Asiasana: alzheimerin tauti

Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt ovat yleisiä ylipainon lisääntyessä. Myös muistivaikeudet ja -sairaudet ovat yhä tavallisempia väestön ikääntyessä. Lääketieteen lisensiaatti Sini Toppalan väitöskirjatutkimus selvitti glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden, tiedonkäsittelytoimintojen laskun ja Alzheimerin taudille tyypillisten aivojen kuvantamismuutosten välisiä yhteyksiä.

Mikrogliasolut puhdistavat, puolustavat ja huoltavat aivoja. Niiden yliaktiivisuus voi kuitenkin johtaa suuriin ongelmiin kuten MS-tautiin ja muistisairauksien pahenemiseen. Mikrogliasolut voivat olla avain näiden aivosairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn, on InFLAMES-tutkijoiden, Turun yliopiston professoreiden Laura Airaksen ja Juha Rinteen Aivoviikon viesti.   

Jo diabeteksen esiasteet näyttävät olevan yhteydessä korkeampaan muistisairausriskiin. Turun yliopiston ja THL:n tutkimuksen mukaan glukoosirasituskokeessa mitattu korkeampi kahden tunnin glukoosiarvo ennustaa heikompaa suoriutumista episodista muistia eli tapahtumamuistia mittaavassa testissä kymmenen vuotta myöhemmin. Tapahtumamuistin heikentyminen on ensimmäisiä Alzheimerin taudin oireita.

Magneettikuvien automaattisella tensoripohjaisella muotoanalyysillä voidaan havaita Alzheimerin taudille tyypillisiä tilavuusmuutoksia aikaisemmin kuin radiologien käyttämillä silmämääräisillä arviointimenetelmillä. LL Terhi Tuokkolan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tensoripohjainen muotoanalyysi pystyi havaitsemaan Alzheimerin tautiin liittyviä tilavuusmuutoksia myös syvällä aivokudoksessa. 

Neuroinflammaatio eli aivojen tulehdusreaktio on yhteydessä aivojen varhaisiin amyloidikertymiin, joita pidetään Alzheimerin taudin varhaisimpana merkkinä – niitä voi esiintyä jopa 20 vuotta ennen muistioireiden ilmaantumista. Turun yliopiston, Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus osoitti myös, että korkeampi painoindeksi, alentunut insuliiniherkkyys ja matala-asteinen tulehdus olivat yhteydessä neuroinflammaatioon niillä aivoalueilla, jonne amyloidia kertyy ensimmäiseksi Alzheimerin taudissa.

Alzheimerin tautiin liittyviä epigeneettisiä merkkiaineita voidaan havaita aivokudoksen lisäksi myös veressä, selviää FM Mikko Konkin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Nykyaikaisten perimäntutkimusmenetelmien avulla havaittavat merkkiaineet antavat uutta tietoa Alzheimerin taudin mekanismeista ja voivat tulevaisuudessa helpottaa taudin diagnosointia.

Tutkijat ovat löytäneet uusia Alzheimerin tautiin liittyviä muutoksia verinäytteistä. Tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa tutkittiin suomalaisia kaksosia. Tutkimukseen osallistui kaksossisaruksia, joissa toinen kaksonen sairastaa Alzheimerin tautia ja toinen kaksonen on terve. Hankkeessa hyödynnettiin uusimpia perimänlaajuisia menetelmiä, joiden avulla selvitettiin, löytyykö kaksossisarusten verinäytteissä sairauteen liittyviä eroja perimän kemiallisissa, niin sanotuissa epigeneettisissä leimoissa, jotka ovat herkkiä ympäristötekijöiden ja elintapojen vaikutuksille.

Turun yliopiston, Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan alentunut insuliiniherkkyys keski-iässä ennustaa hitaampaa aivojen prosessointinopeutta ja huonompaa toiminnanohjausta 15 vuotta myöhemmin.  Hitaampi aivojen prosessointinopeus oli yhteydessä lisääntyneisiin aivojen amyloidikertymiin. Aivojen verenkiertoperäiset muutokset eivät sen sijaan olleet yhteydessä neuropsykologisten testien tuloksiin.   

Neuroinflammaatiota, eli keskushermoston kudosten kroonista matala-asteista tulehdustilaa, esiintyy useissa keskushermostoon liittyvissä taudeissa, kuten aivohalvauksessa ja Alzheimerin taudissa. Thomas Keller tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa uutta neuroinflammaation kuvantamiseen tarkoitettua PET-merkkiainetta.