Naisilla, joilla todettiin esidiabetes raskauden jälkeen, oli erilainen suoliston mikrobiston koostumus jo raskauden aikana kuin naisilla, joilla tätä ei todettu, selviää Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteistyötutkimuksesta.
Wei Wei Thwe Khinen Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa ravinnolla oli tutkituista tekijöistä merkittävin vaikutus suolistomikrobiston koostumukseen.
Professori Laura Elon tutkimusryhmä Turun Biotiedekeskuksesta on kehittänyt uuden menetelmän mikrobiston toiminnan tutkimiseen proteiinitasolla. Uudesta menetelmästä on mahdollisesti laajaa hyötyä mikrobistotutkimuksessa uudella toiminnallisella tasolla. Suoliston bakteerien toiminnan tunteminen on keskeistä ihmisen terveyden tutkimuksessa ja mahdollisten kytkösten ja hoitokeinojen löytämisessä eri sairauksiin. Aiemmat tutkimukset ovat pääosin keskittyneet mikrobiston koostumuksen selvittämiseen, mutta ihmisen suoliston mikrobiston toiminnoista on edelleen varsin vähän tietoa.
Joonatan Palmun Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus tukee käsitystä siitä, että verenpaineen ja suolistobakteerien välillä on yhteys. Tutkimuksen perusteella ei voi kuitenkaan vielä sanoa, mikä yhteyden kansanterveydellinen merkitys tulee olemaan.
Henni Hiltunen tutki lastentautiopin väitöskirjassaan ennenaikaisena syntyneiden lasten ravitsemuksen, suolistomikrobiston ja kasvun välisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa selvisi, että varhainen ravitsemus, varhainen suolistomikrobisto ja syntymää ympäröivät altisteet voivat vaikuttaa keskoslapsen kasvuun ja terveyteen ja ne voivat siksi toimia jatkossa uutena interventiokohteena.
Uudessa tutkimuksessa tunnistettiin merkkejä mikrobeista, jotka ennustivat tyypin 2 diabeteksen puhkeamista 16 vuoden seurannan aikana laajassa väestöotoksessa. Tutkimuksen toteuttivat Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat yhdessä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Tutkijat havaitsivat, että suoliston enterobakteerien suuri määrä ennustaa kuolleisuusriskiä suomalaisessa aikuisväestössä.
Rasvamaksalla on tiedetty pitkään olevan yhteys suolistomikrobistoon, mutta suurin osa tähän liittyvistä tutkimustuloksista on saatu vain pienten koe- ja verrokkiryhmien vertailuista. Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistutkimuksessa on laadittu tähän mennessä osallistujamäärältään suurin väestötason analyysi suolistomikrobiston yhteyksistä rasvamaksaan. Tutkimuksessa havaittiin yhteys etanolia tuottavien suolistomikrobien ja rasvamaksan riskin välillä. Tutkijoiden laatima malli ennusti hyvin rasvamaksan riskiryhmään kuulumista Suomessa.
Eläintutkimuksissa on osoitettu, että suolistomikrobiston epätasapaino varhaislapsuudessa vaikuttaa aivojen ja käyttäytymisen kehitykseen. Lääkäri Anna-Katariina Aatsingin väitöstutkimuksen perusteella varhaislapsuuden suolistomikrobiston koostumus on yhteydessä myös ihmislasten myöhempään tarkkaavaisuuteen ja temperamenttiin. Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja vahvistaa myös, että äidin raskaudenaikainen pitkittynyt psyykkinen oireilu ja pitkäaikaiset hiusnäytteistä mitatut kortisolipitoisuudet ovat yhteydessä lapsen suolistomikrobiston koostumukseen.
Tutkijoiden mukaan kaksisuuntainen mielialahäiriö johtuu ihmisen sisäisen kellon toimintahäiriöstä, joka on seurausta kroonisesta stressistä sekä matala-asteisesta tulehduksesta. Unen määrän ja laadun heikkeneminen laukaisee maniajakson, jonka aikana krooninen stressi ja neuroinflammaatio lisääntyvät. Tästä syntyvä noidankehä näyttäytyy mielialojen aaltoiluna manian ja masennuksen välillä.