Uusi Ennen ja nyt -julkaisu pureutuu muun muassa vammaisten sotakokemuksiin. Numeron vertaisarvioidut artikkelit eroavat toisistaan niin teemoiltaan kuin käsittelemiltään aikakausilta. Artikkeleita yhdistää kuitenkin se, että ne on arvioitu avoimella ja joukkoistetulla vertaisarvioinnilla. Näin Ennen ja nyt pyrkii osaltaan uudistamaan ja kehittämään yhtä keskeisimmistä tieteellisistä laadunvalvontamenetelmistä.
Teiniliiton historiaa kaivetaan nyt esiin tunteiden ja kokemuksen näkökulmasta. Turun yliopiston poliittisen historian yliopisto-opettajan Ville Soimetsän johtama hanke lähestyy 1960–1970-luvun koululaisten tekemisiä, tunteita ja tekemättä jättämisiä monin tavoin uudenlaisista näkökulmista. Nelivuotisessa hankkeessa syntyy niin tieteellisiä artikkeleita kuin taiteellinen dokumentti.
Saksan keisarillisen armeijan luutnantti Fritz Güth joutui ensimmäisessä maailmansodassa sotavangiksi Venäjälle, pakeni Suomeen ja joutui Suomen sisällissodan keskelle. Nyt hänen päiväkirjamerkinnöistään on syntynyt kirja Sotavankina Venäjällä – Suomen kautta kotiin. Teoksen toimittaneiden Olli Kleemolan ja Timo Soikkasen mukaan kirja antaa uudenlaisen näkökulman elämään Suomessa ja erityisesti Turussa vuonna 1918.
Evakkojen asuttamista ohjanneen maanhankintalain kielipykälällä on vähäinen vaikutus Lounais-Suomen rannikkoalueen maanlunastuksissa. Maanlunastustoiminta eteni pitkälti vapaaehtoisin kaupoin, mutta niitä hidasti päätös niputtaa kaikki ruotsin- ja kaksikieliset kunnat saman toimikunnan alaisiksi.
Kaikki yhteiskuntatieteellisen hakukohteet keräsivät ennätysmäärän hakemuksia, yhteensä 7328 hakemusta. Viime vuoteen verrattuna tiedekuntaan saapuneiden hakemusten määrä kasvoi yhteensä 1529:llä. Suurimmat määrälliset kasvajat oli poliittinen historia ja valtio-oppi 438 hakemuksen kasvulla, logopedia 417 hakemuksen kasvulla, sosiaalitieteet 243 hakemuksen kasvulla ja psykologia 210 hakemuksen kasvulla.
Missä kulkevat julkisten edun ja terveydellisen profiloinnin oikeudelliset rajat? Mitä jos terveydenhuollossa kone on ainoa keskustelukumppanina? Miten käy yksityisyydelle digitalisoituvassa terveydenhuollossa? Näihin kysymyksiin haetaan vastausta Turun yliopistolla 18.3. järjestettävässä UNESCOn bioetiikkapäivässä.
Maahanmuutto- ja ulkomaalaisnäkemyksiin vaikuttanut suurin muutos suomalaisessa politiikassa viimeisen 50 vuoden aikana on ollut irrottautuminen Neuvostoliiton näkemykset huomioineesta politiikasta, Suomen kehityksen sitominen Länsi-Euroopan integraatioon ja kasvaneet maahanmuuttajamäärät. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Matti Välimäki Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, jossa hän tutki suomalaisten puolueiden maahanmuuttonäkemyksiä ja niiden taustalla vaikuttavien ajattelumallien kehitystä vuosina 1973–2015.
Maailman bioetiikkapäivä nostaa esille kulttuurisen moninaisuuden kunnioittamisen. Suomessa esille nostetaan erityisesti kielelliset kysymykset, kaikille avoin seminaari aiheesta pidetään Turun kaupunginkirjaston Studio-salissa lauantaina 19.10. kello 12 alkaen.
Kansanedustajat, heidän avustajansa sekä eduskunnan virkamiehet pääsivät ainutlaatuiseen tutkijoiden järjestämään ”Kansan valtuuttamat – eduskunta ja kansanedustajat osana Suomen poliittista järjestelmää” – koulutukseen. Tutkijoiden toteuttama koulutus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa, eikä muualtakaan maailmasta ole vastaavasta tietoa.