Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Uutta tietoa lihavuuden vaikutuksista ruskean ja valkoisen rasvan toimintaan (Väitös: FM Teemu Saari, 21.5.2022, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Rasvakudosten toiminta on häiriintynyt ylipainoisilla henkilöillä. Väitöstutkimuksessaan FM Teemu Saari tutki lihavuuden vaikutuksia ruskean ja valkoisen rasvan rasvahappoaineenvaihduntaan ja verenkiertoon. Tutkimus osoitti, että lihavuus vähentää ruskean rasvan rasvahappoaineenvaihduntaa kylmässä ja huoneenlämmössä. Lisäksi Saari havaitsi tutkimuksessaan ruskean rasvan verenvirtauksen lisääntyvän ruokailun jälkeen.

Verisuonikirurgian potilasvahingot ovat harvinaisia mutta useimmiten vältettävissä – Jopa lähes 90 prosenttia vahingoista voitaisiin estää (Väitös: LL Minna Laukkavirta, 20.5.2022, kirurgia)

LL Minna Laukkavirran väitöskirjassa kuvattiin Suomessa tapahtuneita verisuonikirurgiaan liittyviä potilasvahinkoja ja niihin vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimuksessa selvitettiin myös vahinkojen seuraukset potilaille ja arvioitiin, olisivatko potilasvahingot olleet ehkäistävissä. Tutkimuksessa arvioitiin, että lähes 90 prosenttia verisuonikirurgian potilasvahingoista olisi ollut estettävissä, jos potilasta hoidettaessa olisi toimittu toisin.

Tutkimuksessa löydettiin sydän- ja verisuonitautien sekä kuolleisuuden uusia ennustekijöitä loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla (Väitös: LL Roosa Lankinen, 20.5.2022, sisätautioppi)

LL Roosa Lankinen löysi väitöstutkimuksessaan sydän- ja verisuonitautien sekä kuolleisuuden uusia ennustekijöitä loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla. Loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintapotilailla sydän- ja verisuonitaudit ovat johtava kuolleisuuden syy. Sydän- ja verisuonitautien hoidon ja ennaltaehkäisyn tulisi olla keskiössä tämän korkean riskin ryhmän ennusteen parantumiseksi.

Tutkimuksessa selvitettiin istumisen vähentämisen vaikutusta diabetesriskiin – Vaikutukset positiivisia mutta odotettua lievempiä (Väitös: TtM Tanja Sjöros, 13.5.2022, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

TtM Tanja Sjöros selvitti väitöstutkimuksessaan, voiko päivittäistä istumisaikaa vähentämällä vaikuttaa tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin, jos ei harrasta liikuntaa suositusten mukaan. Tutkimuksessa selvisi, että päivittäisen istuma-ajan vähentäminen noin tunnilla ei parantanut insuliiniherkkyyttä, mutta paastoinsuliini laski hieman. Istumisen vähentämiseen tähtäävällä ohjauksella oli tutkimuksen mukaan pieni vaikutus diabetesriskiin.

Varhainen ravitsemus, suolistomikrobisto ja perinataaliset altisteet voivat toimia uusina kohteina keskoslasten hoidossa (Väitös: LL Henni Hiltunen, 6.5.2022, lastentautioppi)

Henni Hiltunen tutki lastentautiopin väitöskirjassaan ennenaikaisena syntyneiden lasten ravitsemuksen, suolistomikrobiston ja kasvun välisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa selvisi, että varhainen ravitsemus, varhainen suolistomikrobisto ja syntymää ympäröivät altisteet voivat vaikuttaa keskoslapsen kasvuun ja terveyteen ja ne voivat siksi toimia jatkossa uutena interventiokohteena.

Neurologiset jäännösoireet ovat tavallisia lapsena sairastetun aivotulehduksen jälkeen (Väitös: LL Heidi Pöyhönen, 6.5.2022, lastenneurologia)

Heidi Pöyhönen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kolmanneksella aivotulehduksen sairastaneista lapsista esiintyy kohtalaisia tai vaikeita jäännösoireita vuosia akuutin sairaalahoidon jälkeen. Lieviä neurologisia ongelmia esiintyy jäännösoireina yli 70 prosentilla lapsista. Sen sijaan lasten kasvohermohalvaukset syystä riippumatta paranevat hyvin. Lasten kasvohermohalvauksen aiheuttajan ja hoidon määrittämisessä voidaan hyödyntää selkäydinnestenäytteen tutkimista.

PET-kuvantaminen radioaktiivisella fluoridimerkkiaineella tarjoaa uuden diagnostisen työkalun munuaispotilaiden luustotaudin arvioimiseksi (Väitös: LL Louise Aaltonen, 22.4.2022, sisätautioppi)

Louise Aaltonen osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että PET-kuvantaminen toimii varsin luotettavasti munuaispotilaiden luustotaudin diagnostiikassa ja voisi tulevaisuudessa korvata kajoavana toimenpiteenä tehdyn luubiopsian. Munuaispotilaiden luustotauti jakautuu useampaan alaluokkaan, joiden hoito eroaa oleellisesti toisistaan. Uusi PET-menetelmä tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa näitä alatyyppejä ja vaikuttaa näin ollen suoraan myös kliinisiin hoitopäätöksiin.

Tutkimuksessa laadittiin uusi tapa luokitella mahasyöpiä (Väitös: MD Naziha Mansuri, 25.3.2022, patologia)

MD Naziha Mansurin patologian alan väitöstutkimuksessa luotiin kliiniseen käyttöön soveltuva algoritminen luokittelutapa mahasyövän eri alaryhmille. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös mahasyöpien biologisia piirteitä ja käyttäytymistä. Tutkimuksessa selvisi, että T-lymfosyyttien määrä on yhteydessä intestinaalisen mahasyövän parempaan ennusteeseen.