Näkymä Kapiti-saarelta merelle Uudessa-Seelannissa

Kuvaukset 1800-luvun Uudesta-Seelannista osoittavat tiedon tuottamisen olleen luovaa ja ristiriitaista (Väitös: FM Mikko Myllyntausta, 7.10.2022, yleinen historia)

Samoihin lähteisiin viittaamalla voidaan väittää täysin erilaisia, keskenään kilpailevia asioita. Tämä selviää FM Mikko Myllyntaustan väitöstutkimuksesta, jossa hän tutki tiedon välittymistä ja uuden tiedon tuottamista Britannian ja Uuden-Seelannin välillä liikkuneessa kommunikaatiossa 1800-luvulla.

Erilaiset ja keskenään kilpailevat tiedot ovat nykypäivän ilmiönä monille tuttuja, ja valetiedosta puhutaan julkisessa keskustelussa paljon. Tällainen väitettyjen tietojen moninaisuus ei kuitenkaan ole vain nykyteknologian luoma ilmiö. Pinnallisesti uskottavan oloisia mutta toisistaan hyvin poikkeavia tietoja on tuotettu omien tarkoitusperien hyväksi jo satoja vuosia sitten.

FM Mikko Myllyntausta tutki yleisen historian alan väitöskirjassaan tiedon välittymistä Britannian ja Uuden-Seelannin välillä 1800-luvulla. Myllyntaustan tutkimus osoittaa, että Britannian siirtomaapolitiikassa saatavilla olevia lähteitä voitiin käyttää hyvin luovasti itselle sopivan tiedon luomiseksi tiedon liikkuessa käytöstä toiseen.

Kun Britanniassa 1800-luvun alkupuolella keskusteltiin mahdollisuudesta liittää nykyisen Uuden-Seelannin saaret osaksi Britannian imperiumia, väitetyt tiedot Uudesta-Seelannista ja saarten alkuperäiskansasta maoreista olivat suuressa roolissa. Sekä uuden siirtomaan perustamiseen pyrkineet että sitä vastustaneet ryhmät levittivät erityisesti maoreista tekstejä, joita he väittivät varmoiksi tiedoiksi.

­– He esittivät toisistaan poikkeavia tietoja viittaamalla tiedonlähteinään Uudessa-Seelannissa vierailleisiin henkilöihin ja valikoimalla julkaisuihinsa samoistakin teksteistä sopivia erilaisia lainauksia, Myllyntausta kertoo.

Lähikuva kirjoitetusta historiallisesta aineistosta Alexander Turnbull Libraryssä Uudessa-Seelannissa

Myllyntaustan tutkimuksessaan käyttämiä aineistoa Alexander Turnbull Libraryssä Uudessa-Seelannissa. Kuva: Mikko Myllyntausta.

Saarille siirtokuntien perustamiseen pyrkinyt maakomppania New Zealand Association kuvasi satunnaisten brittisiirtolaisten jo lähes kolonisoineen Uuden-Seelannin. Maakomppanian esittämien todisteiden mukaan kontrolloimaton kolonisointi aiheutti maoreille haittaa, mutta kunnollisen siirtokunnan avulla maoreista olisi tehty tuon ajan ajattelun mukaisesti sivistyneitä brittityylisiä kansalaisia. Siirtokunnan perustamista vastustaneiden lähetysseurojen ja poliitikkojen mukaan taas siirtokunta ei voinut olla ratkaisu maoreille aiheutettuihin ongelmiin. Hekin esittivät huolensa siirtolaisten maoreille aiheuttamista ongelmista, mutta heidän mukaansa tiedot Uudesta-Seelannista osoittivat, että siirtokunnan perustaminen ei voinut olla hyväksi vaan ainoastaan lähetystyö ja maorien kristillistäminen saattoivat auttaa.

Monenlaisten ja erityisesti samojen lähteiden käyttäminen kilpailevien tietojen luomisessa maapallon toisella puolella tapahtuneista asioista osoittaa, kuinka joustavasti uutta tietoa oli mahdollista tuottaa. Molemmat osapuolet esittivät kolonisoimisesta käydyissä kiistoissa väitetyt tietonsa tavoilla, jotka olivat omana aikanaan tyypillisiä ja yleisesti hyväksyttyjä. He vetosivat erityisesti silminnäkijöihin, auktoriteettiasemassa olleisiin todistajiin ja yksityiskohtaiseen kuvaamiseen, jotta heidän tietonsa vaikuttaisivat päteviltä. Vaikka molempien osapuolten tiedot olivat näennäisesti pätevän oloisia, he pystyivät esittämään niiden avulla täysin päinvastaisia mutta loogisilta vaikuttaneita argumentteja.

– Tämä osoittaa meille myös nykyään, että on oltava varovainen väitettyjä tietoja arvioitaessa. Pelkkä uskottavilta näyttäviin lähteisiin viittaaminen ei kerro paljoa tiedon pätevyydestä. Argumentteina esitettyihin tietoihin on hyvä suhtautua kriittisesti ja pyrkiä varmistamaan niitä myös muista lähteistä, Myllyntausta toteaa.

***

FM Mikko Myllyntausta esittää väitöskirjansa Proving Grounds: The Formation and Use of Competing Claims to Knowledge about New Zealand Māori in the 1830s British Debates on Colonisation julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 7.10.2022 klo 9.00 (Pub3-luentosali, Publicum, Turun yliopisto).

Väitöstä voi seurata myös etänä: https://utu.zoom.us/j/69002439670

Vastaväittäjänä toimii professori Tony Ballantyne (University of Otago, Uusi-Seelanti) ja kustoksena professori Taina Syrjämaa (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on yleinen historia.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8976-8

Väittelijän kuva

Lisätietoja

Mikko Myllyntausta
mijmyl@utu.fi

Luotu 28.09.2022 | Muokattu 22.11.2022