Asiasana: Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos

Kaikki yhteiskuntatieteellisen hakukohteet keräsivät ennätysmäärän hakemuksia, yhteensä 7328 hakemusta. Viime vuoteen verrattuna tiedekuntaan saapuneiden hakemusten määrä kasvoi yhteensä 1529:llä. Suurimmat määrälliset kasvajat oli poliittinen historia ja valtio-oppi 438 hakemuksen kasvulla, logopedia 417 hakemuksen kasvulla,  sosiaalitieteet 243 hakemuksen kasvulla ja psykologia 210 hakemuksen kasvulla.

Missä kulkevat julkisten edun ja terveydellisen profiloinnin oikeudelliset rajat? Mitä jos terveydenhuollossa kone on ainoa keskustelukumppanina? Miten käy yksityisyydelle digitalisoituvassa terveydenhuollossa? Näihin kysymyksiin haetaan vastausta Turun yliopistolla 18.3. järjestettävässä UNESCOn bioetiikkapäivässä.

Maahanmuutto- ja ulkomaalaisnäkemyksiin vaikuttanut suurin muutos suomalaisessa  politiikassa viimeisen 50 vuoden aikana on ollut irrottautuminen Neuvostoliiton näkemykset huomioineesta politiikasta, Suomen kehityksen sitominen Länsi-Euroopan integraatioon ja kasvaneet maahanmuuttajamäärät. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Matti Välimäki Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, jossa hän tutki suomalaisten puolueiden maahanmuuttonäkemyksiä ja niiden taustalla vaikuttavien ajattelumallien kehitystä vuosina 1973–2015.

Maailman bioetiikkapäivä nostaa esille kulttuurisen moninaisuuden kunnioittamisen. Suomessa esille nostetaan erityisesti kielelliset kysymykset, kaikille avoin seminaari aiheesta pidetään Turun kaupunginkirjaston Studio-salissa lauantaina 19.10. kello 12 alkaen.

Kansanedustajat, heidän avustajansa sekä eduskunnan virkamiehet pääsivät ainutlaatuiseen tutkijoiden järjestämään ”Kansan valtuuttamat – eduskunta ja kansanedustajat osana Suomen poliittista järjestelmää” – koulutukseen. Tutkijoiden toteuttama koulutus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa, eikä muualtakaan maailmasta ole vastaavasta tietoa.

Nykyinen mediajärjestelmä muokkaa mitä ja miten ”kansan” nimissä puhutaan sekä kuinka ”kansaa” edustavia poliittisia liikkeitä arvioidaan. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Niko Hatakka Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, jossa hän tutki populismin logiikkaa nykyajan mediajärjestelmässä, jossa perinteinen eliittivetoinen tiedonvälitys on kietoutunut kaikkien käsissä olevaan verkkoviestintään.

Miten eurooppalaiset valtiot ovat eri aikakausina vastanneet poliittiseen kumouksellisuuteen? Teemaan pureudutaan Turun yliopistolla järjestettävässä seminaarissa 19. syyskuuta. Aiheeseen johdattavat Newcastlen yliopistopiston emeritusprofessori Bernard Porter sekä Helsingin yliopiston professori Kimmo Rentola.

Aseväkivalta ja päivittäiset ampumavälikohtaukset ravisuttavat yhdysvaltalaista yhteiskuntaa. Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen järjestämä, ajankohtainen seminaari tuo yhteen Yhdysvaltain asekulttuuriin ja kouluampumisiin perehtyneitä asiantuntijoita purkamaan asekysymystä. Ohjelma koostuu esitelmistä, paneelikeskustelusta ja dokumenttielokuvasta.

Eurooppa-foorumin avajaispäivänä pääkirjaston Eurooppa-torilla kuultiin politiikan tutkijoiden mietteitä EU:n perusarvoista ja tulevaisuudesta. Tutkijoiden mukaan perusarvojen vaaliminen on jokaisen jäsenmaan tehtävä.