Glyfosaattijäämiä sisältävän lannoitteen käyttö vähensi tutkimuksessa mansikan ja nurminadan kasvua

16.09.2020

Tuoreessa tutkimuksessa glyfosaattijäämiä sisältävien ulostepitoisten kuivikkeiden käyttö lannoitteena vähensi mansikan ja nurminadan kasvua ja mansikan kasvullista lisääntymistä. Dosentti Marjo Helanderin johtamassa Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa tutkitaan glyfosaatin vaikutuksia ei-kohde-eliöihin ekosysteemin eri tasoilla.

mansikka ja nurminata

Hankkeessa aiemmin toteutetut viiriäisillä tehdyt, rehun glyfosaattijäämien vaikutuksia lintuihin tutkineet kokeet tuottivat tietoa glyfosaattijäämien kulkeutumisesta lintujen ulosteisiin. Koska osa linnuista oli syönyt glyfosaatilla käsiteltyä ja osa käsittelemätöntä rehua, uudessa tutkimuksessa oli mahdollista testata, miten ulosteen sisältämät glyfosaattijäämät vaikuttavat sillä lannoitettujen kasvien kasvuun.

– Perustimme koealan, jossa kasvatimme mansikkaa ja nurminataa, joka on tärkeä rehukasvi. Näitä kasveja lannoitimme toisaalta glyfosaattijäämiä sisältävillä, ulostepitoisille kuivikkeilla ja toisaalta glyfosaatista puhtailla ulostepitoisilla kuivikkeilla, erikoistutkija Anne Muola kertoo.

Kasvun ja kasvullisen lisääntymisen vähenemisen lisäksi epäsuoria vaikutuksia

Nurminadan ja mansikan kasvua ja lisääntymistä seurattiin yhden kasvukauden ajan. Runsaasti glyfosaattijäämiä (158 mg/kg) sisältävien ulostepitoisten kuivikkeiden käyttö lannoitteena vähensi molempien tutkimuslajien kasvua ja mansikan kasvullista lisääntymistä, vaikka glyfosaattipitoisuus maaperässä laskikin nopeasti kasvukauden aikana.
Lisäksi havaittiin, että glyfosaattijäämiä sisältävän lannoitteen käytöllä voi olla myös epäsuoria vaikutuksia. Isommat nurminadat tuottivat enemmän kukintoja eli lisääntyivät enemmän ja toisaalta kasvinsyöjähyönteiset vierailivat mieluummin isompikokoisissa mansikoissa.

– Tuloksemme tukevat aikaisempia tutkimuksia [https://www.nature.com/articles/s41598-019-56195-3], joissa on havaittu, että jo hyvin pienet glyfosaattipitoisuudet (< 1 mg/kg) maaperässä vaikuttavat viljelykasvien itämiseen ja kasvuun. Tuloksemme osoittavat myös, että tuotantoeläinten rehusta niiden ulosteisiin joutuneet glyfosaattijäämät saattavat ainakin riittävän suurilla pitoisuuksilla kumota ulosteiden lannoitevaikutuksen jopa siinä määrin, että sillä on kielteisiä vaikutuksia kasvien kasvuun, dosentti Marjo Helander selittää.

Glyfosaattipohjaiset rikkakasvien torjunta-aineet kuuluvat maailman eniten käytettyihin torjunta-aineisiin. Monet GM-viljelykasvit (Genetically Modified, suom. geneettisesti muunnellut) on muokattu glyfosaatille resistenteiksi. Tämä mahdollistaa viljelykäytännöt, joissa glyfosaattia käytetään huomattavia määriä, mikä puolestaan lisää riskiä sille, että viljelykasviin kertyy glyfosaattijäämiä.

– Esimerkiksi GM-soijaa ei saa viljellä EU:ssa, mutta Euroopassakin käytetään EU:n ulkopuolella tuotettua GM-soijaa eläinrehujen raaka-aineena. Rehun glyfosaattijäämien tiedetään kulkevan eläinten, kuten siipikarjan, ruuansulatuksen läpi ja kertyvän ulosteisiin. Siipikarjateollisuuden ympäristövaikutuksia pyritään pienentämään käyttämällä lintujen ulosteet lannoitteena. Rehusta ulosteisiin päätyvät glyfosaattijäämät voivat jopa kumota ulosteen lannoitevaikutuksen ja siten olla riski sinänsä kannatettavalle kiertotalousajattelulle, Helander kertoo.

> Alkuperäisartikkeli

> Lisätietoa tutkimushankkeen verkkosivuilla

Lisätietoja:

Anne Muola, erikoistutkija, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö, anmamu@utu.fi  

Suvi Ruuskanen, erikoistutkija, dosentti, biologian laitos, Turun yliopisto, skruus@utu.fi, +358 50 434 9168

Marjo Helander, dosentti, tutkija, biologian laitos, Turun yliopisto, helander@utu.fi +358 50 409 7259

Luotu 16.09.2020 | Muokattu 16.09.2020