Asiasana: Kliiniset neurotieteet

Suomen Lääketieteen Säätiön apurahoja jaettiin tänä vuonna 160 tutkijalle ja tutkimushankkeelle yhteensä 2 128 500 euroa. Säätiön puheenjohtaja, Turun yliopiston professori Klaus Elenius kertoo virtuaalisessa mediatilaisuudessa keskiviikkona 24.11. lääketieteen tutkimuksen ja rahoituksen nykytilasta. Apurahan saanut Turun yliopiston apulaisprofessori Juho Joutsa kertoo tilaisuudessa aivojen kuvantamiseen liittyvästä tutkimuksestaan.  

MS-tauti on yleistynyt Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Taudin esiintyvyydessä ja ilmaantuvuudessa on merkittäviä alueellisia eroja ja esiintyvyys on erityisen korkea Varsinais-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla. MS-taudin yleistymisestä huolimatta potilaiden sairaalahoitojaksot ovat Suomessa vähentyneet.

Neurologian erikoislääkäri Tomi Kuusimäen Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen tulokset toivat esille uusia Parkinsonin taudin ennusteellisia tekijöitä. Tulokset osoittivat, että Suomessa diagnosoitujen Parkinson-potilaiden elinajanennuste on kasvanut miehillä naisia enemmän, mikä tulee lisäämään Parkinsonin tautia sairastavien miesten osuutta. Uutena mahdollisena riskitekijänä myöhemmin kehittyvälle Parkinsonin taudille tunnistettiin aiemmin diagnosoitu psykoottinen häiriö tai skitsofrenia.

FM Jouni Tuisku kehitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan kuvantamismenetelmiä MS-taudista johtuvien valkean aineen molekulaaristen ja rakenteellisten muutosten selvittämiseksi. Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa PET- ja diffuusiotensorikuvantamisen avulla, että hermosolujen tulehdusreaktio on yhteydessä aivojen rakenteelliseen vaurioon MS-potilaiden aivojen terveeltä vaikuttavassa valkeassa aineessa.

MSc Mehrbod Mohammadianin väitöskirjassa tutkittiin aivojen valkean aineen mikrorakenteellisia muutoksia tapaturmaisen aivovamman jälkeen. Tutkimuksessa hyödynnettiin diffuusiopainotettua MRI:tä sekä edistyneitä analyysimenetelmiä. Tutkimus osoitti, että uudet diffuusiomagneettikuvien analyysimenetelmät ovat lupaavia työkaluja diffuusin aksonivaurion havaitsemiseen jo aikaisessa vaiheessa lievän tapaturmaisen aivovamman jälkeen.

Noora Lindgrénin väitöstutkimuksen tavoitteena oli kehittää Alzheimerin taudin varhaista havaitsemista tutkimalla ikääntyneitä suomalaisia kaksospareja. Tutkimuksessa arvioitiin tiedonkäsittelyn toimintoja kartoittavan puhelinhaastattelumenetelmän käyttökelpoisuutta. Tutkimuksessa selvitettiin myös PET-kuvantamisen avulla Alzheimerin taudille ominaisten aivomuutosten, β-amyloidin kertymisen ja tulehdusreaktion yhteyttä tapahtumamuistiin.

Koronaviruksen aiheuttama covid-19-tauti vaikuttaa monin tavoin aivoihin ja hermostoon. Tutkijat ymmärtävät jo paremmin uuden taudin hermostovaikutuksia, mutta paljon on vielä hämärän peitossa. 

Turun yliopiston tutkijat osoittivat, että hypnoosin aikana aivojen tapa käsitellä tietoa muuttuu perustavanlaatuisesti. Tutkimus auttaa ymmärtämään, miten aivot aikaansaavat muutoksia hypnotisoidun henkilön käyttäytymisessä ja tietoisuudessa.

Uuden valtakunnallisen osaamisverkoston tavoitteena on lisätä yhteistyötä yliopisto-, sairaala- ja yritysmaailmojen välille sekä tehdä suomalaista neurotiedettä kansainvälisesti näkyväksi. Kansallinen neurokeskus on osa valtion terveysalan kasvustrategiaa ja Yksilöllistetty lääketiede -hanketta. 

Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan skitsofreniaa sairastavilla potilailla on suurentunut riski sairastua Parkinsonin tautiin myöhemmällä iällä. Suurentunut riski voi johtua hermovälittäjäaine dopamiinia salpaavien lääkitysten aiheuttamista muutoksista aivojen dopamiinijärjestelmässä tai skitsofrenian aiheuttamista neurobiologisista vaikutuksista aivojen dopamiinijärjestelmään.