Tutkijoiden mukaan kaksisuuntainen mielialahäiriö johtuu ihmisen sisäisen kellon toimintahäiriöstä, joka on seurausta kroonisesta stressistä sekä matala-asteisesta tulehduksesta. Unen määrän ja laadun heikkeneminen laukaisee maniajakson, jonka aikana krooninen stressi ja neuroinflammaatio lisääntyvät. Tästä syntyvä noidankehä näyttäytyy mielialojen aaltoiluna manian ja masennuksen välillä.
Laihdutukseen käytetty kemikaali DNP vedettiin markkinoilta 1930-luvulla äkillisten myrkytystapausten vuoksi. Sen laiton käyttö on kuitenkin yleistynyt viime vuosina. Uudessa tutkimuksessa selvitettiin elinikäisen DNP-altistuksen vaikutusta lintumallilla. Tutkijat havaitsivat, että DNP:n käyttö lyhensi seeprapeippojen elinikää 20 prosenttia, vaikka suoria myrkytysvaikutuksia ei esiintynytkään.
Amazonia, maailman laajin ja runsaslajisin trooppinen metsäalue, pienenee jatkuvasti erilaisten käyttöpaineiden ja metsien hävityksen seurauksena, mutta suuret alueet ovat edelleen biologisesti tuntemattomia. MSc Pablo Pérez Chaves kartoitti väitöskirjatyössään Perun Amazonian lajistollista monimuotoisuutta.
Varhaiskehityksen ympäristöllä tiedetään olevan huomattavia vaikutuksia terveyteen ja ikääntymiseen. Turun yliopiston johtamassa tuoreessa tutkimuksessa havaittiin lintumallia käyttäen, että alkionkehityksen aikana korkeammalla kilpirauhashormonitasolla voi olla hyödyllisiä vaikutuksia ”biologiseen ikääntymiseen”.
Ilmastonmuutos siirtää lajien levinneisyyksiä kohti pohjoista. Lajien liikkuminen ei ole itsestään selvää, sillä esimerkiksi ihmisen maankäyttö voi rajoittaa sopivien elinympäristöjen määrää. Tuoreen tutkimuksen mukaan suojelualueverkosto edistää talvehtivien vesilintujen sopeutumista ilmastonmuutokseen edesauttamalla niiden levittäytymistä kohti pohjoista.
Suurteos Suomen lintutiede 1828–1974 julkistetaan yleisötilaisuudessa Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa perjantaina 25.9.2020 klo 16.30–19.00. Tilaisuus on yleisölle avoin, mutta edellyttää ilmoittautumista. Julkistustilaisuutta voi myös seurata suorana videolähetyksenä.
MSc Simon Chapman tutki väitöskirjassaan, kuinka isoäidin läsnäolon vaikutukset poikkesivat toisistaan erilaisissa olosuhteissa. Tulokset osoittavat, että vaikka isoäidit eivät aina ole olleet hyödyllisiä, vaan joskus jopa haitaksi lapsenlapsen elossasäilymiselle, isoäidin rooli on silti voinut olla tärkeä ihmisen eliniän evoluutiossa.
Suomalainen Tiedeakatemia on valinnut kevätkokouksessaan 4.9.2020 akatemian uudet jäsenet. Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia.
Lapsena traumoja kokeneet naiset synnyttävät nuoremmalla iällä kuin ne, joiden olosuhteet ovat olleet vakaammat. Tämä selviää Turun ja Helsingin yliopistojen yhteisestä tutkimuksesta. Sodan, luonnonkatastrofin tai jopa tautiepidemian lapselle aiheuttamat vaikeat kokemukset vaikuttavat aikuiselämään tavalla, joita ihminen ei itse tiedosta.
Turun yliopiston tutkijat selvittivät puoliksi vankeudessa elävien aasiannorsujen stressitasoja kahden eri tutkimuksen avulla. Tulosten mukaan sekä eläinten fysiologiaa että käyttäytymistä voidaan hyödyntää luotettavasti norsujen hyvinvoinnin arvioinnissa. Videolla tutkijatohtori Martin Seltmann kertoo tutkimustuloksista.