Nainen istuu talouskaavioiden vierellä.

Koneen Säätiö tukee Hanna Ylöstalon työryhmän taloutta tasa-arvonäkökulmasta lähestyvää tutkimusta.

03.12.2020

Dosentti, sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo on työryhmineen saanut Koneen Säätiöltä 274 800 euron apurahan tutkimushankkeelleen Tasa-arvoa taloustietoon, feminismiä finanssipolitiikkaan – feministisen tiedon ja politiikan jännitteet strategisessa valtiossa. Suomen historian ja sosiaalityön oppiaineden yhteishanke lasten köyhyyskokemuksista sai 436 300 euron apurahan. Tohtorikoulutettava Annu Perälä sai uuteen, ilmastonmuutosta koskevaan tutkimushankkeeseensa 95 000 euron apurahan.

Ylöstalon johtaman kolmivuotisen tutkimushanke kiinnittää huomiota tiedon, politiikan ja demokratian jännitteisiin suhteisiin.

– Politiikassa on kyse arvoista ja ideologioista, ja tietäminen – mistä tiedetään, mitä tiedetään, kuka tietää ja miten tiedon perusteella päätetään toimia – kytkeytyy poliittisiin valtakamppailuihin. Siksi kysymme: miten tiedon ja asiantuntijuuden merkityksen korostuminen politiikassa muuttaa poliittisen vaikuttamisen ehtoja ja mahdollisuuksia, Ylöstalo kuvailee Koneen Säätiön tiedotteessa.

Hanke ottaa kohteekseen ajankohtaisen poliittisten kamppailujen alueen: talouspolitiikan ja taloutta koskevan tiedon ja niiden feministisen kritiikin.

– Feministit ovat kehittäneet tiedon ja asiantuntijuuden avulla keinoja purkaa talouspolitiikan ja taloutta koskevan tiedon valtaa. Feminististä politiikkaa tutkimalla hankkeemme tuo näkyväksi vaihtoehtoja vallitsevalle talousajattelulle. Samalla se katsoo feminististä politiikkaa kriittisesti ja pohtii, miten asiantuntijavetoisuus sysää kansalaisyhteiskunnan toimijoita sivuun vaikuttamisen areenoilta. Yhdistämme teorian ja toiminnan etsimällä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa demokraattisempia toisin tietämisen ja vaikuttamisen tapoja.

Hanke yhdistelee poliittisen talouden, sukupuolentutkimuksen ja tiedonsosiologian näkökulmia tutkien aihettaan etnografisin menetelmin.  Hanke tuo feministisen politiikan avulla esiin vaihtoehtoja vallitsevalle talousajattelulle ja -politiikalle. Samalla se tarkastelee kriittisesti tietoon perustuvaa feminististä politiikkaa, jossa osallistuminen vaatii erikoistunutta asiantuntijuutta.

– Pyrimme yhdessä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa muokkaamaan tietoa ja taloutta korostavaa poliittista kulttuuria kokeilemalla uudenlaisia vaikuttamisen muotoja, Ylöstalo kertoo.

Sosiaalityön tutkijoille rahoitusta lasten köyhyyskokemusten tutkimiseen

Turun yliopiston Suomen historian ja sosiaalityön oppiaineen yhteinen tutkimushanke Lasten ja nuorten kokemukset köyhyydestä ja huono-osaisuudesta kriisien jälkeisessä Suomessa 1800-luvulta nykypäivään sai 436 300 euron apurahan.

Professori Kirsi Vainio-Korhosen johtama monitieteinen, historian ja sosiaalityön tutkimusta yhdistävä hanke tuottaa uutta tietoa yhteiskunnallisten kriisien seurauksista köyhien ja huono-osaisten lasten ja nuorten elämään pitkällä aikaperspektiivillä. Hanke tarjoaa tietoa yhtäältä siitä, miten arjen köyhyyskokemukset eroavat aikakaudesta ja kriisistä toiseen ja toisaalta siitä, mikä lapsena ja nuorena koetussa köyhyydessä on samaa riippumatta aikakaudesta ja yhteiskunnallisista olosuhteista.

Taloudellisten kriisien on todettu vaikuttavan erityisen kielteisesti niihin perheisiin, joiden tilanne on ollut vaikea jo ennen kriisiä. Esimerkiksi koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on uusimman Pelastakaa Lapset ry:n Lapsen ääni 2020 -raportin mukaan heikentänyt lasten hyvinvointia etenkin vähävaraisissa suomalaisperheissä.

Rahoitusta hakeneiden mukaan lasten näkökulmat köyhyyteen ja huono-osaisuuteen ovat tärkeitä ja tutkimisen arvoisia sekä sinällään että niiden aikuisuuteen ulottuvien seurausten takia. Haluamme korostaa hankkeessa uudenlaista, köyhien lasten omia kokemuksia ja omaa toimijuutta kunnioittavaa näkemisen ja katsomisen tapaa.

Hankkeessa tutkitaan lasten ja nuorten kokemuksia erilaisten yhteiskunnallis-taloudellisten kriisien jälkeen 1800-luvun koleraepidemioista ja nälänhädistä 1990-luvun talouslamaan ja nykyhetken koronapandemiaan. Hankkeen aihe on siis hyvin ajankohtainen ja tarve tutkia ilmiötä sekä edustavin määrällisin että erilaisin laadullisin aineistoin on suuri.

Historiantutkijat ja sosiaalitieteilijät yhdistävät hankkeessa voimansa Suomen oloissa poikkeuksellisella tavalla pitkän aikavälin tutkimukseen, jossa tarkastellaan köyhyyden ja huono-osaisuuden kertomattomia kokemuksia 1800-luvulta nykypäivään. Laaja ja monipuolinen tutkimustieto suomalaisten lasten ja nuorten köyhyyden ja huono-osaisuuden kokemuksista tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden teoretisoida lapsinäkökulmasta koetun köyhyyden seurauksia ja selviytymiskeinoja monimenetelmällisesti.

Perälä etsii suomalaisen ilmastotoimijuuden kipupisteitä

Eduskuntatutkimuksen keskuksen tohtorikoulutettava Annu Perälä sai 95 500 euron apuarahan tutkimukselleen Vaikuttavaa tietoa ilmastosta: Suomalaisten ilmastotoimijuuden kipupisteet ja niiden viestinnälliset ratkaisut.

– Väitöskirjassani tunnistan suomalaisten ilmastotoimijuutta jarruttavia tekijöitä ja etsin viestinnällisiä ratkaisuja niihin puuttumiseksi. Väitöskirjani jatkaa vuoden 2020 lopulla päättyvän Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -tutkimushankkeen työtä ja hyödyntää hankkeen aikana kerättyä kyselyaineistoa. Väitöskirjani tavoite on lisätä tieteellistä ymmärrystä tiedon ja ilmastotoimijuuden välisestä suhteesta sekä luoda konkreettisia työkaluja vaikuttavan ja tarkoituksenmukaisen ilmastoviestinnän tarpeisiin yhteiskunnan eri toimijoille,
Perälä kertoo.

Hänen kuvailee työskentelytapaansa, joka pyrkii aitoon vuorovaikutukseen ilmastotyötä tekevien organisaatioiden ja ilmastoviestejä vastaanottavien kansalaisten kanssa.

– Väitöskirjani on rohkea avaus, koska siinä etsitään uusia tapoja tehdä vaikuttavaa ja puhuttelevaa ilmastoviestintää yhteistyössä käytännöntason viestijöiden ja yleisön kanssa. Työni vastaa hyvin konkreettisesti niihin kipukohtiin ja tiedonkapeikkoihin, joita työn lähtökohtana oleva ilmastokysely osoittaa. Uskon, että realistisen tilannekuvan yhdistäminen tutkittuun tietoon ja aitoon yhteiskunnalliseen vuoropuheluun voi osaltaan olla tukemassa ilmastoystävällisemmän yhteiskunnan luomista, Perälä kertoo.

Luotu 03.12.2020 | Muokattu 04.12.2020