Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Ensihoitajan tekemä hoidon tarpeen arvio ja päätös potilaan kuljettamatta jättämisestä on potilasturvallista – Menettely vähentää päivystysten ruuhkautumista (Väitös: TtM Jani Paulin, 7.10.2022, anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

Ensihoidon ja päivystysten lisääntyneet potilasmäärät ja epätarkoituksenmukaiset päivystyskäynnit on tunnistettu laajasti. Ensihoitajien tekemän hoidon tarpeen arvion ja annetun hoidon jälkeen noin 40 prosenttia potilaista ei tarvitse välitöntä ensihoidon kuljetusta jatkohoitoon. TtM Jani Paulin tutki väitöskirjassaan menettelyn potilasturvallisuutta. Tulokset osoittavat, että ensihoitajien tekemä arvio potilaan kuljetustarpeesta on potilasturvallista ja järkevää resurssien käyttämistä, ja menettely vähentää merkittävästi päivystysten ruuhkautumista.

Meluhaittaa ei pitäisi arvioida pelkästään desibeleissä – Tutkimus suosittaa melusäännösten uudistamista (Väitös: MSc David Oliva, 16.9.2022, lääketieteellinen fysiikka ja tekniikka)

David Olivan väitöstutkimus osoitti, että nykyiset säännökset eivät suojele ihmisiä melulta. Säännökset, jotka asettavat rajoja toimistojen taustameluun, naapureiden aiheuttamaan asuinmeluun ja asuntoihin kantautuvaan liikenteen meluun, tulisi päivittää. Näissä tulisi ottaa huomioon subjektiivinen häiritsevyyskokemus, eikä äänenvoimakkuus, kuten tällä hetkellä tehdään.

Uni ja anestesia avaavat ikkunan ihmisen tietoisuuteen (Väitös: LL Annalotta Scheinin, 9.9.2022, anestesiologia ja tehohoito)

Nukutus tai luonnollinen uni ei sammuta tietoisuutta kokonaan. Annalotta Scheininin väitöstutkimuksessa tutkittiin, mitä aivoissa tapahtuu, kun tietoisuus ympäröivästä maailmasta ja itsestä katoaa yleisanestesian ja luonnollisen unen aikana. Tutkimuksissa todettiin, että uni ja anestesia vaikuttavat ihmisen tajunnantilaan ja aivotoiminnan vaimenemiseen yllättävän samalla tavalla. Unennäkö on tavallista myös anestesian aikana, ja jopa kielellinen prosessointi on mahdollista, vaikka henkilö on kytkeytynyt irti ympäristöstään.

Toistuva päänsärky heikentää elämänlaatua ja työkykyä, mutta ei aiheuta työkyvyttömyyttä (Väitös: LL Kirsi Malmberg-Ceder, 2.9.2022, neurologia)

Tuki- ja liikuntaelinperäinen kipu ja päänsärky ovat erittäin yleisiä suomalaisilla kunta-alalla työskentelevillä naisilla. Kipuoireet heikentävät työkykyä ja elämänlaatua. Tuki- ja liikuntaelinkipua kokevilla naisilla työhyvinvointiin vaikuttavat kuitenkin enemmän psykososiaaliset tekijät kuin kipu itsessään. Suuri osa toistuvasta päänsärystä kärsivistä kunta-alan työntekijöistä työskentelee kipuoireista huolimatta, selviää LL Kirsi Malmberg-Cederin väitöstutkimuksessa.

Mustatumakkeella on oletettua tärkeämpi rooli Parkinsonin tautia sairastavien masennuksessa (Väitös: LL Laura Saari, 2.9.2022, kliiniset neurotieteet)

Aivojen sisäosien mustatumakkeen solujen vähentyminen on keskeinen syy Parkinsonin tautia sairastavien masennukselle. Laura Saari selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa mustatumakkeen solumäärien yhteyttä aivojen kuvantamistutkimuksiin ja Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden oireisiin.

Amputaatio on ainoa hoitovaihtoehto merkittävälle osalle kroonista raajaa uhkaavaa iskemiaa sairastavista potilaista (Väitös: LL Veerakaisa Koivunen, 26.8.2022, verisuonikirurgia)

Turun yliopistossa väittelevä LL Veerakaisa Koivunen tutki väitöskirjassaan kroonisen raajaa uhkaavan iskemian kliinisiä piirteitä, sairauden hoitoa ja ennustetta. Tutkimuksessaan Koivunen totesi, että näiden potilaiden kohdalla kliininen päätöksenteko on haastavaa ja raaja joudutaan amputoimaan merkittävältä osalta potilaista.

Yksinhuoltajien lapset ja luokan nuorimmat saavat muita todennäköisemmin oppimishäiriödiagnoosin (Väitös: LL Bianca Arrhenius, 26.8.2022, lastenpsykiatria)

Äidin yksinhuoltajuus, matala koulutustaso sekä lapsen nuori suhteellinen ikä olivat yhteydessä lapsen oppimishäiriödiagnoosin saamiseen erikoissairaanhoidossa. Äidin raskaudenaikaisen D-vitamiinin puutoksen ja lapsen oppimishäiriön välillä ei puolestaan löytynyt yhteyttä, eikä raskaudenaikainen tupakointi lisännyt oppimishäiriöriskiä, kun verrattiin tupakoinnille eri lailla altistuneita sisaruksia. Tulokset käyvät ilmi LL Bianca Arrheniuksen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Tutkimuksessa selvitettiin vakavan raskauspahoinvoinnin ilmaantuvuutta Suomessa – Hyperemeesin kokeneilla naisilla enemmän raskaudenkeskeytyksiä kuin verrokkihenkilöillä (Väitös: FM Miina Nurmi, 2.9.2022, synnytys- ja naistentautioppi)

FM Miina Nurmi selvitti väitöstutkimuksessaan hyperemeesin eli vakavan raskauspahoinvoinnin ilmaantuvuutta, hoidon tarvetta, toistumista seuraavissa raskauksissa, vaikutusta perhesuunnitteluun sekä erilaisten taustatekijöiden ja hyperemeesin välisiä yhteyksiä suomalaisilla odottajilla.

Nielurisakudoksen bakteereilla saattaa olla yhteys allergioihin (Väitös: LL Lotta Ivaska, 26.8.2022, lastentautioppi)

Nielu- ja kitarisa soveltuvat hyvin in vivo -malleiksi, kun halutaan tutkia imukudoksen viruksia, bakteereja ja niiden vaikutuksia immuunivasteisiin. Lääketieteen lisensiaatti Lotta Ivaskan väitöstutkimus avaa risakudoksen merkitystä uudella tavalla. Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että nielurisakudoksesta löytyy runsas mikrobiomi, joka on läheisessä yhteydessä kehon immuunijärjestelmään.

Eteiskorvakkeen sulkutoimenpide on hyvä hoitovaihtoehto korkean verenvuotoriskin eteisvärinäpotilaille (Väitös: LL Jussi-Pekka Pouru, 19.8.2022, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Joissain tapauksissa korkean verenvuotoriskin eteisvärinäpotilailla antikoagulaatiohoitoa ei voida turvallisesti toteuttaa. LL Jussi-Pekka Pourun väitöstutkimuksessa selvisi, että tällaisissa tapauksissa eteiskorvakkeen sulkutoimenpide on toimiva hoitokeino eteisvärinään liittyvien tukosten estossa. Tutkimuksessa selvitettiin myös eteisvärinän vuoksi päivystykseen hakeutuneiden potilaiden sydänperäisen troponiinin nousun syitä ja todettiin korkean syketason olevan yhteydessä troponiinipäästöihin.