Kaksi henkilö istumassa takaapäin kuvattuna. Toinen nojaa toinen olkapäätä vasten.

Tutkijat selvittivät kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntymekanismia

19.01.2021

Tutkijoiden mukaan kaksisuuntainen mielialahäiriö johtuu ihmisen sisäisen kellon toimintahäiriöstä, joka on seurausta kroonisesta stressistä sekä matala-asteisesta tulehduksesta. Unen määrän ja laadun heikkeneminen laukaisee maniajakson, jonka aikana krooninen stressi ja neuroinflammaatio lisääntyvät. Tästä syntyvä noidankehä näyttäytyy mielialojen aaltoiluna manian ja masennuksen välillä.

Turun yliopiston evoluutiopsykologian dosentti Markus J. Rantala on kansainvälisen tutkimusryhmänsä kanssa julkaissut tutkimusartikkelin, jossa he ovat ratkaisseet kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntymekanismin. Tutkimusryhmään kuuluvat Rantalan lisäksi Severi Luoto Aucklandin yliopistosta, Javier Borraz-Leon Turun yliopistosta sekä Indrikis Krams Tarton yliopistosta. 

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on vakava mielenterveysongelma, jossa mieliala vaihtelee manian tai hypomanian sekä masennuksen välillä. Suomalaisista noin kaksi prosenttia sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Kaksisuuntainen mielialahäiriötä sairastavista 15–20 prosenttia tekee itsemurhan ja 33–50 prosenttia yrittää itsemurhaa. 

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnosointi on vaikeaa. Suomessa ensimmäisen sairasjakson jälkeen kestää keskimäärin kahdeksan vuotta oikean diagnoosin saamiseen. Oikeaa diagnoosia vaikeuttaa se, että monia samoja oireita esiintyy myös muissa mielenterveysongelmissa. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä ei ole osattu parantaa, sillä sen syntymekanismia ei ole ymmärretty. Siksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito on keskittynyt oireiden hoitamiseen. 

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön on pitkään tiedetty liittyvän univalverytmiä säätävän sisäisen kellon toimintahäiriöön. Ihmisen sisäisenä kellona toimii hypotalamuksessa sijaitseva suprakiasmaattinen tumake, joka säätelee elintoimintojemme rytmiä. 

Maniassa henkilö ei välttämättä nuku ollenkaan tai nukkuu vain muutamia tunteja yössä, mutta voi siitä huolimatta olla ylienerginen ja tarmoa täynnä, kun taas masennusvaiheessa henkilö voi nukkua 12–18 tuntia vuorokaudessa, mutta on siitä huolimatta väsynyt. 

– Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvä sisäisen kellon toimintahäiriö näkyy hyvin esimerkiksi lentäessä aikavyöhykkeiden yli. Kun lennetään idästä länteen, kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla on taipumus sairastua masennusjaksoon. Lennettäessä lännestä itään on taipumus sairastua maniaan. Sama sisäisen kellon jätättäminen tapahtuu myös valvomisen seurauksena. Maniajakson tiedetäänkin voivan puhjeta aamutunteihin jatkuvan juhlinnan seurauksena, Markus J. Rantala kertoo.

Aiemmin ei ole tiedetty, miksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla on sisäisen kellon toimintahäiriö. Kokeellisissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että immuunijärjestelmän aktivaatio saa sisäisen kellon epäsynkroniaan. Myös kroonisen stressin on osoitettu sotkevan sisäisen kellon toimintaa sekä aiheuttavan neuroinflammaatiota eli keskushermoston tulehdusta.

Unen määrän ja laadun heikkeneminen laukaisee manian

Rantala tutkimusryhmineen esittää tutkimusartikkelissa, että länsimaisen elämäntyylin aiheuttama krooninen stressi ja matala-asteinen tulehdus sotkevat kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalla sisäisen kellon toiminnan. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla on huomattu veressä matala-asteisesta tulehduksesta kertovien tulehdussytokiinien kohonneita tasoja. Ruumiinavauksissa heidän aivoistaan on löytynyt merkkejä voimakkaasta neuroinflammaatiosta. 

Neuroinflammaation voimakkuus on havaittu olevan suoraan yhteydessä kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireiden voimakkuuteen. Kroonisen stressin tiedetään myös liittyvän sairauden puhkeamiseen, sillä se puhkeaa usein stressaavan elämäntilanteen seurauksena. 

– Unen tarpeen väheneminen on ajateltu olevan manian oire, mutta se näyttääkin olevan manian syy. Kun koe-eläimiä pakotetaan valvomaan pitkiä aikoja, tulee niistä hyperaktiivisia. Kokeellisten tutkimusten pohjalta tiedetään, että valvomaan pakottaminen voi myös ihmisellä laukaista manian sille alttiilla henkilöillä. Aivokuvantamistutkimuksissa on osoitettu, että valvottaminen nostaa myös terveillä koehenkilöillä aivojen dopamiinitasoja, joiden tiedetään olevan maniassa kohonneet ja joita pyritään lääkityksellä laskemaan, Rantala sanoo. 

Sisäisen kellon epäsynkronian aiheuttama unen määrän ja laadun heikkeneminen näyttäisi tutkijoiden mukaan olevan manian laukaiseva tekijä. Unen määrän väheneminen voimistaa kroonista stressiä ja kohottaa siten neuroinflammaatiota, aiheuttaen lopulta noidankehän. 

– Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien tiedetään olevan herkkiä vuorokausirytmin muutokselle. Kirkasvalohoito voi heillä laukaista manian, mutta tiedetään myös, että manian oireita saadaan hillittyä laittamalla potilas öisin 14 tunniksi pimeään, mikä oli ennen lääkehoitoja yleinen manian hoitokeino, Rantala kertoo.

Pitkään jatkuessaan manian aiheuttama stressijärjestelmän ylikuormitus johtaa stressijärjestelmän negatiiviseen takaisinkytkentään, mikä muuttaa stressijärjestelmän hypoaktiiviseksi, mikä puolestaan johtaa masennusjaksoon. Neuroinflammaation seurauksena yksilö saa voimakkaita sairaskäyttäytymisen piirteitä, jotka näkyvät muun muassa unen tarpeen lisääntymisenä, sosiaalisena eristäytymisenä, sekä mielialan ja itsetunnon laskuna. 

Jokainen meistä kantaa kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle altistavia geenejä

Geneettiset tutkimukset ovat osoittaneet, että kaksisuuntaisen mielialahäiriön takana ei ole yksi geeni vaan kymmenet eri geenit. Niiden tietyt geenimuodot lisäävät todennäköisyyttä sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. 

– Meistä jokainen kantaa useita kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle altistavia geenimuotoja, kuitenkaan koskaan sairastumatta. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön voimakkaan perinnöllisyyden asemasta olisi parempi puhua geneettisestä alttiudesta, sillä suotuisissa ympäristöoloissa monet niistä, joilla on voimakaskin geneettinen alttius, eivät koskaan sairastu, Rantala sanoo.

Kun sairauden väitetään olevan perinnöllinen, luodaan tutkijoiden mukaan mielikuva sairauden vääjäämättömyydestä. Tämä ei kannusta sairastuneita muuttamaan elämäntapojaan, vaikka terveellisten elämäntapojen on jo kauan tiedetty heikentävän kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita. 

Tutkijoiden mukaan syy siihen, miksi luonnonvalinta ei ole ehtinyt karsia kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle altistavia geenejä, on se, että sairaus on evolutiivisessa historiassamme uusi ilmiö ja länsimaisen elämäntyylin aiheuttama. 

– Väitettä tukevat havainnot siitä, että kaksisuuntaista mielialahäiriötä ei tavata esi-isiemme elämäntyyliä elävillä metsästäjä-keräilijäkansoilla. Myös 1700-luvun elämäntyyliä elävien Yhdysvaltojen amishien keskuudessa kaksisuuntainen mielialahäiriö on 18 kertaa harvinaisempaa kuin modernin länsimaisen elämäntyylin omaksuneilla yhdysvaltalaisilla. Kanadassa asuvilla hutterilaisilla kaksisuuntainen mielialahäiriö on vielä tätäkin harvinaisempaa, Rantala sanoo.

Perinnöllisen alttiuden lisäksi myös lapsena koetut traumat ja kaltoinkohtelu lisäävät riskiä sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Tämä johtuu tutkijoiden mukaan todennäköisesti siitä, että traumat lisäävät henkilön stressiherkkyyttä.

Hoidossa tulisi keskittyä oireiden lieventämisen sijaan juurisyiden parantamiseen

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien suoliston mikrobiston on havaittu eroavan terveiden suoliston mikrobistosta. Suoliston mikrobisto-ongelmien tiedetään ylläpitävän kehon matala-asteista tulehdusta ja lisäävän osaltaan stressiherkkyyttä. 

Viimeaikaiset tutkimukset ja niistä tehdyt meta-analyysit ovat osoittaneet, että matala-asteista tulehdusta heikentävät tulehduskipulääkkeet heikentävät myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita. 

– On hyvin mahdollista, että tulevaisuudessa nykyisen lääkehoidon rinnalla aletaan potilaille antamaan myös neuroinflammaatiota laskevia lääkkeitä, Rantala ennustaa.

Artikkelissa esitetyn teorian perusteella nykyinen kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito, joka keskittyy potilaiden lääkitsemiseen oireettomiksi, pitäisi korvata hoitomuodoilla, jotka parantavat myös sairauden juurisyitä eli tekijöitä, jotka aiheuttavat sisäisen kellon toimintaa sotkevaa neuroinflammaatiota.

– Tässä hoitomuodossa elämäntapa näyttelee keskeistä roolia, sillä terveet elämäntavat auttavat vähentämään neuroinflammaatiota aiheuttavaa kroonista stressiä sekä parantamaan stressiherkkyyttä. Mielenterveysongelmien hoidossa pitää muistaa, että mielenterveysongelmat eivät ole ainoastaan mielen vaan koko kehon ongelma, Rantala päättää.

Tutkimus on julkaistu Neuroscience and Biobehavioral Reviews -nimisessä arvostetussa tieteellisessä lehdessä: https://doi.org/10.1016/j.neubiorev.2020.12.031

Korjattu virheellinen ilmaisu lentämisen aiheuttaman aikaeron vaikutuksesta maniaan ja depressioon 29.1.2021 klo 14.02: Markus J. Rantalan sitaatissa ilmansuunnat oli ilmaistu väärinpäin. Alkuperäinen muotoilu: ”Kun lennetään lännestä itään, kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla on taipumus sairastua masennusjaksoon. Lennettäessä idästä länteen on taipumus sairastua maniaan. Sama sisäisen kellon jätättäminen tapahtuu myös valvomisen seurauksena.”

Luotu 19.01.2021 | Muokattu 29.01.2021