LL Mikko Nymanin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa onnistuttiin ensimmäistä kertaa saamaan tietoa neurokiniini-1-reseptoreiden määrästä ja jakaumasta ihmisen aivoissa. Turun Valtakunnallisessa PET-keskuksessa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin myös näiden reseptoreiden määrän yhteyttä masennukseen ja sen eri oireisiin.
MD Kumail Motiani tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan pitkäkestoisen ja matalatehoisen kestävyysliikunnan sekä lyhytkestoisen ja korkeatehoisen sprintti-intervalliharjoittelun vaikutuksia maksan, haiman ja suoliston aineenvaihduntaan. Tutkimuksessa havaittiin, että pitkäkestoinen ja matalatehoinen kestävyysliikunta parantaa tehokkaammin maksan, haiman ja suoliston aineenvaihduntaa kuin lyhytkestoinen ja korkeatehoinen sprintti-intervalliharjoittelu.
MD Piryanka Motianin Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirjatutkimus osoittaa, että jo kahden viikon liikuntaharjoittelu aiheuttaa merkittäviä aineenvaihdunnallisia muutoksia valkoisessa rasvakudoksessa terveillä ja insuliiniresistenteillä henkilöillä. Sen sijaan liikuntaharjoittelun todettiin alentavan ruskean rasvan insuliiniherkkyyttä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kovatehoista intervalliharjoittelua voidaan pitää vähintään yhtä tehokkaana tutkimuksen kohdekudosten aineenvaihduntaa parantavana harjoitusmenetelmänä kuin perinteistä tasasykkeistä harjoittelua.
Emmi Lyyra tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan rasvamaksan riskitekijöitä suomalaisessa aikuisväestössä. Tutkimuksen perusteella lihavuus, vähäinen liikunta ja korkea verenpaine ovat rasvamaksan riskitekijöitä. Pieni syntymäpaino, kohonnut insuliinitaso ja lihavuus vaikuttavat jo lapsuudessa aikuisuuden rasvamaksan riskiin. Myös perinnölliset geneettiset tekijät vaikuttavat todennäköisyyteen sairastua rasvamaksatautiin.
Nina Sarjan Turun yliopistoon tekemässä väitöskirjassa tarkastellaan [18F]fluoridilla leimattujen merkkiaineiden tuotannon eri vaiheita. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti molaariseen aktiivisuuteen, uuden synteesimetodin käyttöönottoon ja [18F]fluoridin jakautumiseen elimistössä.
MBBS Ambika Maria tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten lapsi rekisteröi vanhemman puheen ja kosketuksen välittämiä tunneviestejä. Lisäksi tutkimus selvitti, vaikuttaako äidin raskaudenaikainen ahdistus lapsen tunteiden käsittelyyn.
LL Miia Ruuskanen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan nenänielukarsinooman esiintyvyyttä, taustatekijöitä ja hoitotuloksia Suomessa. Tulosten perusteella Epstein-Barrin virus (EBV) aiheuttaa suurimman osan syöpätapauksista, mutta myös papilloomaviruksia (HPV) löytyi osasta kasvaimia. Nenänielukarsinooman esiintyvyys ei kuitenkaan ole nousussa kuten HPV-positiivisen suunielusyövän. Tutkimus paljasti myös, että EBV- ja HPV-positiivisten kasvainten hoitotulokset ovat parempia verrattuna virusnegatiivisiin kasvaimiin.
Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT) edistää korkealaatuista kliinistä tutkimusta ja tukee kliinisen lääketieteen sekä sille läheisten tieteenalojen tohtorikoulutusta sekä tutkimusta, joka kohdistuu monipuolisesti sairauksien syntyyn, diagnostiikkaan ja hoitoon mukaan lukien translationaalinen ja palvelujärjestelmiin kohdistuva tutkimus.