Asiasana: Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Ota tiedekunnan uusi blogi seurantaan

22.02.2021

Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan uuden blogisarjan ”Yhteiskunnasta, rakkaudella” neljäs kirjoitus on julkaistu. Lue filosofian professorin Juha Räikän ajatukset kertomisesta sekä sarjan aiemmat osat osoitteessa blogit.utu.fi/yhteiskunnasta.

Demokratiakorjaamo

Aika

17.2.2021 klo 13.00 - 16.00
Demokratiakorjaamo kutsuu kaikki demokratiasta kiinnostuneet kuulemaan tutkimukseen perustuvia ratkaisuja demokratian ajankohtaisiin haasteisiin. Monitieteisen tapahtuman sisällöstä vastaavat 12 eri organisaation tutkijat. Aika: 17.2.2021 klo 13–16Paikka: verkossa Tuoreet esimerkit poliittisen...

Ulkoministeriön historia Koiviston valinnasta EU-jäsenyyteen yksiin kansiin

22.01.2021

Mauno Koiviston presidenttikauden ja Martti Ahtisaaren ensimmäisen presidenttivuoden aikainen ulkoministeriön historia kirjoitetaan julki. Teoksen kirjoittaminen mahdollistui, kun julkisuuslain mukaisesti ulkoministeriön arkistot avautuivat vuoteen 1995 saakka. Uusi teos syntyy ulkoministeriön ja akateemisten tutkijoiden yhteistyönä.

Tutkimus kaivaa esille yrityskauppojen ja huoltovarmuuden ongelmakohdat

10.01.2021

Suurvaltojen kasvanut taipumus käyttää taloudellisia keinoja ulkopolitiikkansa jatkeena ja Kiinan kasvanut kiinnostus yritysostoihin Euroopassa on herättänyt kysymyksen yritysostojen yhteydestä huoltovarmuuteen. Käsitykset siitä, mitkä yritykset ovat yhteiskunnan kannalta kriittisiä, ja ulkomaisten yritysostojen regulatiivinen ympäristö, ovat muuttumassa. Aihetta on tutkittu niukasti, mutta parin vuoden sisällä on luvassa uutta tietoa Turun yliopiston ForAc-tutkimushankkeelta.

Koulukirjojen kuva sisällissodasta kehittyi voittajien tarinasta yksittäisen ihmisten näkökulmaksi

18.12.2020

Suomen sisällissodan kuvittaminen koulukirjoissa on muuttunut voimakkaasti eri aikakausina. Turun ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijat kävivät läpi Suomessa julkaistut historiankirjasta 1920-luvulta tähän päivään analysoiden sisällissodasta kertovia kuvia. Kuvien luonne on muuttunut poliittisen ilmapiirin vanavedessä.

Koneen Säätiö tukee Hanna Ylöstalon työryhmän taloutta tasa-arvonäkökulmasta lähestyvää tutkimusta.

03.12.2020

Dosentti, sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo on työryhmineen saanut Koneen Säätiöltä 274 800 euron apurahan tutkimushankkeelleen Tasa-arvoa taloustietoon, feminismiä finanssipolitiikkaan – feministisen tiedon ja politiikan jännitteet strategisessa valtiossa. Suomen historian ja sosiaalityön oppiaineden yhteishanke lasten köyhyyskokemuksista sai 436 300 euron apurahan. Tohtorikoulutettava Annu Perälä sai uuteen, ilmastonmuutosta koskevaan tutkimushankkeeseensa 95 000 euron apurahan.

Suomi liittyi rauhanturvaamisen avulla osaksi kylmän sodan läntisiä ulko- ja turvallisuuspoliittisia rakenteita (Väitös: VTM Jukka Pesu, 5.12.2020, poliittinen historia)

Rauhanturvaaminen toimi kylmän sodan aikana Suomen välineenä erottautua itäblokista ja Neuvostoliitosta kohti länttä ja Pohjoismaita, valtiotieteiden maisteri Jukka Pesu osoittaa Turun yliopistoon tekemässään tutkimuksessa. Pesun mukaan rauhanturvaamisella oli myös aiemmin tuntemattomia puolustuspoliittisia tehtäviä.

Väitöstutkimus oikoo yleisiä väärinkäsityksiä Immanuel Kantin filosofiasta ja objektiivisuuden käsitteestä (Väitös: FM, VTM Matti Saarni 27.11.2020, filosofia)

Länsimaisen filosofian keskeisimpiin hahmoihin kuuluvan Immanuel Kantin filosofista järjestelmää ja erityisesti hänen toteuttamaansa ja nimeämäänsä filosofian "kopernikaanista käännettä" on  kritisoitu liian subjektikeskeiseksi. FM, VTM Matti Saarni esittää Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että nämä syytökset perustuvat Kantin filosofian heikkoon ymmärtämiseen. – Kantin filosofia päinvastoin tarjoaa toimivan – tai jopa parhaan – filosofisen perustan objektiivisuuden käsitteelle, Saarni sanoo.