Suomen Eurooppa-politiikka otettiin tarkastelun alle Eurooppa-foorumin historian ensimmäisessä lämmittelytilaisuudessa. Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sai keskustelukumppanikseen pääministeri Sanna Marinin. Keskusteluun nousi muun muassa eurooppalainen korkeakouluyhteistyö.
Ukrainan tilanne ja sen yllätyksellisyys heijastui vahvana Eurooppa-foorumin keskusteluissa. – Miten vähän me tiesimmekään viime vuoden Eurooppa-foorumin aikaan, Turun yliopiston rehtori Jukka Kola totesi heti tapahtuman avajaisissa. Uusi tilanne korostaa entistä vahvemmin tutkitun tiedon ja koulutuksen merkitystä. Oman mausteensa antoi myös korona. Esille nousi yhteistyön rinnalla oma huoltovarmuus, esimerkiksi InFLAMESIn keskustelussa pohdittiin oman lääkekehityksen tarpeellisuutta.
Vain viisi varsinaissuomalaista kuntaa on nostanut Saaristomeren suojelun tavoitteekseen. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen opiskelijaryhmän tekemän selvityksen mukaan Itämeren suojelukomission HELCOMin tavoite saada Saaristomeri pois Hot Spot -listalta ei asetetuilla tavoitteilla toteudu.
Tarvitseeko Suomi omaa lääkekehitystä ja -valmistusta vai voimmeko kriisien iskiessä luottaa Euroopan apuun? Entä onko lääkkeiden huoltovarmuus taattu? Muun muassa näistä aiheista keskustellaan Turun Eurooppa-foorumin tiedepäivässä 24. elokuuta InFLAMESin paneelikeskustelussa. Paneeli järjestetään Marina Palacessa kello 11.30–12.15. Keskustelu tulkataan myös englanniksi.
Suomen asema Euroopan kehittäjänä on keskiössä, kun Turun yliopisto kumppaneineen nostaa keskustelunaiheita Eurooppa-foorumissa. Tapahtuman tiedepäivänä, keskiviikkona 24.8., pohditaan muun muassa tarvitseeko Suomi omaa lääkekehitystä, millainen muutos eurooppalaisilla on edessä energiantuotannon ja -käytön suhteen, missä ovat Euroopan rajat ja miten voi Saaristomeri. Keskustelut käydään saleissa ja virtuaalitapahtuma-alustalla, mutta tapahtuma palaa koronan jälkeen juurilleen tulemalle myös keskelle kaupungin arkea.
Turun yliopiston on vahvasti mukana elokuussa järjestettävässä Eurooppa-foorumissa. Suomen ja EU:n asema osana muuttuvaa kansainvälistä järjestystä -teemainen kolmipäiväinen tapahtuma käynnistyy keskiviikkona 24.8 tiedepäivällä, jossa pureudutaan muun muassa lääkekehitykseen, Euroopan energiamuutokseen, Euroopan rajoihin sekä Saaristomereen. Yliopistolaiset ovat vahvasti mukana myös perjantain 26.8. politiikkapäivässä.
Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskus sekä Eurooppa-foorumi kokoavat neljättä kertaa järjestetyn tapahtuman annin Euroopan tulevaisuuskonferenssin käyttöön. Tulevaisuuskonferenssi on Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen hanke, jonka avulla ne haluavat kuulla kansalaisia ja antaa kansalaisille puheenvuoron Euroopan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa.
Eurooppa-foorumi nosti tutkitun tiedon ja sen, miten ihmiset oppisivat tunnistamaan tutkitun tiedon pohjalta tehdyt analyysit puhtaista mielipiteistä ja jopa vihapuheesta.
Turun yliopisto ja Åbo Akademi suunnittelevat yhteisen Eurooppa ja EU -maisteriohjelman perustamista. Ensimmäisen suomalainen EU-virkamiespolvi lähenee eläkeikää, ja jo nyt on havaittavissa pula suomalaisista EU-tehtäviin halajavista. Maisteriohjelma on vastaus tarpeeseen. Uuden maisteriohjelman perustamisesta kerrottiin neljättä kertaa järjestettävän Eurooppa-foorumin avajaisissa.
Eurooppa-foorumin Tiedepäivänä 25.8. nostetaan keskusteluun muun muassa Suomen hävittäjähankinnan turvallisuuspoliittiset ulottuvuudet, tekoälyn vastuullisuudesta sekä rokotuksista informaatiokuplassa. Turun yliopiston on yksi Eurooppa-foorumin järjestäjistä. Koronasta johtuen tilaisuuksiin voidaan ottaa vain rajallinen määrä väkeä, mutta 25.–27.8. järjestettävän tapahtuman tilaisuuksia voi seurata verkossa.