Asiasana: lastentautioppi

Turun yliopiston ja yliopistollisen sairaalan, Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) väitöskirjahankkeessa selvitettiin nikamaepämuodostumien esiintyvyyttä Suomessa vuosina 1997–2016. Tutkimus nousi ajankohtaiseksi, kun sen tulokset toukokuun lopussa julkaistiin lastenortopedian kärkilehdessä Journal of Pediatric Orthopaedics ja ortopedian ja traumatologian alan arvostetuimmassa The Journal of Bone and Joint Surgery –tiedelehdessä.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan varhaislapsuuden kotia ympäröivä vihreys ei näyttäisi suojaavan lasta atooppiselta ihottumalta. Sen sijaan havu- ja sekametsien läheisyys sekä maaseutumainen elinympäristö saattavat olla yhteydessä kohonneeseen atooppiseen ihottuman riskiin. Vaikutus näkyi erityisesti lapsilla, jotka olivat syntyneet keväällä. 

TYKS-säätiön hallitus jakoi vuodelle 2023 apurahoja yhteensä 143 880 euroa. Lääketieteen apurahoja myönnettiin 27 tutkijalle, hoitotieteen ja terveystutkimuksen apurahoja kahdeksalle tutkijalle ja matka-apurahaa 13 tutkijalle.

Tyksin lastenlääkäri, Turun yliopiston tutkija, dosentti Paula Tähtinen on palkittu Helena ja Niilo Hallman -palkinnolla. Palkinnon myöntää Lastentautien tutkimussäätiö, ja se jaetaan joka toinen vuosi Suomen parhaalle, kansainvälistä tunnustusta saaneelle, nuorelle lastentautialan tutkijalle. Palkinnon suuruus on 15 000 euroa. 

Wei Wei Thwe Khinen Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa ravinnolla oli tutkituista tekijöistä merkittävin vaikutus suolistomikrobiston koostumukseen.

Nielu- ja kitarisa soveltuvat hyvin in vivo -malleiksi, kun halutaan tutkia imukudoksen viruksia, bakteereja ja niiden vaikutuksia immuunivasteisiin. Lääketieteen lisensiaatti Lotta Ivaskan väitöstutkimus avaa risakudoksen merkitystä uudella tavalla. Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että nielurisakudoksesta löytyy runsas mikrobiomi, joka on läheisessä yhteydessä kehon immuunijärjestelmään.

Henni Hiltunen tutki lastentautiopin väitöskirjassaan ennenaikaisena syntyneiden lasten ravitsemuksen, suolistomikrobiston ja kasvun välisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa selvisi, että varhainen ravitsemus, varhainen suolistomikrobisto ja syntymää ympäröivät altisteet voivat vaikuttaa keskoslapsen kasvuun ja terveyteen ja ne voivat siksi toimia jatkossa uutena interventiokohteena.

Lastentautien tutkimussäätiö on myöntänyt vuodelle 2022 yhteensä lähes 2 miljoonaa euroa apurahoja lasten terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvaan tieteelliseen tutkimukseen. Turkulaistutkijoille kokonaispotista jaettiin yhteensä 285 000 euroa, joka jakaantui 19 tutkijan kesken. Kaikkiaan apurahan sai 93 tutkimusryhmää tai yksittäistä tutkijaa.

Lääkärilehden lääkäritoimitus valitsi Kjell Heleniuksen väitöskirjan "Centralisation of very preterm deliveries and benchmarking of neonatal care" parhaaksi vuonna 2020 hyväksytyksi lääkärin tekemäksi väitöskirjaksi.