Kalaemot harvoin ruokkivat poikasiaan. Poikkeuksena ovat muun muassa tietyt käärmeenpääkalat, joiden poikaset nielevät ravinnokseen päänsä kokoisia oman emonsa hedelmättömiä munia. Uusi tutkimus osoittaa, että poikkeuksellinen sopeuma kehittyi käärmeenpääkaloille vasta 12 miljoonaa vuotta sitten. Ominaisuus on voinut vaikuttaa ryhmän suuren lajimäärän kehittymiseen ja sen lajien laajaan leviämiseen.
Luonnon monimuotoisuus tunnetaan huonosti ja valtaosa maailman eliölajeista on yhä löytymättä. Samanaikaisesti luontokato etenee kiihtyvällä nopeudella. Uusimpien arvioiden mukaan jopa miljoona eliölajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon ihmistoiminnan seurauksena. Lajien löytyminen ja nimeäminen ovat ensimmäisiä askelia niiden suojelussa. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat kuvasivat vuoden 2021 aikana tieteelle 4 aiemmin tuntematonta eläinsukua ja 81 lajia. Ne löytyivät kahdentoista valtion alueilta.
Maapallolla elää ainakin 50 000 punkkilajia, niistä Suomessa 1 500. Arkikeskustelussa tutuimpia ovat petivaatteiden pölypunkit ja tauteja levittävät puutiaiset, mutta lajikirjo on monin verroin suurempi. Tutkijat Ritva Penttinen ja Maija Lamppu kirjoittivat lapsille tietokirjan punkeista.
Tiedelinja on Turun yliopiston yleisölle avoin tiedewebinaari. Tämän viikon lähetyksessä aiheena oli puutarha ja sen monimuotoisuus.