Varhainen ravitsemus, suolistomikrobisto ja perinataaliset altisteet voivat toimia uusina kohteina keskoslasten hoidossa (Väitös: LL Henni Hiltunen, 6.5.2022, lastentautioppi)
Henni Hiltunen tutki lastentautiopin väitöskirjassaan ennenaikaisena syntyneiden lasten ravitsemuksen, suolistomikrobiston ja kasvun välisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa selvisi, että varhainen ravitsemus, varhainen suolistomikrobisto ja syntymää ympäröivät altisteet voivat vaikuttaa keskoslapsen kasvuun ja terveyteen ja ne voivat siksi toimia jatkossa uutena interventiokohteena.
Henni Hiltunen tarkasteli väitöstutkimuksessaan ensimmäisen elinviikon ravitsemuksen vaikutusta pidempiaikaisiin kasvutuloksiin, keskoslapsen varhaisen suolistomikrobiston muodostumista ja siihen vaikuttavia perinataalisia tekijöitä, sekä ulostesiirron vaikutusta kokeellisessa hiirimallissa.
Tutkimuksessaan Hiltunen havaitsi, että ensimmäisen elinviikon energiansaanti oli yhteydessä kasvutuloksiin korjattuun kahden vuoden ikään saakka erittäin ennenaikaisilla keskoslapsilla, kun potentiaaliset sekoittavat tekijät oli huomioitu. Tulos kannustaa kiinnittämään entistä enemmän huomiota ensimmäisen elinviikon ravitsemuksen toteutumiseen tässä potilasryhmässä.
– Varhaisen suolistomikrobiston koostumus oli hyvin yksilöllinen, monimuotoinen sekä yksipuolinen verrattuna täysiaikaisesti syntyneiden lasten suolistomikrobistoon kahdessa eri tutkimuskohortissa. Erilaisista syntymää ympäröivistä altisteista ainoastaan ennenaikaisen syntymän syy vaikutti suolistomikrobiston koostumukseen, Hiltunen kertoo.
Kokeellisessa eläinmallissa erittäin ennenaikaisen keskosen ulosteensiirron saanut hiiri ilmensi tyypillistä epäsuotuisaa keskosen ilmiasua, johon kuuluvat kasvuhäiriö, tulehdusvaste sekä metaboliset muutokset. Tulos antoi viitettä kausaalisesta suhteesta varhaisen suolistomikrobiston sekä keskosen tyypillisten kliinisten ongelmien välillä.
Maailmanlaajuinen kansanterveysongelma
Henni Hiltusen tutkimus tuo uutta tietoa keskoslasten ravitsemuksesta ja suolistomikrobistosta, sekä niiden roolista keskoslapsen terveyden edistämisessä.
Ennenaikainen syntymä on maailmanlaajuinen kansanterveysongelma. Vuosittain noin 15 miljoonaa lasta syntyy ennenaikaisesti, eli ennen 37. raskausviikon täyttymistä.
– Keskoslapsi kohtaa alkuvaiheissa usein monia haasteita, ja vaikka keskoslasten selviämisennuste on parantunut, ovat he vaarassa sairastua vakaviin sairauksiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Erityisesti kasvuhäiriö on yleinen keskoslasten kliininen ongelma, Hiltunen kertoo.
Onnistunut ravitsemushoito ja aikainen maitoravinto parantavat Hiltusen mukaan keskosen kasvuennustetta. Paremmat kasvutulokset ovat yhteydessä myös parempaan kehitysennusteeseen. Suolisto ja siihen muodostuva mikrobisto osallistuvat omalta osaltaan ravinnon hyödyntämiseen.
– Suolistomikrobiston tietty koostumus ja sen muutokset on yhdistetty täysiaikaisesti syntyneillä lapsilla tiettyihin terveysvaikutuksiin sekä sairauksiin, kuten astmaan ja suolistosairauksiin. Keskoslapsilla suolistomikrobiston muodostumisesta ja siihen vaikuttavista syntymää ympäröivistä eli perinataalisista altisteista tiedetään vielä varsin vähän, Hiltunen päättää.
***
LL Henni Hiltunen esittää väitöskirjansa ”Preterm infant growth – with a focus on early nutrition and initial gut microbiota” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 6.5.2022 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
> Väitöstä voi seurata etäyhteydellä.
Vastaväittäjänä toimii professori Josef Neu (University of Florida College of Medicine, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Erika Isolauri (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: hetuhi@utu.fi, Twitter: @HenniHiltunen
