Asiasana: Lastentautioppi

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Virusinfektio lisää korvatulehdusbakteerin tarttumista perheissä (Väitös: LL Sinikka Karppinen, 12.4.2019, lastentautioppi)

Suurin osa tavallisista hengitystieinfektioista on virusten aiheuttamia, mutta myös virusten ja bakteerien yhteisinfektiot ovat yleisiä. LL Sinikka Karppisen Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että geneettiset erot lapsen synnynnäisessä puolustusjärjestelmässä altistavat virusten ja bakteerien yhteisinfektioille jo imeväisiässä. Virukset lisäävät bakteerien tarttumista, mutta virusinfektio voi myös estää toisen viruksen saamista samaan aikaan.

Opiskelu lastentautiopin oppiaineessa

Lastentautiopin perustutkinto-opetusta annetaan lääketieteen koulutusohjelmissa viidennen lukuvuoden aikana. Lastentautien lisäksi perusopetusta annetaan myös lastenneurologiassa, lastenpsykiatriassa ja lastenkirurgiassa.

Lastentautioppi

Lastentautiopin oppiaineen tehtävänä on lastentautien tieteellinen tutkimus, siihen perustuva korkein opetus sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen oppiaineen osaamisaloilla. 

Lasten hengitystieinfektioihin vaikuttavat monet arkisen ympäristön tekijät (Väitös: LL Linnea Schuez-Havupalo, 21.9.2018, lastentautioppi)

Hengitystieinfektioita esiintyy eniten alle kouluikäisillä lapsilla, ja ne ovat monella tavoin yhteydessä ympäröivään maailmaan. LL Linnea Schuez-Havupalo selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten vanhempien psyykkiset oireet, päivähoidon aloitus ja vapaa-ajan harrastukset vaikuttavat pienten lasten hengitystieinfektioihin.

 

Vastasyntyneen ja vanhemman läheisyyttä voidaan tukea sairaalahoidon aikana (Väitös: LL Simo Raiskila, 17.8.2018, lastentautioppi)

Vastasyntyneen luonnollinen ja aivojen kehityksen kannalta suotuisin kasvuympäristö on lähellä vanhempaa. Erityisen tärkeää tämä on keskosille, joiden aivojen kehitys on hyvin nopeaa. Vastasyntyneiden sairaalahoidossa tätä tärkeää hoitoa parantavaa elementtiä – läheisyyttä – voidaan lisätä muun muassa perhehuoneiden avulla. LL Simo Raiskilan väitöskirjassa on tutkittu tapoja selvittää vanhempien ja vastasyntyneen välistä läheisyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä sairaalahoidossa.

 

Lasten astmariskiä on mahdollista ennustaa varhaisten uloshengitysvaikeuksien avulla (Väitös: LL Annamari Leino, 29.6.2018, lastentautioppi)

Turun yliopistossa väittelevän LL Annamari Leinon väitöstutkimus osoittaa, että lasten astman ilmaantumista ja keuhkojen toiminnan kehittymistä voidaan esikouluikään mennessä ennustaa jo alle 2-vuotiaana sairastetun ensimmäisen uloshengitysvaikeuskohtauksen perusteella. Kohdentamalla ja suunnittelemalla ennaltaehkäisevät toimet oikein voidaan hidastaa astman kehittymistä.