Lähes neljäsosalla lonkkamurtumapotilaista todettiin muistisairaus uutena diagnoosina leikkauksen jälkeisen kahden vuoden seurannan aikana, toteaa EL Roope Jaatinen väitöskirjassaan. Sairaalahoidon aikainen akuutti sekavuustila ja vajaaravitsemus olivat yhteydessä muistisairauden kehittymiseen.
Huonosti nukkuvat vanhemmat kokevat lapsellaan enemmän univaikeuksia kuin hyvin nukkuvat vanhemmat, osoittaa Turun yliopiston väitöskirjatutkija Hanni Rönnlundin väitös. Lisäksi lapsen aamuvirkkuus suojaa vanhemman unenlaatua vuoden seurannassa. Vanhemman oma huono uni ei ennustanut lapsen univaikeuksia.
Syntymä keisarileikkauksella lisää riskiä sairastua ei-tarttuviin tauteihin sekä lihavuuteen myöhemmällä iällä, osoittaa Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus. Yhteyden epäillään selittyvän erilaisella varhaisella mikrobikontaktilla.
Vanhemman vuorovaikutuskäyttäytymisen ennustettavuus on suojaava tekijä lapsen varhaiselle kehitykselle, ilmenee psykologian maisteri Eeva Holmbergin Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Tutkija havaitsi, että mikäli äidin tuottamat kuulo-, näkö-, ja kosketusärsykkeet vuorovaikutuksessa vauvan kanssa olivat ennustettavia, se oli yhteydessä lapsen parempiin itsesäätelytaitoihin varhaislapsuudessa.
Suomalaisten odottajien raskauspahoinvoinnin oireiden voimakkuus on useimmiten keskivaikeaa, ilmenee lääketieteen lisensiaatti Linda Laitisen väitöstutkimuksessa. Laitinen tarkasteli tutkimuksessaan raskauspahoinvoinnin vaikeusasteen luokittelua varten kehitetyn kyselymittarin käytettävyyttä arviointiin. Vastaavaa työkalua ei ole aiemmin ollut käytössä Suomessa.
Äidin matala sosioekonominen asema ja yksinhuoltajuus lapsen syntymähetkellä sekä lapsen ennenaikainen syntymä, pieni syntymäpaino ja syntymä sektiolla ovat yhteydessä lapsen korostuneeseen todennäköisyyteen saada ahdistushäiriödiagnoosi myöhemmällä iällä. LL Tiia Ståhlberg havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan myös, että lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriön diagnoosien määrä erikoissairaanhoidossa on kasvanut vuosina 1998–2012.
Pikkukeskosten eloonjäämisennuste on parantunut, mutta pikkukeskosilla on edelleen täysaikaisia lapsia suurempi riski poikkeavalle pitkäaikaiskehitykselle. LL Karoliina Uusitalo osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa, että kahden vuoden kehitysiässä tehdyn neurologisen tutkimuksen tulokset ovat yhteydessä pikkukeskosena syntyneiden lasten yleiseen älykkyyteen vielä 11 vuoden iässä. Lisäksi havaittiin, että 11 vuoden iässä pikkukeskosilla motoriikan kehityshäiriö oli yhteydessä merkittävästi matalampaan älykkyysosamäärän ja heikommaksi koettuun elämänlaatuun.
Varhainen kannabiksen käyttö on yhteydessä suurempaan riskiin sairaalahoitoa vaativaan tahalliseen itsensä vahingoittamiseen, masennusoireyhtymään ja ahdistuneisuushäiriöihin myöhemmin elämässä. Lisäksi kannabiksen käyttö heikentää mielenterveydellistä ennustetta erityisesti niillä nuorilla, joilla on myös lieviä psykoosin kaltaisia kokemuksia. Löydökset käyvät ilmi Alexander Denissoffin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.
Rintasyöpä on länsimaisten naisten yleisin syöpä, ja sen esiintyvyys kasvaa jatkuvasti. Arvioidaan, että joka kahdeksas suomalainen nainen sairastuu siihen elinaikanaan. Valtaosalle potilaista tehdään leikkaus, ja erityisesti silloin, kun potilaan koko rinta on poistettava, leikkaukseen liittyy merkittävä komplikaatioriski. LL, FM Anselm Tamminen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan rinnan poistoleikkauksen turvallisuutta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Tulokset osoittivat, että leikkaushoito on Turussa korkeatasoista.
Väestön ikääntyessä on tärkeää tunnistaa ne iäkkäät, joilla on suurentunut riski joutua pitkäaikaishoitoon tai kuolla. LL Anna Viljanen osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että itsearviointiin perustuvat mittarit auttavat tunnistamaan nämä iäkkäät ja siten kohdentamaan palvelut tarkemmin.