Asiasana: ekologia ja evoluutiobiologia

St Andrewsin yliopiston luoma maailman suurin biologisen monimuotoisuuden aikasarjatietokanta BioTIME on laajentunut. Kansainvälisen tutkijaverkoston yhteistyönä tietokannasta on julkaistu uusi entistä laajempi versio, joka tarjoaa tarkkaa tietoa  biologisen monimuotoisuuden muutoksista viimeisten 150 vuoden ajalta. Tietokanta kattaa ekologisia havaintoja vuosilta 1874–2023.

Uusi väitöstutkimus osoittaa, että yleisesti käytetty rikkakasvien torjunta-aine glyfosaatti voi vaikuttaa haitallisesti kimalaisiin, tärkeisiin luonnon pölyttäjiin. Vaikutukset ulottuvat oppimiskykyyn, muistiin ja suolistomikrobistoon, mikä voi heikentää kimalaisten elinvoimaisuutta ja pölytystoimintaa.

Manner-Euroopan pohjoisin tutkimusasema Kevolla kerää arvokasta tietoa arktisen vyöhykkeen luonnosta ja ympäristön muutoksista.

Kysymyksiin vastaavat ympäristötieteen yliopistonlehtori, dosentti Timo Vuorisalo ja erikoistutkija Simo Laakkonen digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineesta.

Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevo tarjoaa globaalisti ainutlaatuiset puitteet tutkimukselle ja opetukselle. Opiskelijoille Kevo antaa mahdollisuuden tutustua subarktiseen luontoon ja soveltaa luennoilla opittua teoriaa käytäntöön tavalla, mikä on mahdollista ainoastaan luonnossa. Maaliskuussa Turun yliopiston biologian opiskelijat pääsivät kenttätöihin Kevon talvisiin maisemiin osana talviekologian kurssia. 

Tuoreen tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että valkoposkihanhien rauhoitusalueiden ja karkotusalueiden hyödyntäminen yhdessä voi auttaa lieventämään konfliktia ihmisten ja hanhien välillä. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijaryhmä tutki valkoposkihanhien laiduntamiskäyttäytymistä Pohjois-Karjalassa. Tällä alueella hanhien laiduntaminen pelloilla aiheuttaa merkittäviä taloudellisia vahinkoja viljelijöille.

Mitä mieltä olet kaupunkiemme villieläimistä? Auta väitöskirjatutkijaa vastaamaan kysymykseen osallistumalla lyhyeen, nimettömään verkkokyselyyn!

Kansainvälisen tutkimusryhmän tutkijat havaitsivat, että muurisisiliskoilla reviiritaisteluiden voittoon vaikuttavat enemmän liskojen eleet kuin niiden koko tai väritys. Tutkimustulos syventää käsitystämme liskojen sosiaalisesta elämästä.

Kansainvälinen tutkijaryhmä Turun yliopistosta ja Toursin yliopistosta selvitti, voidaanko infrapunalämpökuvauksella luotettavasti mitata porojen stressireaktioita. Tutkijoiden havainnot viittaavat siihen, että infrapunateknologialla voidaan parantaa eläinten hyvinvoinnin arviointia. 

Turun yliopiston tutkijat selvittivät lapsettomuuden ajallisia trendejä 1800-luvulta lähes nykypäivään. Korkeaan yhteiskuntaluokkaan sijoittuvien lapsettomuus nousi tasaisesti, kun taas alimpaan luokkaan kuuluvien lapsettomuus oli suurempaa ja vaihteli voimakkaasti jakson aikana.