Vanha purjelaiva merellä

Valaanpyyntialuksilla eli onnellisia naisia – kapteenien vaimot merimatkoilla 1800-luvulla (Väitös: Emilia Syväsalmi, 28.10.2022, yleinen historia)

Yhdysvaltalaisilla valaanpyyntialuksilla eli 1800-luvulla tavallisia naisia erikoislaatuisissa olosuhteissa. Emilia Syväsalmi selvitti yleisen historian alan väitöstutkimuksessaan, millaisena valaanpyyntialusten kapteenien vaimot vuosina 1840–1870 kokivat elämänsä laivayhteisössä. Päiväkirjateksteissään naiset kirjoittivat itsensä osaksi laivayhteisöä kuvailemalla valaanpyyntiä ja yhteistä tekemistä. Naisten merelle lähtö haastoi totuttua asetelmaa, jossa mies teki työtä merellä ja nainen odotti kotona maissa.

FL Emilia Syväsalmi selvitti yleisen historian alan väitöstutkimuksessaan, millaisia kokemuksia kapteenien vaimoilla oli elämästä laivayhteisössä yhdysvaltalaisilla valaanpyyntialuksilla vuosina 1840–1870. Aineistonaan Syväsalmi käytti yhdysvaltalaisten kapteenien vaimojen päiväkirjoja. Tutkimuksessa esille tuli naisten oma kirjoitettu kokemus elämästä laivalla.

- Merille mukaan lähteneet kapteenien vaimot kirjoittivat päiväkirjateksteissään itsensä osaksi laivayhteisöä kuvailemalla yhteistä tekemistä. He eivät istuneet yksinäisinä hyteissään, merisairaina ja kaivaten alati kotiin, vaan heillä oli oma roolinsa sekä laivayhteisössä että valaanpyytäjien muodostamassa laajemmassa joukossa. Kapteenien vaimot elivät laivoilla monipuolista elämää niin arjen iloissa ja haasteissa kuin juhlahetkissäkin, kertoo Syväsalmi.

Vaimot kuvasivat tilanteita laivalla ja havainnoivat valaanpyyntiä

Kapteenien vaimot kuvasivat päiväkirjoissaan erityisesti laivoilla tapahtunutta tekemistä. Kirjoituksista käy ilmi, että he viettivät aikaa laivan kannella ja osallistuivat yhteisiin tilanteisiin. Vaimot kirjoittivat lukuisin merkinnöin muun muassa valaanpyynnin eri vaiheista tai pyyntivesillä laivojen välillä suoritetuista vierailuista.

- Vaimot tiesivät, mitä laivoilla tapahtui. Esimerkiksi miehistöön liittyvät tunnetilat tulevat esille päiväkirjamerkinnöissä, joissa käsitellään sairauksia, järjestyshäiriöitä tai sitä, kuinka vaarallista työtä valaanpyynti oli, Syväsalmi kertoo.

Kannelle saalistetut vieraat kalat, laivan purjehdus yhä pohjoisemmaksi vieraille vesille – jopa Jäämerelle asti – ja kohtaamiset Tyynenmeren saarten alkuperäisasukkaiden kanssa olivat laivalla asuville mieleenpainuvia kokemuksia.

”Minusta on tullut oikea merimies” – lisääntyvä ymmärrys ja yhteinen tavoite mahdollistivat sopeutumisen

Sukupuolesta ja yhteiskunnallisesta asemasta huolimatta myös kokemukset elämästä laivalla määrittivät vaimoja. Tutkimuksessa esille nousevat tilanteet, joissa vaimot kokivat asioita osana laivayhteisöä. Toisaalta päiväkirjoissa tulevat esille heidän omat kokemuksensa.

- Vaimot kirjoittivat iloinneensa saadusta saaliista tai surreensa valaiden vähyyttä. He kauhistuivat kuultuaan surullisia uutisia pyynnin aikana kuolleista miehistä tai jäihin menetetyistä laivoista. Toisaalta he jäivät hyttiin silloin kun laivan kannet ovat liukkaita ja likaisia valaanrasvasta, tai olivat harmissaan, kun eivät päässeet tapaamaan toisia naisia huonon sään vuoksi, Syväsalmi kuvailee.

Tärkeimpänä pidettiin kuitenkin ruuman täyttymistä öljytynnyreistä. Vaimot osallistuivat miehiseksi miellettyyn teollisen työn maailmaan pohtimalla valaanöljyn markkinahintoja tai kirjaamalla valaista saadut öljytynnyrit päiväkirjamerkinnän viereen.

Uusia kokemuksia merimatkalla

Vaimojen merelle lähtö haastoi totuttua asetelmaa, jossa mies teki työtä merellä ja nainen odotti kotona maissa. Toisaalta vaimot lähtivät mukaan matkalle luodakseen kodin laivalle ja ollakseen aviomiehensä seurassa.

Meri ympäristönä sai vaimot kirjoittamaan myrskyistä ja kurjista olosuhteista, mutta myös avaran tähtitaivaan kauneudesta ja suurenmoisista auringonlaskuista. Matkalla olemisen problematiikka ja ajallisuus ovat selkeitä teemoja päiväkirjoissa, mutta ne eivät silti ole pelkkiä matkapäiväkirjoja.

- Vaimot kirjoittivat paljon uuden kokemisesta, siitä, että jotain asiaa ei voi ymmärtää, ellei sitä ole itse nähnyt. Esimerkiksi valaiden näkeminen sai vaimot kirjoittamaan näistä ”merten tai syvyyksien hirviöistä” pitkiäkin kuvauksia. Vaimojen sopeutumisesta ja 1800-luvun ihmisen suhteesta luontoon kertoo, että he eivät kyseenalaistaneet pyyntiä, vaan myös vaimoille saadun saaliin määrä oli aina tärkeintä, Syväsalmi kertoo.

Päiväkirjat kertovat tavallisista keskiluokkaisista naisista, jotka elivät erikoislaatuisissa olosuhteissa.

- Sen sijaan että naisten historiaa tutkittaessa tuodaan esille joidenkin kriteerien mukaan poikkeuksellisia, erikoislaatuisia tai tärkeitä naisia, meidän pitäisi tuoda esille se tosiasia, että jokainen nainen on tärkeä ja poikkeuksellinen oman elämänsä kulussa. On lohdullista lukea, kuinka moninaisissa olosuhteissa ja tilanteissa ihan tavalliset naiset ovat kautta aikojen pärjänneet ja eläneet onnellisina, toteaa Syväsalmi.

***

FL Emilia Syväsalmi esittää väitöskirjansa Kapteenien vaimojen kokemus elämästä laivayhteisössä yhdysvaltalaisilla valaanpyyntialuksilla 1840–1870 julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.10.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).

Vastaväittäjänä toimii tohtori Sari Mäenpää (Forum Marinum) ja kustoksena professori Taina Syrjämaa (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on yleinen historia.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8996-6

Väittelijän kuva

Lisätietoja

Emilia Syväsalmi
emilia.syvasalmi@gmail.com
040 5832055

Luotu 24.10.2022 | Muokattu 22.11.2022