Asiasana: Lastentautioppi

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Nielurisakudoksen bakteereilla saattaa olla yhteys allergioihin (Väitös: LL Lotta Ivaska, 26.8.2022, lastentautioppi)

Nielu- ja kitarisa soveltuvat hyvin in vivo -malleiksi, kun halutaan tutkia imukudoksen viruksia, bakteereja ja niiden vaikutuksia immuunivasteisiin. Lääketieteen lisensiaatti Lotta Ivaskan väitöstutkimus avaa risakudoksen merkitystä uudella tavalla. Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että nielurisakudoksesta löytyy runsas mikrobiomi, joka on läheisessä yhteydessä kehon immuunijärjestelmään.

Varhainen ravitsemus, suolistomikrobisto ja perinataaliset altisteet voivat toimia uusina kohteina keskoslasten hoidossa (Väitös: LL Henni Hiltunen, 6.5.2022, lastentautioppi)

Henni Hiltunen tutki lastentautiopin väitöskirjassaan ennenaikaisena syntyneiden lasten ravitsemuksen, suolistomikrobiston ja kasvun välisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa selvisi, että varhainen ravitsemus, varhainen suolistomikrobisto ja syntymää ympäröivät altisteet voivat vaikuttaa keskoslapsen kasvuun ja terveyteen ja ne voivat siksi toimia jatkossa uutena interventiokohteena.

Vastasyntyneenä saadulla antibioottihoidolla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen kasvuun

26.01.2021

Ensimmäisten elinpäivien aikana annettava antibioottihoito voi pelastaa vastasyntyneen hengen, mutta sillä saattaa olla myös pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen kasvuun. Nature Communications -lehdessä julkaistussa turkulaistutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että vastasyntyneen antibioottialtistus on yhteydessä niukempaan lapsuusiän kasvuun.