Millaisen presidentin suomalaiset haluavat? Mitkä tekijät vaikuttavat vahvimmin valittaessa oma ehdokas? Kysymyksiin etsitään vastauksia Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen kyselyllä. Kysely on kaikille avoin ja siihen vastaaminen on täysin anonyymiä.
Suomen ulkopolitiikassa alkoi 1980-luvun puolivälissä hiljainen käänne. Mauno Koiviston presidenttikauden ulkopolitiikkaa tutkineen valtiotieteiden tohtori Juho Ovaskan mukaan Suomi laajensi Koiviston johdolla huomattavasti ulkopoliittista liikkumatilaansa.
Turvallisuus nousi kuudetta kertaa järjestetyn Eurooppa-foorumin puhutuimmaksi aiheeksi. Nato, suhteet Venäjään, Ukrainan sota, mutta myös arviot Yhdysvaltain tulevaisuudesta ja sen mukanaan tuomat epävarmuudet vilahtivat valtaosassa keskusteluja. Tapahtuman päävastuullisen järjestäjän, Eurooppa-Foorumi Turussa ry:n hallituksessa Turun yliopistoa edustava vararehtori Piia Björn kiittää monipuolista ohjelmaa. – Tallenteista saa nopean katsauksen ajankohtaisista teemoista, Björn vinkkaa.
Eurooppa-foorumi pystyttää Turun kauppatorille perjantaina 1.9. kello 12–17 Speakers’ Corner -lavan. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän haastateltaviksi lavalle saapuvat poliitikkoja ja koulutuspolitiikan asiantuntijoita. Kolmipäiväisen tapahtuman muut ohjelmaosuudet käydään Köysitehtaan ympäristössä.
Uuden ajan diplomatiasta kiinnostuneet tutkijat kokoontuvat Turkuun 25.–27. toukokuuta. New Diplomatic History -verkosto perustettiin reilu 10 vuotta sitten tutkijoiden kaivattua yhteyttä uuden ajan diplomatian tutkijoiden kesken. Enää ei riitä perinteisen, valtiollisen tutkimus vaan rinnalle kaivataan laajempaa kuvaa.
Ulko- ja opetusministeriöt pyrkivät kylmän sodan aikana mahdollisimman pitkälle koordinoimaan Neuvostoliittoon suuntautuvia kulttuurisuhteita. Suomalaisesta kulttuuridiplomatiasta juuri kirjan julkaisseen Turun yliopiston poliittisen historian professorin Louis Clercin mukaan kulttuuri oli ulko- ja talouspolitiikkaan pehmeämpi keino rakentaa suhteita niin itään kuin länteen. Valtion ote oli kulttuuridiplomatiassa hallitseva 1980-luvulle saakka.
Eurooppa-erikoistumisopinnot tarjoavat monipuolisen, monitieteisen opinto-ohjelman, jonka puitteissa Eurooppaa tarkastellaan sekä alueellisena että institutionaalisena kokonaisuutena, painottaen laajaa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä Euroopasta alueena ja ilmiönä. Opetuskielenä on englanti.
Päättäjät kaipaavat tutkittua tietoa yhä vahvemmin päätöksentekonsa pohjaksi. 20-vuotista taivaltaan eduskunnassa järjestämällään seminaarilla juhlistanut Eduskuntatutkimuksen keskus on ottanut aiempaakin vahvemmin tutkitun työpöydälleen tutkitun tiedon tuottamisen eduskunnan käyttöön.