Konflikteja käydään paitsi fyysisesti, myös symbolisesti. FM Tiago Queimada e Silva perehtyi yleisen historian alan väitöstutkimuksessaan portugalilaisen aateliston kirjoittamiin historiallisiin teoksiin. Tutkimus osoitti, että 1300-luvun lopun ja 1400-luvun Portugalissa yläluokka perusteli etuoikeutettua yhteiskunnallista asemaansa muistoilla muslimeja vastaan käydyistä sodista.
Konflikteja käydään myös symbolisesti, ja se on nykyaikana selkeämpää kuin koskaan. Sama pätee keskiaikaan, kuten FM Tiago Queimada e Silva havaitsi väitöstutkimuksessaan The Good Noblemen Who Conquered the Kingdom: Islam, Historiography, and Aristocratic Legitimation in Late-Medieval Portugal. Queimada e Silva otti väitöskirjassaan tarkastelun kohteeksi kaikki aateliston kirjoittamat historialliset teokset, jotka keskiajan Portugalista tunnetaan. Teosten kirjoittamisen aikaan Portugalin monarkia yritti keskittää poliittista valtaa itselleen ja samalla rajoittaa yläluokan jäsenten etuoikeuksia.
– Aatelisto taisteli asemastaan jopa tarttumalla aseisiin, mutta myös symbolisesti, kirjoittamalla historiallisia teoksia, kuten sukukirjakokoelmia ja kronikoita. Näiden kertomusten kautta yläluokan jäsenet esittivät oman versionsa menneisyydestä. Siinä aateliston identiteetti ja rooli yhteiskunnassa perustuivat ensisijaisesti muistoon menneistä sodista ja uusien sotien uhkasta muslimivaltoja vastaan, kertoo Queimada e Silva.
Näiden tarinoiden kautta yläluokka pyrki muistuttamaan poliittisia piirejä siitä, että se, ritariaatelisto, oli valtakunnan puolustamisen pääasiallinen suoja.
– Sekä aristokraattisella olemuksella että aatelissäätyyn syntymisellä oli paljon tekemistä muslimeja vastaan sotimisessa. Aateliston identiteetti etuoikeutettuna sosiaalisena ryhmänä perustui olettamukseen, että he valloittivat Portugalin kuningaskunnan muslimeilta, Queimada e Silva kertoo.
Tiago Queimada e Silva käytti väitöstutkimuksessaan aineistona Portugalin keskiajan aateliston kirjoittamia historiallisia teoksia. Kuva: Crónica de 1344, Biblioteca General Histórica, Universidad de Salamanca, Manuscript 2656.
Vaikka aateliston kollektiivisen muistin eturintamassa olivat muslimien kanssa käydyt menneet sodat ja vihamielinen asenne muslimeja ja islamia kohtaan, muslimit nousevat tarinoissa esille myös muissa rooleissa.
– Portugalilainen historiankirjoitus antoi muslimeille myös merkittäviä rooleja ja esitti kristinuskoon kääntyneitä muslimeja Portugalin ja Iberian korkeimpien aatelisten sukujen perustajina ja esi-isinä. Nämä perheet välittivätkin tämän perimätiedon ylpeinä muistelmissaan, kertoo Queimada e Silva.
Aatelisto identiteettikriisissä
Queimada e Silva havaitsi tutkimuksessaan myös, että kun Reconquista eli Pyreneiden niemimaan ”takaisinvalloitus” muslimeilta alkoi olla päätöksessään 1300-luvulle tultaessa, aiheutti muslimien - ja samalla vanhan vihollisen - poissaolo portugalilaiselle ritariylimystölle identiteettikriisin. Sukukirjakokoelmat ja kronikat palvelivat tämän identiteetin rakentamista ja vahvistamista ja loivat ihanteen ikuisesta kristillis-islamilaisesta kaksijakoisuudesta Pyreneiden niemimaalla.
– Portugalilaisen historiankirjoituksen mukaan Pyreneiden niemimaa oli kristillinen ja muslimi, mutta ennen kaikkea ritarillinen ja aatelinen. Pysyvä, ritualisoitu ja säännelty sota kristittyjen ja muslimien välillä oli käytännöllinen kulttuurienvälisen rinnakkaiselon muoto, josta aatelisto löysi olemassaolonsa tarkoituksen, toteaa Queimada e Silva.
Queimada e Silvan tutkimustulokset osoittavat, miten historia ja politiikka läpäisevät toisiaan ja miten etniset ja uskonnolliset ristiriidat toimivat usein välineinä hierarkkisen yhteiskuntajärjestyksen perustelemisessa ja ylläpitämisessä.
***
FM Tiago Queimada e Silva esittää väitöskirjansa The Good Noblemen Who Conquered the Kingdom: Islam, Historiography, and Aristocratic Legitimation in Late-Medieval Portugal julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.11.2022 klo 12 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 2 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Väitöstä voi seurata myös etänä: https://utu.zoom.us/j/69945885276
Vastaväittäjänä toimii professori Simon R. Doubleday (Hofstra University, USA) ja kustoksena professori Taina Syrjämaa (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on yleinen historia.
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9059-7
Lisätietoja
Tiago Queimada e Silva
tiasil@utu.fi
