ja politiikan risteyskohdat ovat keskiössä Turun yliopiston poliittisen historian professorin Vesa Vareksen 60-vuotisjuhlajulkiussa. Vareksen kollegoiden, Louis Clercin, Tiina Lintusen ja Markku Jokisipilän toimittamassa julkaisussa lähes 20 tutkijaa lähestyy omasta näkökulmastaan Vareksen tutkimusteemojen ydintä.

Kärjekkäämmät mielipiteet sekä uusien identiteettipuolueiden poliittiset teemat korostuvat sosiaalisen media poliittisissa keskusteluissa, ilmenee Ilkka Koirasen Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että puolueiden kannattajien, jäsenten ja edustajien sosiaalisilla taustoilla ja ideologisilla arvoilla on merkitystä siihen, miten sosiaalisessa mediassa osallistutaan. Koirasen mukaan ilmiöllä saattaa olla merkittävä vaikutus siihen, mitä sosiaalisen median käyttäjät ajattelevat politiikasta, yhteiskunnasta ja toisistaan.

Mitä keskeiset politiikan numerot pitävät sisällään ja miten niitä käytetään? Näihin kysymyksiin etsitään vastausta dosentti Hanna Ylöstalon johtamassa Numeroiden voima: Tiedon kvantifiointi hallinnan muotona politiikassa ja politiikan uutisoinnissa (NuVo) -tutkimushankkeessa, joka sai Helsingin Sanomain Säätiön joulukuun jaon suurimman apurahan, 190 000 euroa.

Saksassa järjestetään tulevana sunnuntaina liittopäivävaalit. Niiden tulos ratkaisee myös sen, kenestä tulee maata 16 vuotta johtaneen Angela Merkelin seuraaja Saksan liittokanslerina. Millaisia ehdokkaita saksalaisille on tarjolla, ja miten valinta vaikuttaa  Saksan sisäpolitiikkaan ja Euroopan unioniin. Vastaamassa Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen  keskuksen erikoistutkija Kimmo Elo.

Vaaliliitot eivät vaikuta olennaisesti liiton solmineiden puolueiden valtuustopaikkojen määrään, mutta ne voivat estää suuria puolueita saamasta enemmistöedustuksen kunnanvaltuustoissa. Vaaliliiton muodostavat puolueet ovat usein samankokoisia ja niiden ideologiat ovat lähellä toisiaan. Liittoja muodostetaan erityisesti kunnissa, joissa on paljon puolueita ja niiden kannatus jakaantuu epätasaisesti.

Yhdysvaltojen säilyminen kansainvälisen järjestelmän johtavana suurvaltana on näyttänyt viime vuosina entistä epävarmemmalta. Yhdysvaltojen kohtaamat haasteet eivät kumpua ainoastaan suhteellisen valta-aseman heikkenemisestä tai sisäpoliittisesta kuohunnasta, joka vaikeuttaa sen kykyä toimia kansainvälisellä areenalla. Turun yliopistossa väittelevän Ville Sinkkosen mukaan Yhdysvaltojen kansainvälispoliittisen roolin muutosta tulisi tarkastella myös hallitsevien ideoiden, keskeisten arvojen, kahdenvälisten suhteiden ja kansainvälisten instituutioiden näkökulmista. 

Mitä tutkittua tietoa meillä on koronan vaikutuksesta eriarvoistumiseen? Sitä sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo, erikoistutkija Satu Helske ja tohtorikoulutettava Henri Koskinen ovat selvittäneet syksyn ajan. Kahden viikon välein he ovat lähettäneet valtioneuvoston kansliaan teemaan sopivista tutkimuksista yhteenvedon sekä oman arvionsa niiden tieteellisestä pätevyydestä. Tietopaketti auttaa päättäjiä heidän työssään.

Me elämme niin suurten mullistusten äärellä, etteivät perinteinen politiikan keskustelu ja tapa hoitaa asioita riitä. On uskallettava irrottautua perinteestä, poistaa mielikuvitukselta rajat ja kuvitella utopioita. Näin näkee viiden tutkijan ryhmä, joka aikoo neljässä vuodessa etsiä erilaisia poliittisen mielikuvituksen tiloja, tutkia niitä ja kehittää työn pohjalta työkaluja poliittisen mielikuvituksen ruokkimiseen.