Turun yliopiston SELMA-tutkimuskeskus järjestää 7.12.2022 avoimen seminaarin, jossa pohditaan Neuvostoliittoon liittyviä muistoja ja mielikuvia kulttuurisen muistitutkimuksen näkökulmasta. Seminaari pohjautuu kirjaan, joka käsittelee sitä, millaisena Neuvostoliitto muistetaan, mitä unohdetaan, ja millaisena sitä on esitetty ja esitetään erilaisissa kulttuurisissa teksteissä.
Konflikteja käydään paitsi fyysisesti, myös symbolisesti. FM Tiago Queimada e Silva perehtyi yleisen historian alan väitöstutkimuksessaan portugalilaisen aateliston kirjoittamiin historiallisiin teoksiin. Tutkimus osoitti, että 1300-luvun lopun ja 1400-luvun Portugalissa yläluokka perusteli etuoikeutettua yhteiskunnallista asemaansa muistoilla muslimeja vastaan käydyistä sodista.
Yhdysvaltalaisilla valaanpyyntialuksilla eli 1800-luvulla tavallisia naisia erikoislaatuisissa olosuhteissa. Emilia Syväsalmi selvitti yleisen historian alan väitöstutkimuksessaan, millaisena valaanpyyntialusten kapteenien vaimot vuosina 1840–1870 kokivat elämänsä laivayhteisössä. Päiväkirjateksteissään naiset kirjoittivat itsensä osaksi laivayhteisöä kuvailemalla valaanpyyntiä ja yhteistä tekemistä. Naisten merelle lähtö haastoi totuttua asetelmaa, jossa mies teki työtä merellä ja nainen odotti kotona maissa.
Samoihin lähteisiin viittaamalla voidaan väittää täysin erilaisia, keskenään kilpailevia asioita. Tämä selviää FM Mikko Myllyntaustan väitöstutkimuksesta, jossa hän tutki tiedon välittymistä ja uuden tiedon tuottamista Britannian ja Uuden-Seelannin välillä liikkuneessa kommunikaatiossa 1800-luvulla.
Calonian studiossa ollaan tekemässä jotain aivan uudenlaista. Poliittisen historian dosentti, tuore Ennen ja nyt Historian tietosanomien päätoimittaja Olli Kleemola on kutsunut studioon folkloristiikan professorin Anne Heimon. Tekeillä on ensimmäinen osa podcastsarjasta, jossa nostetaan päivänvaloon vuosien takaiset vertaisarvioidut artikkelit.
Toisen maailmansodan jälkeen epämääräisestä kaupunki-ilman ongelmasta muodostettiin tieteellinen arvoitus, joka voitiin ratkaista tuottamalla tarpeeksi oikeanlaista tietoa. Tässä kansainvälisessä kehityksessä keskeisin suomalainen toimija oli 1950-luvun alussa perustettu Työterveyslaitos. FM Janne Mäkirannan yleisen historian alan väitöskirja osoittaa, että teollisuusympäristöihin perustuva terveyden asiantuntijuus on ollut kansainvälisesti keskeinen tekijä modernin yhteiskunnan ympäristöongelmien määrittämisessä.
Vaikka Suomella ei ole ollut omia siirtomaita, myös suomalaiset ovat osallistuneet kolonialistisiin toimiin. Uusi kokoomateos tarkastelee suomalaisten koloniaalista osallisuutta merten takana sekä kulttuurista kolonialismia kotimaassa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla. Tutkijoiden mukaan teos tuo tervetullutta historiallista tutkimustietoa suomalaisten toiminnasta erilaisissa koloniaalisissa konteksteissa ja haastaa ajatuksen suomalaisten koloniaalisesta viattomuudesta.