Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Väitöstutkimus paljasti lasten masennuksen ja kiintymyssuhdehäiriön varhaisia riskitekijöitä (Väitös: MPH Subina Upadhyaya, 12.6.2021, lastenpsykiatria)

Vanhempien ikä sekä lapsen ennenaikainen syntymä ja sikiöaikainen kasvu vaikuttavat lapsen riskiin saada masennusdiagnoosi. Kiintymyssuhdehäiriön riskiin puolestaan vaikuttavat vanhempien mielenterveyshäiriöt ja ikä sekä äidin raskaudenaikainen tupakointi, sosioekonominen asema, yksinhuoltajuus, lapsen ennenaikainen syntymä, matala syntymäpaino ja vastasyntyneen tehohoito. Riskitekijät selviävät MPH Subinan Upadhyayan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. 

Voiko rintasyövän leviämistä arvioida tekoälyn avulla? (Väitös: LL Vilma Madekivi, 11.6.2021, kliininen syöpätautioppi)

Kun rintasyöpä todetaan, on tärkeää määrittää syöpäkasvaimen leviämisen laajuus rinnassa, kainalon imusolmukkeissa ja muualla elimistössä. LL Vilma Madekiven väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka rintasyövän paikallista levinneisyyttä voidaan arvioida ilman laajoja kirurgisia toimenpiteitä. Tekoälyyn pohjautuva ennustemalli antoi tutkimuksessa lupaavia tuloksia.

Monet raskausajan epäsuotuisat olosuhteet lisäävät ADHD-riskiä (Väitös: LL Minna Sucksdorff, 4.6.2021, lastenpsykiatria)

Ennenaikainen syntymä, sikiön kasvuhäiriö, vastasyntyneen matalat Apgar-pisteet sekä raskaudenaikainen altistuminen nikotiinille ja äidin D-vitamiinin puutokselle olivat yhteydessä lapsen kohonneeseen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n riskiin LL Minna Sucksdorffin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Löydökset oli vakioitu lukuisten taustatekijöiden suhteen.

Diffuusiomagneettikuvilla lupaavia tuloksia diffuusin aksonivaurion havaitsemiseksi varhaisessa vaiheessa lievän tapaturmaisen aivovamman jälkeen (Väitös: MSc Mehrbod Mohammadian, 7.6.2021, neurologia)

MSc Mehrbod Mohammadianin väitöskirjassa tutkittiin aivojen valkean aineen mikrorakenteellisia muutoksia tapaturmaisen aivovamman jälkeen. Tutkimuksessa hyödynnettiin diffuusiopainotettua MRI:tä sekä edistyneitä analyysimenetelmiä. Tutkimus osoitti, että uudet diffuusiomagneettikuvien analyysimenetelmät ovat lupaavia työkaluja diffuusin aksonivaurion havaitsemiseen jo aikaisessa vaiheessa lievän tapaturmaisen aivovamman jälkeen.

Raskausdiabeteksen lääkehoito vaikuttaa äidin rasva- ja aminohappoaineenvaihduntaan (Väitös: LL Mikael Huhtala, 4.6.2021, synnytys- ja naistentautioppi sekä sisätautioppi)

Raskausdiabeteksen lääkehoito näyttää LL Mikael Huhtalan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan vaikuttavan äidin verenkierron triglyseridi-, rasvahappo- ja aminohappopitoisuuksiin, millä voi olla vaikutuksia sikiön kasvuun. Lääkehoito ei kuitenkaan näytä vaikuttavan vastasyntyneen veren rasvaprofiiliin.

Lonkan tekonivelten uusintaleikkausmäärissä on proteesikohtaisia eroja – komponenttivalinnalla voidaan vaikuttaa uusintaleikkausriskiin (Väitös: LL Matias Hemmilä, 28.5.2021, ortopedia ja traumatologia) 

Lonkan tekonivelleikkauksella voidaan helpottaa pitkälle edenneen nivelrikon oireita ja parantaa toimintakykyä. LL Matias Hemmilä kartoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lonkan tekonivelen komponentteihin, erityisesti lonkkamaljan kuppikomponentteihin ja liukupintoihin, liittyviä uusintaleikkausmääriä.    

Tutkimuksesta uutta tietoa ääreishermosta, luukudoksesta ja luunsyöjäsoluista (Väitös: LL Maria Alanne, 28.5.2021, solubiologia ja anatomia)

Maria Alanne tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan vaikeasti kuvannettavia kohteita, kehittyvää ja aikuisen ääreishermoa, luukudosta sekä luunsyöjäsoluja osteoklasteja. Tutkimuksessaan Alanne yhdisti sekä tavanomaisia että uusia mikroskooppitekniikoita ja löysi kohteista aiemmin havaitsemattomia yksityiskohtia.

Varhaiskasvatus ei lisää merkittävästi pienten lasten stressiä – iltapäivän tunteihin kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota (Väitös: KM Katja Tervahartiala, 28.5.2021, psykiatria)

KM Katja Tervahartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lasten fysiologista stressinsäätelyä mittaamalla lasten vuorokausikortisolitasoja sekä kotihoidossa että varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen perusteella iltapäivän tunnit saattavat olla lapsille jonkin verran kuormittavampia varhaiskasvatuksessa kuin kotona. Tulokset kuitenkin osoittavat, että suomalainen varhaiskasvatusympäristö ei lisää merkittävästi pienten lasten stressiä, eivätkä kortisolitasot juurikaan eroa kotipäivien ja päiväkotipäivien välillä. 

Ensihoitohelikoptereissa potilaskirjaukset tehdään haastavissa olosuhteissa (Väitös: LL Anssi Heino, 28.5.2021, anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

Potilastietojärjestelmät ovat olennainen osa ensihoidossa tapahtuvaa potilaan hoitoa. LL Anssi Heino tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan potilastiedon keruuta suomalaisessa ensihoitohelikopteritoiminnassa ja siellä käytössä olevaa FinnHEMS-tietokantaa. Tutkimus paljasti puutteita ja kirjaajien välistä vaihtelua erityisesti peruselintoimintojen kirjausten sekä potilaiden pisteytys- ja luokittelutietojen osalta. Muilta osin kirjaamiskäytännöt olivat kohtalaisella tasolla.

Sote- alan työväkivaltaa on mahdollista hallita nykyistä paremmin (TtM Johanna Pulkkinen, 21.5.2021, työterveyshuolto)

Suuri osa työpaikalla sattuneista väkivalta- ja uhkatilanteista ei johda konkreettisiin turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin. Useita käytännön toimia olisi kuitenkin tehtävissä väkivallan uhan hallinnan parantamiseksi, toteaa TtM Johanna Pulkkinen, joka tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan väkivallan uhan hallintaa sote-alan työssä Suomessa.