Merikotkan paluu sukupuuton partaalta on yksi Suomen luonnonsuojelun suurimmista menestystarinoista. Merikotkan paluulla on kuitenkin vaikutusta sen saalislajeihin, etenkin haahkaan, jonka kannan painopiste on FM Camilla Ekbladin tuoreen väitöstutkimuksen mukaan siirtynyt sisäsaaristoon nimenomaan merikotkien vaikutuksesta.
Kettu voidaan huijata olemaan syömättä linnunmunia helpommin kuin supikoira, todetaan Turun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Tutkijat testasivat keinopesien avulla kahta menetelmää, joiden tarkoitus on hämätä petoeläimiä saalistamasta taantuneita ja uhanalaisia vesilintuja. Menetelmät voisivat toimia petojen metsästyksen apuna tai vaihtoehtona.
Turun ja Oulun yliopiston tutkijat selvittivät, miten glyfosaattia sisältävä rikkakasvintorjunta-aine Roundup vaikuttaa kimalaisten oppimiseen ja muistiin. Jo pieni kerta-annos heikensi kimalaisten kykyä oppia tai muistaa värien ja makujen yhteyttä. Värinäön heikentyminen voi vaikeuttaa kimalaisten ravinnonetsintää ja heikentää kimalaisten menestymistä.
Turkulainen tutkimusryhmä selvitti, miten rokotuslaki lapsuusajan tartuntatautia isorokkoa vastaan onnistui nostamaan rokotuskattavuutta 1800-luvun Suomessa.
Apolloperhosen määrä on pudonnut Saaristomerellä 2000-luvun alusta 2020- luvulle tultaessa alle puoleen. Raju lasku on hälyttävä uhanalaisen lajin kohdalla: Saaristomeren kansallispuisto on ollut apolloperhosen vahvinta aluetta Suomessa. Turun yliopiston ja Metsähallituksen yhteisen tutkimuksen tulokset on otettu heti käyttöön. Metsähallitus on käynnistänyt löydettyjen esiintymien lähisaarilla apollotoukkien ja -perhosten elinympäristöjen kunnostustyöt.
Äidit vaikuttavat jälkeläistensä kehitykseen monin tavoin, muun muassa siirtämällä varhaiskehityksen aikana muniin ja alkioihin hormoneja, jotka vaikuttavat jälkeläisten kehitykseen ja kasvuun. Tutkimuksessa havaittiin eri lintulajien välillä satakertaisia eroja äidiltä siirtyvissä kilpirauhashormoneissa. Äidiltä saadut hormonitasot olivat korkeimmat muuttolinnuilla ja pesäjättöisillä linnuilla kuten kanalinnuilla.
Varpuspöllö pesii, laulaa ja saalistaa ensisijaisesti varttuneissa metsissä, kertoo MSc Daniele Baronin tuore väitöstutkimus. Parhaiten varpuspöllö viihtyy kuusivaltaisilla varttuneilla metsäalueilla, joiden säilyttäminen olisi tärkeää lajin suojelemiseksi.
Ihmisten onnistunut muuttoliike ja uusille alueille asettuminen ei riipu luonnonympäristöstä, vaan sen sijaan uuden alueen kielellisestä samankaltaisuudesta. Myös koulutus ja avioituminen uuden alueen väestön kanssa lisäävät todennäköisyyttä jäädä.
Myanmarin aasiannorsuilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että poikaset hyötyvät enemmän isosiskoista kuin isoveljistä. Tutkimuksen tulokset on julkaistu British Ecological Societyn Journal of Animal Ecology -lehdessä.
Biologian maisteriopiskelija Lyydia Leino voitti kolmannen palkinnon American Association for the Advancement of Science (AAAS) -seuran e-posterikilpailussa. Posteri käsittelee glyfosaatin vaikutusta suolistossa esiintyviin bakteerilajeihin. Leino viimeistelee parhaillaan maisterintutkintoaan Norjassa.