kuvituskuva piirretyistä violeteista aivoista

Kansallisen neurokeskuksen toiminta vauhtiin

16.03.2021

Uuden valtakunnallisen osaamisverkoston tavoitteena on lisätä yhteistyötä yliopisto-, sairaala- ja yritysmaailmojen välille sekä tehdä suomalaista neurotiedettä kansainvälisesti näkyväksi. Kansallinen neurokeskus on osa valtion terveysalan kasvustrategiaa ja Yksilöllistetty lääketiede -hanketta. 

Kansallinen neurokeskus on neurotieteen tutkimuksen yhteistyöverkosto, jossa on mukana seitsemän yliopistoa ja viisi sairaanhoitopiiriä. Yhteistoimintaa koordinoiva yksikkö on nyt perustettu Itä-Suomen yliopiston yhteyteen. 

– Kansallisen Neurokeskuksen perustaminen on hieno osoitus siitä, että suomalaisilla neuroalan osaajilla on aito halu ja taito verkostoitua ja toimia yhteisten päämäärien saavuttamiseksi, toteaa Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan dekaani Jussi Pihlajamäki.

Nyt perustetun osaamisverkoston valmistelutyö on aloitettu vuonna 2017 osana terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa. Kansallisen neurokeskuksen keskeinen rooli neuroalan yhteistyön edistäjänä on huomioitu myös päivitetyssä terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiassa, jonka tiekartta vuosille 2020–2023 julkaistiin joulukuussa 2020 kolmen ministeriön ja ministereiden allekirjoituksin. 

– Verkosto tuo neuroalan tutkimuksen tiiviimmin osaksi käytännön potilastyötä. Pitkän aikavälin vaikuttavuus näkyy edistyksenä sairauksien yhä täsmentyvässä diagnostiikassa, parempina hoitoina ja ennaltaehkäisyssä, sanoo johtaja Tuula Helander sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Yhteistyöllä kohti innovaatioita ja parempaa aivoterveyttä

Osaamisverkoston tarkoituksena on vähentää aivosairauksien aiheuttamia kustannuksia ja edistää väestön aivoterveyttä. Tavoitteisiin pyritään tiivistämällä tutkimusyhteistyötä sekä tehostamalla monialaisesta yhteistyöstä syntyneiden neuroalan innovaatioiden kaupallistamista. 

– Aivosairauksien ja mielenterveyshäiriöiden yhteiskunnallinen kustannustaakka on valtava, arviolta jopa 11 miljardia euroa vuodessa.  Myös väestön ikääntyminen lisää sairauksien ilmaantuvuutta, joten tarve uusille ennaltaehkäisy- ja hoitomuodoille on ilmeinen. Suomalainen neuroalojen tutkimus on korkealaatuista, joten meillä on kaikki mahdollisuudet käänteentekeviin ratkaisuihin, toteaa Kansallisen neurokeskuksen perustamisvaiheen johtaja Mikael von und zu Fraunberg.  

Kansallisen neurokeskuksen valmistelu- ja perustamisvaiheessa on aloitettu neuroalan alueellisten ekosysteemien kartoitus keräämällä tietoa kaikista neuroalan toimijoista Suomessa. Toiminnan tavoitteena on edistää synergisten rajapintojen löytymistä sekä alueellisella että kansallisella tasolla ja työtä jatketaan perustamisen jälkeen. 

– Turussa Kansallisen neurokeskuksen toiminta integroidaan osaksi Turku Brain and Mind Centeriä (TBMC). TBMC on toiminut jo usean vuoden ajan paikallisten neurotiedetutkimusryhmien yhteisönä, ja se on myös organisoinut neurotieteen opetusta Turun yliopistossa. Esimerkiksi usean vuoden ajan on ollut käynnissä englanninkielinen neurotieteen maisteriohjelma. Kansallisen neurokeskuksen käynnistyminen tukee Turun neurotiedetutkimusta merkittävällä tavalla, sanoo TBMC:n johtaja, professori Hasse Karlsson.

Kansallisen neurokeskuksen perustamissopimuksen allekirjoittivat Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen yliopisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Turun yliopisto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. 

Lisätietoja:

Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan dekaani Jussi Pihlajamäki, p. 050 344 0187, jussi.pihlajamaki@uef.fi 

Kansallisen neurokeskuksen perustamisvaiheen johtaja Mikael von und zu Fraunberg, p. 050 433 5008, mikael.fraunberg@uef.fi 

Kansallisen neurokeskuksen perustamisvaiheen ohjausryhmän puheenjohtaja, professori Reetta Kälviäinen p. 040 583 9249 reetta.kalviainen@uef.fi 

Professori Hasse Karlsson, Turun yliopisto, p. 0503217827, hasse.karlsson@utu.fi 

Luotu 16.03.2021 | Muokattu 16.03.2021