Saksassa järjestetään tulevana sunnuntaina liittopäivävaalit. Niiden tulos ratkaisee myös sen, kenestä tulee maata 16 vuotta johtaneen Angela Merkelin seuraaja Saksan liittokanslerina. Millaisia ehdokkaita saksalaisille on tarjolla, ja miten valinta vaikuttaa Saksan sisäpolitiikkaan ja Euroopan unioniin. Vastaamassa Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Kimmo Elo.
Miten 9.11.2001 terrori-iskut ovat kuluneen kahden vuosikymmen aikana vaikuttaneet ajatteluumme, maailmankuvaamme ja tapaamme tehdä tutkimusta? Kysymykseen pureudutaan Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen järjestämässä webinaarissa, joka on kaikille avoin ja seurattavissa netissä perjantaina 10.9. kello 14.15 alkaen.
Mitkä ovat suomalaisen demokratian kipukohtia ja miten ne voidaan ratkaista? Kysymyksiin on haettu vastauksia suuren tutkijajoukon voimin. Tulokset on koottu politiikkasuosituksiksi, jotka tutkijat julkaisevat kaikille avoimessa verkkotilaisuudessa keskiviikkona 1.9.
Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskus sekä Eurooppa-foorumi kokoavat neljättä kertaa järjestetyn tapahtuman annin Euroopan tulevaisuuskonferenssin käyttöön. Tulevaisuuskonferenssi on Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen hanke, jonka avulla ne haluavat kuulla kansalaisia ja antaa kansalaisille puheenvuoron Euroopan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa.
Turun yliopisto ja Åbo Akademi suunnittelevat yhteisen Eurooppa ja EU -maisteriohjelman perustamista. Ensimmäisen suomalainen EU-virkamiespolvi lähenee eläkeikää, ja jo nyt on havaittavissa pula suomalaisista EU-tehtäviin halajavista. Maisteriohjelma on vastaus tarpeeseen. Uuden maisteriohjelman perustamisesta kerrottiin neljättä kertaa järjestettävän Eurooppa-foorumin avajaisissa.
Valtiotieteiden ja filosofian maisteri Tiia Sudenkaarne tuo suomalaisen tieteen kaanoniin uuden teoreettisen viitekehyksen, queer-bioetiikan, joka auttaa valottamaan marginaalisina pidettyjä LHBTQI+-kysymyksiä filosofisesti rikkaina ja yhteiskunnallisesti merkittävinä.
Miksi salaliittoteoriat vetävät puoleensa, mitä ne kannattajilleen antavat ja kenen etuja ne palvelevat? Muun muassa näihin kysymyksiin filosofi Juha Räikkä vastaa uutuusteoksessaan ”Salaliittoteorioiden filosofia – Temppeliherroista liskoihmisiin.” Teos on ensimmäinen kattava suomenkielinen esitys salaliittoteorioiden herättämistä filosofisista kysymyksistä.
Neuvostoliiton luhistuminen päätti lopullisesti idän sosialistisen ja lännen kapitalistisen järjestelmän välisen kylmän sodan ajan. Se merkiksi myös Suomen ulkopolitiikan suurta käännettä. Presidentti Mauno Koiviston johtama Suomi ei ollut murrosvuosien aikana ajopuu, vaan aktiivinen toimija, joka kykeni tarttumaan äkillisesti auenneisiin tilaisuuksiin, todentaa valtiotieteiden maisteri Juha-Matti Ritvanen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.
Ilmastopolitiikan päättäjät ovat saaneet tuekseen kansalaisraadin puntaroidut näkemykset ilmastotoimista. Turun yliopiston tutkijoiden toteuttama kansalaisraati työsti julkilausuman, joka toimitettiin ympäristöministeriöön sekä hallituksen nimittämälle ympäristöpolitiikan pyöreälle pöydälle, jonka tehtävänä on luoda näkymä siitä, miten Suomessa voidaan siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä.
Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin kansalaiskeskustelun ja koeasetelman avulla asiantuntijatiedon vaikutusta kansalaisten mielipiteisiin koronatoimista. Asiantuntijoiden kuulemisen järjestyksellä ei ollut suurta vaikutusta, mutta jälkimmäisenä keskustelupäivänä kuultujen asiantuntijoiden vastauksia arvioitiin myönteisemmin. Selkeä ero näyttäytyi siinä, että koronatoimissa suosituksia pidettiin rajoituksia hyväksyttävämpinä.