Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Ensihoidon ja päivystysten lisääntyneet potilasmäärät ja epätarkoituksenmukaiset päivystyskäynnit on tunnistettu laajasti. Ensihoitajien tekemän hoidon tarpeen arvion ja annetun hoidon jälkeen noin 40 prosenttia potilaista ei tarvitse välitöntä ensihoidon kuljetusta jatkohoitoon. TtM Jani Paulin tutki väitöskirjassaan menettelyn potilasturvallisuutta. Tulokset osoittavat, että ensihoitajien tekemä arvio potilaan kuljetustarpeesta on potilasturvallista ja järkevää resurssien käyttämistä, ja menettely vähentää merkittävästi päivystysten ruuhkautumista.

David Olivan väitöstutkimus osoitti, että nykyiset säännökset eivät suojele ihmisiä melulta. Säännökset, jotka asettavat rajoja toimistojen taustameluun, naapureiden aiheuttamaan asuinmeluun ja asuntoihin kantautuvaan liikenteen meluun, tulisi päivittää. Näissä tulisi ottaa huomioon subjektiivinen häiritsevyyskokemus, eikä äänenvoimakkuus, kuten tällä hetkellä tehdään.

Nukutus tai luonnollinen uni ei sammuta tietoisuutta kokonaan. Annalotta Scheininin väitöstutkimuksessa tutkittiin, mitä aivoissa tapahtuu, kun tietoisuus ympäröivästä maailmasta ja itsestä katoaa yleisanestesian ja luonnollisen unen aikana. Tutkimuksissa todettiin, että uni ja anestesia vaikuttavat ihmisen tajunnantilaan ja aivotoiminnan vaimenemiseen yllättävän samalla tavalla. Unennäkö on tavallista myös anestesian aikana, ja jopa kielellinen prosessointi on mahdollista, vaikka henkilö on kytkeytynyt irti ympäristöstään.

Tuki- ja liikuntaelinperäinen kipu ja päänsärky ovat erittäin yleisiä suomalaisilla kunta-alalla työskentelevillä naisilla. Kipuoireet heikentävät työkykyä ja elämänlaatua. Tuki- ja liikuntaelinkipua kokevilla naisilla työhyvinvointiin vaikuttavat kuitenkin enemmän psykososiaaliset tekijät kuin kipu itsessään. Suuri osa toistuvasta päänsärystä kärsivistä kunta-alan työntekijöistä työskentelee kipuoireista huolimatta, selviää LL Kirsi Malmberg-Cederin väitöstutkimuksessa.

Aivojen sisäosien mustatumakkeen solujen vähentyminen on keskeinen syy Parkinsonin tautia sairastavien masennukselle. Laura Saari selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa mustatumakkeen solumäärien yhteyttä aivojen kuvantamistutkimuksiin ja Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden oireisiin.

Turun yliopistossa väittelevä LL Veerakaisa Koivunen tutki väitöskirjassaan kroonisen raajaa uhkaavan iskemian kliinisiä piirteitä, sairauden hoitoa ja ennustetta. Tutkimuksessaan Koivunen totesi, että näiden potilaiden kohdalla kliininen päätöksenteko on haastavaa ja raaja joudutaan amputoimaan merkittävältä osalta potilaista.

Äidin yksinhuoltajuus, matala koulutustaso sekä lapsen nuori suhteellinen ikä olivat yhteydessä lapsen oppimishäiriödiagnoosin saamiseen erikoissairaanhoidossa. Äidin raskaudenaikaisen D-vitamiinin puutoksen ja lapsen oppimishäiriön välillä ei puolestaan löytynyt yhteyttä, eikä raskaudenaikainen tupakointi lisännyt oppimishäiriöriskiä, kun verrattiin tupakoinnille eri lailla altistuneita sisaruksia. Tulokset käyvät ilmi LL Bianca Arrheniuksen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

FM Miina Nurmi selvitti väitöstutkimuksessaan hyperemeesin eli vakavan raskauspahoinvoinnin ilmaantuvuutta, hoidon tarvetta, toistumista seuraavissa raskauksissa, vaikutusta perhesuunnitteluun sekä erilaisten taustatekijöiden ja hyperemeesin välisiä yhteyksiä suomalaisilla odottajilla.

Nielu- ja kitarisa soveltuvat hyvin in vivo -malleiksi, kun halutaan tutkia imukudoksen viruksia, bakteereja ja niiden vaikutuksia immuunivasteisiin. Lääketieteen lisensiaatti Lotta Ivaskan väitöstutkimus avaa risakudoksen merkitystä uudella tavalla. Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että nielurisakudoksesta löytyy runsas mikrobiomi, joka on läheisessä yhteydessä kehon immuunijärjestelmään.

Joissain tapauksissa korkean verenvuotoriskin eteisvärinäpotilailla antikoagulaatiohoitoa ei voida turvallisesti toteuttaa. LL Jussi-Pekka Pourun väitöstutkimuksessa selvisi, että tällaisissa tapauksissa eteiskorvakkeen sulkutoimenpide on toimiva hoitokeino eteisvärinään liittyvien tukosten estossa. Tutkimuksessa selvitettiin myös eteisvärinän vuoksi päivystykseen hakeutuneiden potilaiden sydänperäisen troponiinin nousun syitä ja todettiin korkean syketason olevan yhteydessä troponiinipäästöihin.