Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Aivovamman merkittävimmäksi arkielämää haittaavaksi jälkioireeksi koetaan kognitiiviset oireet, mutta niiden tarkat mekanismit eivät ole tiedossa. LL Anna Östberg selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan aivojen kolinergisen järjestelmän toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia PET- ja MRI-kuvantamisen keinoin. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että asetyylikoliinijärjestelmässä tapahtuu aivovamman jälkeen pysyviä muutoksia, jotka ovat yhteydessä kognitiiviseen toipumiseen.

Kestävät sosiaaliset suhteet eli kiintymyssuhteet ovat merkittävä osa elämää. Niistä saatu mielihyvä auttaa monella tavalla yksilöä selviytymään paremmin elämän eteen tuomista haasteista ja vastoinkäymisistä. Elimistön oman opioidijärjestelmän on todettu liittyvän sosiaaliseen kanssakäymiseen mm. joillakin kädellisillä lajeilla sekä jyrsijöillä. Turun yliopistossa väittelevän Sandra Mannisen tutkimuksen perusteella ihmisen sosiaalisuus näyttää olevan samalla tavalla yhteydessä aivojen opioidijärjestelmän toimintaan ja aktiivisuuteen. 

Vakavien synnytysrepeämien hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi on tärkeintä varhainen ja tarkka diagnoosi sekä repeämän korjauksen pettämiseen liittyvien riskitekijöiden tunnistaminen. Jaan Krissin Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että uusi sakraalihermomodulaatiohoito on tehokas sulkijalihasrepeämän myöhäisvaiheen hoitovaihtoehto, ja se voi korvata korjausleikkauksen. 

LL Esa Joutsiniemi osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että kahden kuvantamistutkimuksen yhdistelmä toimii ahtauttavan sepelvaltimotaudin diagnostiikassa paremmin kuin pelkkä sepelvaltimoiden tietokonekuvaus. Tutkimuksessa tutkittiin positroniemissiotomografian (PET) ja sepelvaltimoiden tietokonetomografian (TT) yhdistelmää sekä rintakehän päältä tehtävän ultraäänitutkimuksen ja sepelvaltimoiden tietokonetomografian yhdistelmää. 

Nousevan aortan dissekaatio on hengenvaarallinen tauti, johon yli puolet sairastuneista kuolee vuorokauden sisällä ilman välitöntä leikkaushoitoa. LL Emily Pan selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan nousevan aortan leikkausten tuloksia, uusintaleikkausten tarvetta sekä niiden potilaiden ennustetta, jotka saivat sydänpysähdyksen jo ennen leikkausta. Kyseessä oli monikeskustutkimus, johon kuului sairaaloita Suomesta ja muista Pohjoismaista. 

LL Mikko Nymanin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa onnistuttiin ensimmäistä kertaa saamaan tietoa neurokiniini-1-reseptoreiden määrästä ja jakaumasta ihmisen aivoissa. Turun Valtakunnallisessa PET-keskuksessa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin myös näiden reseptoreiden määrän yhteyttä masennukseen ja sen eri oireisiin. 

MD Kumail Motiani tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan pitkäkestoisen ja matalatehoisen kestävyysliikunnan sekä lyhytkestoisen ja korkeatehoisen sprintti-intervalliharjoittelun vaikutuksia maksan, haiman ja suoliston aineenvaihduntaan. Tutkimuksessa havaittiin, että pitkäkestoinen ja matalatehoinen kestävyysliikunta parantaa tehokkaammin maksan, haiman ja suoliston aineenvaihduntaa kuin lyhytkestoinen ja korkeatehoinen sprintti-intervalliharjoittelu. 
 

MD Piryanka Motianin Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirjatutkimus osoittaa, että jo kahden viikon liikuntaharjoittelu aiheuttaa merkittäviä aineenvaihdunnallisia muutoksia valkoisessa rasvakudoksessa terveillä ja insuliiniresistenteillä henkilöillä. Sen sijaan liikuntaharjoittelun todettiin alentavan ruskean rasvan insuliiniherkkyyttä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kovatehoista intervalliharjoittelua voidaan pitää vähintään yhtä tehokkaana tutkimuksen kohdekudosten aineenvaihduntaa parantavana harjoitusmenetelmänä kuin perinteistä tasasykkeistä harjoittelua.

Emmi Lyyra tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan rasvamaksan riskitekijöitä suomalaisessa aikuisväestössä. Tutkimuksen perusteella lihavuus, vähäinen liikunta ja korkea verenpaine ovat rasvamaksan riskitekijöitä. Pieni syntymäpaino, kohonnut insuliinitaso ja lihavuus vaikuttavat jo lapsuudessa aikuisuuden rasvamaksan riskiin. Myös perinnölliset geneettiset tekijät vaikuttavat todennäköisyyteen sairastua rasvamaksatautiin.

Nina Sarjan Turun yliopistoon tekemässä väitöskirjassa tarkastellaan [¹⁸F]fluoridilla leimattujen merkkiaineiden tuotannon eri vaiheita. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti molaariseen aktiivisuuteen, uuden synteesimetodin käyttöönottoon ja [¹⁸F]fluoridin jakautumiseen elimistössä.