Uusi tutkimus osoittaa, että pitkäaikainen tuhohyönteisten poisto johtaa kasvien välisen viestinnän muutokseen. Korkeapiiskulla (Solidago altissima) tehtyjen kokeiden tulokset viittaavat siihen, että tuhohyönteisistä tiedottaminen hyödyttää myös viestejä lähettäviä kasveja. Kasvien erilaiset tavat viestiä selittyvät niiden erittämien hajujen eroilla.
Turun yliopiston tutkijat ovat todenneet, että sisaren läsnäolo on positiivisesti ja selkeästi kytköksissä naaraiden vuosittaiseen lisääntymiseen Myanmarin työläisnorsupopulaatiossa. Lisäksi tutkijat havaitsivat ikäkohtaisia vaikutuksia: sisaren läsnäolo vaikutti erityisen paljon nuoriin naaraisiin, jotka myös lisääntyivät todennäköisemmin eläessään lähellä sisartaan.
Amazoniassa kasvavien lajien ekologiaa ja levinneisyyksiä on hankala tutkia, koska maaperästä ja muista ympäristöoloista tiedetään kovin vähän. Huonosti tunnetuilla alueilla on yleensä kerätty paljon enemmän kasvinäytteitä kuin maanäytteitä, joten turkulaiset ja brasilialaiset tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, joka hyödyntää maaperän ominaisuuksien kartoittamiseen varsinaisten maaperäaineistojen lisäksi kasvihavaintoja.
Kasvit voivat selvitä kasvinsyöjien aiheuttamista tuhoista voimakkaan kasvun eli ylikompensaation ansiosta. Ylikompensaatiossa vahingoitetut kasviyksilöt tuottavat enemmän biomassaa ja siemeniä kuin vahingoittumat lajitoverinsa. Uudessa tutkimuksessa selvitettiin ylikompensaation seurauksia kasvipopulaatioille mallinnuksen avulla.
Turun yliopiston tutkijat havaitsivat, että aasiannorsujen persoonallisuudet vaihtelevat sukupuolten välillä. Aikaisempi tutkimus Myanmarin puuteollisuudessa työskentelevistä norsuista osoitti, että aasiannorsuilla on kolme eri persoonallisuusluokkaa: tarkkaavaisuus, sosiaalisuus ja aggressiivisuus. Uuden tutkimuksen mukaan urosnorsut ovat aggressiivisempia kuin naaraat ja naaraat puolestaan sosiaalisempia kuin urokset.
Helsingin, Turun ja Missourin yliopistojen sekä Väestöliiton tutkijat esittelevät ensimmäisiä havaintojaan poikkeuksellisen laajasta väestötason tutkimusaineistosta, joka kertoo yli 160 000 toisen maailmansodan aikaisen Karjalan evakon sopeutumiskokemuksista.
MSc Luca Rugiu selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan ilmastonmuutoksen seurausten, veden lämpenemisen ja suolapitoisuuden pienenemisen, vaikutuksia kolmeen Itämeren kivikkorantojen avainlajiin. Tutkimuksessa selvisi, että rakkolevä ja sillä elävä kasvinsyöjä-äyriäinen, leväsiira, ovat herkkiä ennustetuille muutoksille ja saattavat muutosten myötä kadota Selkämereltä ja Merenkurkusta. Toinen rakkolevälaji, pikkuhauru, kestää ympäristönmuutoksia paremmin.