Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Verenpaineen mittaus kotimittarilla on luotettava menetelmä yöaikaisen verenpainetason arviointiin, vahvistaa tuore tutkimus. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Annika Lindroos havaitsi myös, että kun yöaikaista verenpainetta mitattiin sekä kotimittarilla että vuorokausirekisteröinnillä, molemmilla menetelmillä saadut verenpainearvot olivat yhtä vahvasti yhteydessä verenpaineen aiheuttamiin elinvaurioihin. Sen sijaan kajoamattomasti arvioidun sentraalisen eli keskeisen verenkierron paineen mittaus ei näyttänyt tuovan lisähyötyä diagnosointiin. 

LL Johanna Syväsen väestöpohjaisessa, eri rekistereihin pohjautuvassa väitöstutkimuksessa selvisi, että äidin ennen raskautta todettu diabetes, ensiraskaus sekä äidin nuori tai korkea ikä lisäsivät lapsen riskiä synnynnäiseen raajapuutokseen. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että harvinaisten alaraajapuutospotilaiden sairaalahoidon tarve sekä ortopedisten toimenpiteiden määrä oli merkittävästi korkeampi verrattuna muuhun lapsipopulaatioon.

Minna Salakari osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että rintasyöpään sairastuneen selviytymistä eivät selitä pelkästään henkilökohtaiset ominaisuudet, vaan myös se, mitä sosiaalisille suhteille tapahtuu sairastumisen myötä. Tutkimus vahvistaa puolison tai kumppanin tuen tärkeyttä rintasyövästä toipumisessa. 

LL Heikki Mäntymäen väitöstutkimuksen mukaan lonkan metalli-metalli-tekoniveltä käyttävillä potilailla esiintyy tekonivelkomponenttien välistä kylmähitsautumista. Mäntymäki vertasi ReCap-M2a-Magnum-tekoniveltä M2a-38-malliin ja totesi, että tekonivelen varsiosan ja nupin välillä tapahtuu kylmähitsautumista ReCap-M2a-Magnum-mallissa.

Hengitystieinfektiot ovat lasten yleisimpiä infektiosairauksia ennen kouluikää, ja noin 10 prosenttia lapsista sairastaa toistuvia hengitystieinfektioita. Jatkuva sairastelu vaikuttaa monella tapaa lapsen ja perheen hyvinvointiin. LL Laura Korhonen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten äidin raskaudenaikainen psykologinen stressi, lapsen perimä ja sukupuoli vaikuttavat pienten lasten riskiin sairastua toistuviin hengitystieinfektioihin.

Ihminen voi maistaa makean, happaman, karvaan, suolaisen ja umamin maun. FM Sari Puputin väitöstutkimuksen mukaan yksilölliset erot makuaistin herkkyydessä voivat vaikuttaa ruokavalintoihin.

Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan alle kouluikäisten lasten liikunta-aktiivisuuden ja motoristen taitojen välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Sen sijaan ylipainoisilla lapsilla oli normaalipainoisia lapsia heikommat motoriset taidot viiden vuoden iässä. Vanhempien ja lasten liikunta-aktiivisuus olivat yhteydessä toisiinsa. LitM Tanja Matarman väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa alle kouluikäisten lasten liikunnan määrästä ja motoristen taitojen hallinnasta.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. EL Heli Repo havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että sekuriini-proteiini ennustaa rintasyöpäpotilaan selviytymistä. Sekuriiniin liittyvät proteiinit voivat olla lupaavia tulevaisuuden lisätyökaluja rintasyövän ennusteen arvioimiseen ja yksilöllisten hoitopäätösten tekemiseen.

Multippeliskleroosi (MS-tauti) on yleisin krooninen tulehduksellinen ja rappeuttava keskushermoston autoimmuunisairaus, jota sairastaa arviolta yli 12 000 suomalaista. Turun yliopistossa väittelevä Kira Åkerlund osoitti tutkimuksessaan, että raskaudenaikainen D-vitamiinivaje kaksinkertaisti suomalaisnaisten ja heidän lastensa riskin sairastua MS-tautiin. Kyseessä on aineistoltaan suurin koskaan tehty raskaudenaikaisen D-vitamiinitason vaikutusta MS-tautiriskiin selvittänyt tieteellinen tutkimus.

Tyypin 1 diabetekseen sairastuvien ja terveiden lasten D-vitamiinipitoisuuksissa ei ole eroja missään ikävaiheessa, käy ilmi FM Marjaana Mäkisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.