Turun Valtakunnallisessa PET-keskuksessa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että korkeampi mikrogliasolujen aktiivisuus aivojen tulehduspesäkkeitä ympäröivillä alueilla ennustaa MS-taudin nopeampaa etenemistä. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, joka osoittaa aivojen mikrogliasolujen aktiivisen muodon ennustavan MS-taudin etenemistä.
Apollonia-palkinto myönnettiin dosentti, professori h.c. Eva Söderlingille, joka on yksi suomalaisen ksylitolitutkimuksen uranuurtajista. Duodecim-seuran Nuoren tutkijan palkinnon sai apulaisprofessori Juho Joutsa, joka on tutkinut laajasti eri aivosairauksia.
Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan Suomessa diagnosoitujen Parkinson-potilaiden elinajanennuste on parantunut miehillä naisia enemmän. Ennusteen sukupuoliero johtunee kaventuneesta erosta mies- ja naisväestön elinajanennusteessa sekä kehittyneestä kuntoutuksesta ja elämän loppuvaiheen hoidoista. Havaittu muutos kasvattaa jatkossa todennäköisesti entisestään jo nyt yliedustettua miesten osuutta Parkinson-potilaissa.
Multippeliskleroosi (MS-tauti) on yleisin krooninen tulehduksellinen ja rappeuttava keskushermoston autoimmuunisairaus, jota sairastaa arviolta yli 12 000 suomalaista. Turun yliopistossa väittelevä Kira Åkerlund osoitti tutkimuksessaan, että raskaudenaikainen D-vitamiinivaje kaksinkertaisti suomalaisnaisten ja heidän lastensa riskin sairastua MS-tautiin. Kyseessä on aineistoltaan suurin koskaan tehty raskaudenaikaisen D-vitamiinitason vaikutusta MS-tautiriskiin selvittänyt tieteellinen tutkimus.
Turkulainen PianoDuo ConFuego Company Oy lahjoittaa Turun yliopistolle 100 000 euroa. Lahjoitus kohdennetaan neurologiseen tutkimukseen, jossa selvitetään musiikin kuuntelun vaikutusta aivosairauksien hoitotuloksiin. Lahjoitustilaisuus järjestettiin 19.12.2019.
Turun yliopistossa ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä apulaisprofessori, lääketieteen tohtori Juho Joutsa määritti yhdessä Harvardin yliopiston neurologien kanssa niin kutsutun Holmesin vapinan todennäköisen alkuperän aivoissa. Tulokset tarjoavat myös muiden harvinaisten aivosairauksien alkuperän selvittämiseen uuden lähestymistavan, joka tavanomaisia aivokuvantamistekniikoita käyttämällä ei olisi mahdollinen. Tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa Annals of Neurology -tiedelehdessä.
Aivovamman merkittävimmäksi arkielämää haittaavaksi jälkioireeksi koetaan kognitiiviset oireet, mutta niiden tarkat mekanismit eivät ole tiedossa. LL Anna Östberg selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan aivojen kolinergisen järjestelmän toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia PET- ja MRI-kuvantamisen keinoin. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että asetyylikoliinijärjestelmässä tapahtuu aivovamman jälkeen pysyviä muutoksia, jotka ovat yhteydessä kognitiiviseen toipumiseen.
Turun yliopiston apulaisprofessori (1.9.2019 alkaen), dosentti Juho Joutsa on yhteistyössä Deakin yliopiston (Australia) ja Harvardin yliopiston (USA) tutkijoiden kanssa onnistunut paikantamaan liikehäiriösairaus servikaalisen dystonian todennäköisen alkuperän aivoissa. Löydökset saattavat johtaa uusien tehokkaampien hoitomuotojen jäljille. Tulokset julkaistiin Brain-lehdessä, joka on yksi arvostetuimpia neurologian ja neurotieteen alan tiedelehtiä.
Toiminnalliset riippuvuudet eroavat toisistaan aivojen hermovälittäjäaineiden ilmentymisen osalta. LL Joonas Majurin Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus paljasti, että kaksi toiminnallista riippuvuutta, rahapeliriippuvuus ja ahmintahäiriö, ovat paitsi keskinäiseltä neurobiologialtaan erilaisia, ne myös eroavat päihderiippuvuuksista.