Asiasana: Aivot

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Ennenaikainen syntymä altistaa aivojen aktivoitumisen muutoksille (Väitös: LL Katri Lahti, 17.12.2021, lastenneurologia)

Pienipainoisina tai hyvin ennenaikaisena syntyneiden nuorten aivojen lepotilan aikainen toiminta eroaa täysiaikaisena syntyneistä verrokeista, osoittaa Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus. Tutkimuksessa tutkittiin laskennallisten aivojen magneettikuvantamismenetelmien käyttöä pikkukeskosena syntyneillä nuorilla ja heidän täysiaikaisina syntyneillä verrokeillaan.

Lihomisriski paljastuu aivoista

03.11.2021

Turun PET-keskuksen tutkimuksessa selvisi, että perhetaustaan liittyvät lihavuuden riskitekijät ovat yhteydessä aivojen muutoksiin. Tulokset osoittavat, että kylläisyyttä ja ruokahalua säätelevien hermoverkkojen toiminta muuttuu jo ennen lihavuuden kehittymistä.

Kansallisen neurokeskuksen toiminta vauhtiin

16.03.2021

Uuden valtakunnallisen osaamisverkoston tavoitteena on lisätä yhteistyötä yliopisto-, sairaala- ja yritysmaailmojen välille sekä tehdä suomalaista neurotiedettä kansainvälisesti näkyväksi. Kansallinen neurokeskus on osa valtion terveysalan kasvustrategiaa ja Yksilöllistetty lääketiede -hanketta. 

Aivojen tulehdusmuutokset ovat yhteydessä Alzheimerin tautiin liittyviin varhaisiin amyloidikertymiin

09.02.2021

Neuroinflammaatio eli aivojen tulehdusreaktio on yhteydessä aivojen varhaisiin amyloidikertymiin, joita pidetään Alzheimerin taudin varhaisimpana merkkinä – niitä voi esiintyä jopa 20 vuotta ennen muistioireiden ilmaantumista. Turun yliopiston, Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus osoitti myös, että korkeampi painoindeksi, alentunut insuliiniherkkyys ja matala-asteinen tulehdus olivat yhteydessä neuroinflammaatioon niillä aivoalueilla, jonne amyloidia kertyy ensimmäiseksi Alzheimerin taudissa.

Lapsen käyttäytyminen ja tarkkavaisuus sekä äidin raskaudenaikainen stressi ovat yhteydessä varhaislapsuuden suolistomikrobistoon (Väitös: LL Anna-Katariina Aatsinki, 12.2.2021, psykiatria)

Eläintutkimuksissa on osoitettu, että suolistomikrobiston epätasapaino varhaislapsuudessa vaikuttaa aivojen ja käyttäytymisen kehitykseen. Lääkäri Anna-Katariina Aatsingin väitöstutkimuksen perusteella varhaislapsuuden suolistomikrobiston koostumus on yhteydessä myös ihmislasten myöhempään tarkkaavaisuuteen ja temperamenttiin. Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja vahvistaa myös, että äidin raskaudenaikainen pitkittynyt psyykkinen oireilu ja pitkäaikaiset hiusnäytteistä mitatut kortisolipitoisuudet ovat yhteydessä lapsen suolistomikrobiston koostumukseen.