Asiasana: Euroopan ja maailman historia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Esitelmä Fredrik Adlercreutzista Etelä-Amerikassa

Aika

15.11.2023 klo 12.15 - 13.45
Keskiviikkona 15.11. Turun yliopistolla yleisen ja Suomen historian oppiaineiden vieraana on diplomaatti emeritus Mikko Pyhälä. Hän pitää esitelmän ”Suomessa syntynyt F. T. Adlercreutz Etelä-Amerikan itsenäisyystaisteluissa 1800-luvulla”. Tämän jälkeen on aikaa keskustelulle Etelä-Amerikan ja...

Neuvostoliitto muistoissa ja mielikuvissa -kirjanjulkistamisseminaarissa 7.12.2022 käsitellään monipuolisesti Neuvostoliittoa koskevaa kulttuurista muistia

01.12.2022

Turun yliopiston SELMA-tutkimuskeskus järjestää 7.12.2022 avoimen seminaarin, jossa pohditaan Neuvostoliittoon liittyviä muistoja ja mielikuvia kulttuurisen muistitutkimuksen näkökulmasta. Seminaari pohjautuu kirjaan, joka käsittelee sitä, millaisena Neuvostoliitto muistetaan, mitä unohdetaan, ja millaisena sitä on esitetty ja esitetään erilaisissa kulttuurisissa teksteissä.

Portugalin keskiajan aatelisto perusteli etuoikeutensa Islamin vastaisten sotien muistoilla ja perusti identiteettinsä niille (Väitös: FM Tiago Queimada e Silva, 25.11.2022, yleinen historia)

Konflikteja käydään paitsi fyysisesti, myös symbolisesti. FM Tiago Queimada e Silva perehtyi yleisen historian alan väitöstutkimuksessaan portugalilaisen aateliston kirjoittamiin historiallisiin teoksiin. Tutkimus osoitti, että 1300-luvun lopun ja 1400-luvun Portugalissa yläluokka perusteli etuoikeutettua yhteiskunnallista asemaansa muistoilla muslimeja vastaan käydyistä sodista.

Valaanpyyntialuksilla eli onnellisia naisia – kapteenien vaimot merimatkoilla 1800-luvulla (Väitös: Emilia Syväsalmi, 28.10.2022, yleinen historia)

Yhdysvaltalaisilla valaanpyyntialuksilla eli 1800-luvulla tavallisia naisia erikoislaatuisissa olosuhteissa. Emilia Syväsalmi selvitti yleisen historian alan väitöstutkimuksessaan, millaisena valaanpyyntialusten kapteenien vaimot vuosina 1840–1870 kokivat elämänsä laivayhteisössä. Päiväkirjateksteissään naiset kirjoittivat itsensä osaksi laivayhteisöä kuvailemalla valaanpyyntiä ja yhteistä tekemistä. Naisten merelle lähtö haastoi totuttua asetelmaa, jossa mies teki työtä merellä ja nainen odotti kotona maissa.

Kuvaukset 1800-luvun Uudesta-Seelannista osoittavat tiedon tuottamisen olleen luovaa ja ristiriitaista (Väitös: FM Mikko Myllyntausta, 7.10.2022, yleinen historia)

Samoihin lähteisiin viittaamalla voidaan väittää täysin erilaisia, keskenään kilpailevia asioita. Tämä selviää FM Mikko Myllyntaustan väitöstutkimuksesta, jossa hän tutki tiedon välittymistä ja uuden tiedon tuottamista Britannian ja Uuden-Seelannin välillä liikkuneessa kommunikaatiossa 1800-luvulla.

Paluu historiaan -podcast herättää vanhat artikkelit uuteen eloon

27.09.2022

Calonian studiossa ollaan tekemässä jotain aivan uudenlaista. Poliittisen historian dosentti, tuore Ennen ja nyt Historian tietosanomien päätoimittaja Olli Kleemola on kutsunut studioon folkloristiikan professorin Anne Heimon. Tekeillä on ensimmäinen osa podcastsarjasta, jossa nostetaan päivänvaloon vuosien takaiset vertaisarvioidut artikkelit.

Työterveyden asiantuntijoilla oli keskeinen rooli ilmansaasteongelman uudelleenmäärittelyssä 1950–1960-luvuilla (Väitös: FM Janne Mäkiranta, 20.5.2022, yleinen historia)

Toisen maailmansodan jälkeen epämääräisestä kaupunki-ilman ongelmasta muodostettiin tieteellinen arvoitus, joka voitiin ratkaista tuottamalla tarpeeksi oikeanlaista tietoa. Tässä kansainvälisessä kehityksessä keskeisin suomalainen toimija oli 1950-luvun alussa perustettu Työterveyslaitos. FM Janne Mäkirannan yleisen historian alan väitöskirja osoittaa, että teollisuusympäristöihin perustuva terveyden asiantuntijuus on ollut kansainvälisesti keskeinen tekijä modernin yhteiskunnan ympäristöongelmien määrittämisessä.

Suomella ei ollut merentakaisia siirtomaita, mutta kulttuurinen kolonialismi kosketti suomalaisiakin

27.01.2022

Vaikka Suomella ei ole ollut omia siirtomaita, myös suomalaiset ovat osallistuneet kolonialistisiin toimiin. Uusi kokoomateos tarkastelee suomalaisten koloniaalista osallisuutta merten takana sekä kulttuurista kolonialismia kotimaassa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla. Tutkijoiden mukaan teos tuo tervetullutta historiallista tutkimustietoa suomalaisten toiminnasta erilaisissa koloniaalisissa konteksteissa ja haastaa ajatuksen suomalaisten koloniaalisesta viattomuudesta.

Ylirajainen liikkuvuus ja kulttuurinen vuorovaikutus

Aika

19.3.2021 klo 14.00 - 16.00
Yleisen historian oppiaine ja Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS) -tutkimuskeskuksen järjestämään seminaarin, jossa esitellään uutta liikkuvuuden, siirtolaisuuden ja kolonialismin historian tutkimusta sekä viime syksynä toimintansa aloittanutta EU COST Action -hanketta...