Supikoira on löytänyt keinopesän. Kuva: HY Kosteikkoekologian ryhmä.

Uhanalaisia lintuja voidaan suojella petojen saalistukselta hämäämällä petojen hajuaistia

20.10.2022

Kettu voidaan huijata olemaan syömättä linnunmunia helpommin kuin supikoira, todetaan Turun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Tutkijat testasivat keinopesien avulla kahta menetelmää, joiden tarkoitus on hämätä petoeläimiä saalistamasta taantuneita ja uhanalaisia vesilintuja. Menetelmät voisivat toimia petojen metsästyksen apuna tai vaihtoehtona.

Etelä-Suomessa tehdyssä isossa maastokokeessa tutkijat levittivät osalla kosteikkoalueista kosteikkojen ympäristöön linnunhajua. Tämän hajuhämäyksen avulla tutkijat selvittivät, voiko maastossa runsaana esiintyvä linnun haju estää petoja löytämästä lintujen keinopesiä. Toisilla alueilla tutkijat käyttivät pahoinvointia aiheuttavia munia pyrkimyksenä opettaa pedot uskomaan, etteivät lintujen munat ole syömäkelpoisia. Kolmantena kohteena, jolla tutkittiin keinopesiin kohdistuneita tuhoja, olivat verrokkialueet, joilla tutkijat liikkuivat yhtä paljon kuin testialueilla.

Kettu tarkastelee keinopesää alueella jolle tutkimuksessa on levitetty pahoinvointia aiheuttavia munia
Kettu tarkastelee keinopesää alueella jolle tutkimuksessa on levitetty pahoinvointia aiheuttavia munia
Supikoira on viemässä löytämäänsä sorsanmunaa keinopesästä.
Supikoira on viemässä löytämäänsä sorsanmunaa keinopesästä.

Tutkimuksessa havaittiin, että varsinkin hajuhämäys vähensi merkittävästi keinopesien tuhoamista ketun osalta, mutta valitettavasti Suomessa haitallisen vieraslajin, supikoiran, kohdalla samaa ei havaittu.

– Ehkä kettu käyttää enemmän hajuaistiaan linnunpesien etsimiseen, kun taas supikoira päätyy linnunpesille enemmän sattumalta alueella liikkuessaan, pohtii erikoistutkija Vesa Selonen.

Pahoinvointia aiheuttavien munien osalta tulos oli samansuuntainen, mutta epävarmempi.

– Tulokset ovat joka tapauksessa mielenkiintoisia, koska ne viittaavat siihen, että nämä menetelmät voisivat toimia tukena taantuneiden ja uhanalaisten vesilintujen pesätuhojen ehkäisemisessä. Seuraavaksi olisi kuitenkin vielä oleellista tutkia, johtaako tämä keinopesillä havaittu ilmiö myös oikeiden linnunpesien säästymiseen ja sitä kautta lintujen parempaan poikastuottoon, toteaa Turun yliopiston ekologian professori Toni Laaksonen.

infografiikka

Petojen kannan säätely on yleinen haaste sellaisilla alueilla, joilla saaliseläimen kanta ei kestä saalistusta. Esimerkiksi huippupetojen puuttuessa voi kettukanta olla ylisuuri sen luontaisella elinalueella. Toisaalta myös kettu esiintyy maailmalla alueilla, joilla se on vieraslaji. Kummassakin tapauksessa kettu voi vaarantaa saaliseläinkantoja.

Petojen poisto metsästyksellä voi olla työlästä, eikä sitä voi tehdä kaikkialla tai esimerkiksi enää lintujen pesimäaikaan. Vaihtoehtoisille menetelmille on siten tarvetta maailmanlaajuisesti. Hajuhämäys on menetelmänä melko uusi, mutta sitä on aiemmin testattu onnistuneesti Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.  

Tutkimus on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Sotka-hanketta.

Artikkeli on julkaistu Biological Conservation -julkaisussa: https://doi.org/10.1016/j.biocon.2022.109749

 

Lähtökuva: Supikoira on löytänyt keinopesän. Kuva: HY Kosteikkoekologian ryhmä.

Luotu 20.10.2022 | Muokattu 20.10.2022