Asiasana: Suolistomikrobisto

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Turun Biotiedekeskuksessa kehitettiin uusi menetelmä suoliston mikrobiston toiminnan tutkimiseen

01.07.2022

Professori Laura Elon tutkimusryhmä Turun Biotiedekeskuksesta on kehittänyt uuden menetelmän mikrobiston toiminnan tutkimiseen proteiinitasolla. Uudesta menetelmästä on mahdollisesti laajaa hyötyä mikrobistotutkimuksessa uudella toiminnallisella tasolla. Suoliston bakteerien toiminnan tunteminen on keskeistä ihmisen terveyden tutkimuksessa ja mahdollisten kytkösten ja hoitokeinojen löytämisessä eri sairauksiin. Aiemmat tutkimukset ovat pääosin keskittyneet mikrobiston koostumuksen selvittämiseen, mutta ihmisen suoliston mikrobiston toiminnoista on edelleen varsin vähän tietoa.

Varhainen ravitsemus, suolistomikrobisto ja perinataaliset altisteet voivat toimia uusina kohteina keskoslasten hoidossa (Väitös: LL Henni Hiltunen, 6.5.2022, lastentautioppi)

Henni Hiltunen tutki lastentautiopin väitöskirjassaan ennenaikaisena syntyneiden lasten ravitsemuksen, suolistomikrobiston ja kasvun välisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa selvisi, että varhainen ravitsemus, varhainen suolistomikrobisto ja syntymää ympäröivät altisteet voivat vaikuttaa keskoslapsen kasvuun ja terveyteen ja ne voivat siksi toimia jatkossa uutena interventiokohteena.

Etanolia tuottavat suolistomikrobit yhteydessä rasvamaksan riskiin

05.03.2021

Rasvamaksalla on tiedetty pitkään olevan yhteys suolistomikrobistoon, mutta suurin osa tähän liittyvistä tutkimustuloksista on saatu vain pienten koe- ja verrokkiryhmien vertailuista. Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistutkimuksessa on laadittu tähän mennessä osallistujamäärältään suurin väestötason analyysi suolistomikrobiston yhteyksistä rasvamaksaan. Tutkimuksessa havaittiin yhteys etanolia tuottavien suolistomikrobien ja rasvamaksan riskin välillä. Tutkijoiden laatima malli ennusti hyvin rasvamaksan riskiryhmään kuulumista Suomessa.

Lapsen käyttäytyminen ja tarkkavaisuus sekä äidin raskaudenaikainen stressi ovat yhteydessä varhaislapsuuden suolistomikrobistoon (Väitös: LL Anna-Katariina Aatsinki, 12.2.2021, psykiatria)

Eläintutkimuksissa on osoitettu, että suolistomikrobiston epätasapaino varhaislapsuudessa vaikuttaa aivojen ja käyttäytymisen kehitykseen. Lääkäri Anna-Katariina Aatsingin väitöstutkimuksen perusteella varhaislapsuuden suolistomikrobiston koostumus on yhteydessä myös ihmislasten myöhempään tarkkaavaisuuteen ja temperamenttiin. Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja vahvistaa myös, että äidin raskaudenaikainen pitkittynyt psyykkinen oireilu ja pitkäaikaiset hiusnäytteistä mitatut kortisolipitoisuudet ovat yhteydessä lapsen suolistomikrobiston koostumukseen.

Tutkijat selvittivät kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntymekanismia

19.01.2021

Tutkijoiden mukaan kaksisuuntainen mielialahäiriö johtuu ihmisen sisäisen kellon toimintahäiriöstä, joka on seurausta kroonisesta stressistä sekä matala-asteisesta tulehduksesta. Unen määrän ja laadun heikkeneminen laukaisee maniajakson, jonka aikana krooninen stressi ja neuroinflammaatio lisääntyvät. Tästä syntyvä noidankehä näyttäytyy mielialojen aaltoiluna manian ja masennuksen välillä.

Äidinmaidon oligosakkaridit muokkaavat suun ja suolen mikrobistokoostumusta (Väitös: FM Krista Salli, 20.11.2020, parodontologia)

Äidinmaidon 2´-fukosyylilaktoosi vaikuttaa kariekseen liitetyn Streptococcus mutans -bakteerin kasvuun ja kiinnittymiseen sekä vauvan suolistomikrobiston koostumukseen ja aineenvaihduntatuotteisiin. FM Krista Salli vahvisti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan myös ksylitolin ja ksylitoliminttupastillien vaikuttavan S.mutans -bakteerin toimintaan.

Suolistomikrobistolla ei ole yhteyttä raskausdiabetekseen – mikrobiston koostumukseen voidaan kuitenkin vaikuttaa ravintolisillä

09.09.2020

Kalaöljyllä ja probiooteilla voidaan vaikuttaa raskaana olevan ylipainoisen naisen suolistomikrobiston koostumukseen, selviää Turun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Suolistomikrobiston koostumuksen tai toiminnan ja raskausdiabeteksen välillä ei tutkimuksessa kuitenkaan todettu yhteyttä.