Tehtaan piippu ja savua kaupunkimaisemassa

Työterveyden asiantuntijoilla oli keskeinen rooli ilmansaasteongelman uudelleenmäärittelyssä 1950–1960-luvuilla (Väitös: FM Janne Mäkiranta, 20.5.2022, yleinen historia)

Toisen maailmansodan jälkeen epämääräisestä kaupunki-ilman ongelmasta muodostettiin tieteellinen arvoitus, joka voitiin ratkaista tuottamalla tarpeeksi oikeanlaista tietoa. Tässä kansainvälisessä kehityksessä keskeisin suomalainen toimija oli 1950-luvun alussa perustettu Työterveyslaitos. FM Janne Mäkirannan yleisen historian alan väitöskirja osoittaa, että teollisuusympäristöihin perustuva terveyden asiantuntijuus on ollut kansainvälisesti keskeinen tekijä modernin yhteiskunnan ympäristöongelmien määrittämisessä.

Janne Mäkiranta tarkastelee väitöstutkimuksessaan Clarifying the Air: Finnish Air Pollution Experts and the International Quest for Safe Air, 1940s-1970s ilmansaastetutkimuksen kansainvälistä kehitystä 1950-luvulta 1970-luvulle. Tutkimuksen keskiössä on Suomen Työterveyslaitos. Leo Noron johtama Työterveyslaitos oli suomalaisen ympäristöasiantuntijuuden vähän tunnettu pioneeri. Se pyrki perehtymään monipuolisesti teollistuvan yhteiskunnan terveysongelmiin ja omaksui aktiivisesti vaikutteita kehittyneemmistä teollisuusmaista. Ilmansaasteiden kannalta keskeisintä oli teollisuushygienian tutkimusperinne, jonka Työterveyslaitos omaksui jo perustamisvaiheessa Yhdysvalloista.

Amerikkalaisen teollisuushygienian keskeinen piirre oli tapa asettaa turvallisia raja-arvoja työpaikkojen ilmassa esiintyville aineille. Tämä mahdollisti ainakin teoriassa turvallisen ilman määrittämisen ja mittaamisen objektiivisesti.

- Väitöstutkimus kuitenkin osoittaa, miten ongelmallinen ja arvolatautunut kysymys turvallisesta ilmasta oli näennäisestä objektiivisuudesta huolimatta. Tämä näkyi erityisesti yhdysvaltalaisten ja neuvostoliittolaisten raja-arvojen välisissä eroissa. Asiantuntijat tiedostivat tämän. Leo Noro korostikin raja-arvoja työkaluina, ei takeena turvallisesta ilmasta, kertoo Mäkiranta

Tilausta kaupunki-ilman asiantuntijoille

Työterveyslaitoksen uusi teollisuushygieeninen tutkimusperinne siirrettiin ulkoilmaan osana 1950-luvun lopulla herännyttä kansainvälistä kiinnostusta ilmansaasteiden tieteelliseen tutkimukseen. Tällöin ihmisten ärtymys kaupunki-ilman likaisuutta kohtaan alkoi saada uusia mittasuhteita monissa maissa. Viranomaiset vastasivat lisääntyneeseen paineeseen kääntymällä tutkijoiden puoleen.

- Tämä ilmansaasteiden systemaattinen tutkimus oli uutta. Ennen toista maailmansotaa edes kovimmat saasteiden vastustajat eivät pitäneet tutkimuksia ja mittauksia erityisen tärkeinä. Ilmansaasteongelma yhdistyikin toisen maailmansodan jälkeiseen vahvaan uskoon ongelmien ratkaisemisesta tieteen ja tutkimuksen avulla, kuvailee Mäkiranta.

Työterveyslaitos toi teollisuushygienian ulkoilmaan

Työterveyden ja teollisuushygienian rajat ylittävästä asiantuntijayhteisöstä tuli uuden ilmansaastetutkimuksen keskeisin toimija ja Työterveyslaitoksesta alan kansallinen auktoriteetti. Samalla tämä asiantuntijaryhmä toi kaupunki-ilman tutkimukseen teollisuushygienian logiikan: pyrkimyksen objektiivisesti määriteltyyn turvalliseen ilmaan.

Teollisuushygienian menetelmillä ja logiikalla oli ainakin periaatteessa mahdollista määrittää objektiivisesti hyväksyttävä kaupunki-ilman laatu. Ulkoilman standardisointi osoittautui kuitenkin tehdasilman standardisointia hankalammaksi.

Samalla avautui loputtomalta näyttävä tarve tutkimukselle ilmansaasteiden tarkoista terveysvaikutuksista. 1950-luvulla muodostunut ilmansaastetutkimus ei pelkästään tuottanut lisää tietoa kaupunki-ilman vaikutuksista, vaan myös määritti uudelleen sen, mitä pitäisi tietää ongelman ratkaisemiseksi.

Ympäristöhistoriassa Työterveyslaitokseen on kiinnitetty vähän huomiota ja sen merkitystä ilmansaastetutkimuksessa on pidetty suomalaisena erikoisuutena. Mäkirannan väitös kuitenkin osoittaa, että laitoksen merkityksen kasvu oli osa kansainvälistä prosessia, jossa työterveyden asiantuntemusta pyrittiin siirtämään tehtaiden ulkopuolelle.

***

FM Janne Mäkiranta esittää väitöskirjansa Clarifying the Air: Finnish Air Pollution Experts and the International Quest for Safe Air, 1940s-1970s julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20.5.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Marjaana Niemi (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Taina Syrjämaa (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on yleinen historia.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8842-6

Lisätietoja:

Janne Mäkiranta
0400 711 407
jajuma@utu.fi

Luotu 16.05.2022 | Muokattu 16.05.2022