Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Sydänläppien bakteeritulehdukset ovat lisääntyneet Suomessa nuorilla aikuisilla (Väitös: LL Elina Ahtela, 10.2.2023, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Sydänläppien bakteeritulehdus on vakava, useita komplikaatioita eri puolilla kehoa aiheuttava sairaus, johon sairastuneiden kuolleisuus on korkea. LL Elina Ahtelan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että sydänläppien bakteeritulehdukset ovat lisääntyneet Suomessa nuorilla aikuisilla. Tutkimuksessa havaittiin myös, ettei taudin kuolleisuus ole vähentynyt. 

Turvapaikkaa hakevilla ja ulkomaalaistaustaisilla lapsilla on paljon psykiatrisia oireita – arjen kasvuympäristöt ovat tärkeitä psykososiaaliselle kehitykselle (Väitös: LL Heidi Parviainen, 3.2.2023, kansanterveystiede)

Vanhemmat raportoivat maahanmuuttotaustaisilla lapsilla runsaasti psykiatrisia oireita LL Heidi Parviaisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Vastaanottokeskuksen tilat olivat merkityksellisiä turvapaikanhakijoiden vanhemmuudelle. Tilat sekä estivät että edistivät vanhemmuuden toteuttamista. 

Kroonista munuaistautia sairastavien elämänlaatu on yhteydessä sydänmerkkiaineisiin, sydämen ultraäänilöydöksiin ja kuolleisuuteen (Väitös: LL Markus Hakamäki, 16.12.2022, sisätautioppi)

Krooninen munuaistauti on hiljainen tappaja. Sitä sairastavat ovat usein oireettomia tai vähäoireisia ja silti suuressa kuolleisuusriskissä. Lisäksi näiden potilaiden elämänlaatu on huonompi kuin muilla. LL Markus Hakamäki löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan yhteyden kroonista munuaistautia sairastavien elämänlaadun ja verikokeista mitattavien sydänmerkkiaineiden ja sydämen ultraäänilöydösten välillä. Elämänlaadulla oli yhteys myös potilaiden kuolleisuuteen.

Infektiolääkärin konsultaatio vaikuttaa antibioottivalintoihin vakavissa A-streptokokki-infektioissa (Väitös: LL Johanna Vilhonen, 9.12.2022, infektiotautioppi)

A-ryhmän streptokokin aiheuttamien infektioiden esiintyvyys vaihtelee, mutta siinä on ollut nouseva trendi viimeisten vuosikymmenien aikana. LL Johanna Vilhonen osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että infektiolääkärin konsultaatio lisäsi vastuullista antibioottien käyttöä A-streptokokki-infektioiden hoidossa. Tutkimustulos on tärkeä globaalin antibioottiresistenssin aiheuttaman uhan vuoksi. 

Deksmedetomidiini vaikuttaa turvalliselta rauhoitteelta neurotehohoidossa (LL Minna Kallioinen, 2.12.2022, anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

Rauhoitteena käytettävä deksmedetomidiini vähensi väitöstutkimuksessa aivojen sokeriaineenvaihduntaa enemmän kuin muut tutkitut lääkeaineet terveillä vapaaehtoisilla koehenkilöillä. Lisäksi se vähensi tulehdusmerkkiaineiden esiintymistä koehenkilöillä. LL Minna Kallioisen Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen perusteella deksmedetomidiini vaikuttaa turvalliselta rauhoitteelta neurotehohoitoon, kunhan huomiota kiinnitetään verenpaineeseen.

Tunteiden säätelyn vaikeudet haastavat vauvavuoden vanhemmuutta (Väitös: LL, FM, TtM Hanna Ahrnberg, 2.12.2022, psykiatria) 

Vanhemman aleksityymisillä eli tunteiden säätelyn vaikeuksiin liittyvillä piirteillä on yhteys heikompaan mentalisaatiokykyyn, varhaiseen kiintymisen kokemukseen sekä kielteisempään tunneilmaisuun hoivakäyttäytymisessä vauvavuotena, käy ilmi Hanna Ahrnbergin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Väestön keskuudessa yleistyvä ihon okasolusyöpä on vaikea tunnistaa – tekoäly tarjoaa tähän uusia keinoja (Väitös: LL Jaakko Knuutila, 25.11.2022, iho- ja sukupuolitautioppi)

Tekoäly kykenee tunnistamaan okasolusyöpää edustavista digitalisoiduista kudosleikekuvista etäpesäkkeiden lähettämiseen liittyviä morfologisia ominaisuuksia, osoittaa Jaakko Knuutila Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjatutkimuksessa. Tutkimuksessa kävi ilmi myös CAF107-alatyyppiä edustavien fibroblastien yhteys okasolusyövän leviämiseen.

Sepelvaltimotaudin juuret löytyvät nuoruudesta (Väitös: LL Olli Hartiala, 18.11.2022, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Valtimonkovettumatauti ja sepelvaltimotauti ovat merkittäviä kansantauteja, jotka ovat viime aikojen myönteisestä kehityksestä huolimatta edelleen yleisimpiä kuolinsyitä Suomessa. Tauti kehittyy usein oireettomana vuosikymmeniä nuoruudesta alkaen. LL Olli Hartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan sepelvaltimoiden kalkkeutumiseen vaikuttavia riskitekijöitä osana Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -projektia (LASERI). 

Hyvä unenlaatu on yhteydessä parempaan elämänlaatuun ja työkykyyn kunta-alan työntekijöillä (Väitös: LL Elina Bergman, 11.11.2022, yleislääketiede)

LL Elina Bergman selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan tekijöitä, jotka ovat yhteydessä elämänlaatuun ja itsearvioituun työkykyyn Porin kaupungin työntekijöillä. Erityisen merkitykselliseksi sekä elämänlaadun että työkyvyn kannalta paljastui hyvä unenlaatu. Tämän lisäksi ihanteellinen sydänterveys ja terveellisten ruoka-aineiden runsas käyttö olivat yhteydessä hyvään elämänlaatuun. Työstressi, krooniset sairaudet, masennusoireet, ahdistuneisuus ja liikapaino taas olivat yhteydessä huonompaan elämänlaatuun.