Asiasana: Kliiniset neurotieteet

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Mustatumakkeella on oletettua tärkeämpi rooli Parkinsonin tautia sairastavien masennuksessa (Väitös: LL Laura Saari, 2.9.2022, kliiniset neurotieteet)

Aivojen sisäosien mustatumakkeen solujen vähentyminen on keskeinen syy Parkinsonin tautia sairastavien masennukselle. Laura Saari selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa mustatumakkeen solumäärien yhteyttä aivojen kuvantamistutkimuksiin ja Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden oireisiin.

Tutkijoiden tunnistamat aivoverkostot voivat mullistaa päihderiippuvuuden hoidon

14.06.2022

Turun yliopiston ja Harvardin tutkijoiden johtama tutkijaryhmä on ensimmäistä kertaa onnistunut paikantamaan riippuvuussairauksien hoidon kannalta keskeiset aivoverkostot. Löydöksen toivotaan johtavan uusiin tehokkaisiin hoitomahdollisuuksiin riippuvuussairauksissa. Uraa uurtavat tutkimustulokset julkaistiin Nature Medicine -lehdessä, joka on yksi lääketieteen arvostetuimpia tiedelehtiä maailmassa.

Varhain aloitettu tehokas lääkehoito parantaa MS-taudin ennustetta – Tutkimuksessa ehdotetaan uusia menetelmiä sopivan lääkehoidon valinnan tueksi (Väitös: LL Katariina Kuutti, 3.6.2022, neurologia)

LL Katariina Kuutti tutki väitöskirjassaan uusia menetelmiä MS-taudin ennusteen arvioimiseen sekä eri lääkehoitojen vaikutusta taudin etenemiseen. Tutkimuksessa todettiin, että varhain aloitettu tehokas lääkehoito parantaa MS-taudin ennustetta. Aivojen tilavuuden mittaaminen magneettikuvista sekä verestä mitattava neurofilamentti ovat potentiaalisia tulevaisuuden työkaluja optimaalisen lääkehoidon valinnassa.

Kokeellisia malleja voidaan soveltaa MS-taudin lääkkeiden ja radiolääkkeiden arvioinnissa (Väitös: FM Susanne Vainio, 29.4.2022, kliiniset neurotieteet)

FM Susanne Vainio tutki väitöskirjassaan aivojen tulehdusreaktioiden kuvantamista MS-taudin toteamiseen tautimalleilla. Uusia, tarkempia diagnostisia menetelmiä neuroinflammaation kuvantamiseen tarvitaan, jotta tauti voidaan todeta varhaisemmassa vaiheessa, taudin etenemistä voidaan seurata, ja uusien lääkehoitojen tehoa arvioida. Väitöskirjassa arvioitua tautimallia sovelletaan jo useissa eri kansainvälisissä tutkimusryhmissä uusien PET-kuvantamisen merkkiaineiden arviointiin.

Suomen Lääketieteen Säätiö jakoi vuoden 2021 apurahat – Turun yliopiston apulaisprofessori Juho Joutsalle rahoitusta tutkimusryhmän perustamiseen

19.11.2021

Suomen Lääketieteen Säätiön apurahoja jaettiin tänä vuonna 160 tutkijalle ja tutkimushankkeelle yhteensä 2 128 500 euroa. Säätiön puheenjohtaja, Turun yliopiston professori Klaus Elenius kertoo virtuaalisessa mediatilaisuudessa keskiviikkona 24.11. lääketieteen tutkimuksen ja rahoituksen nykytilasta. Apurahan saanut Turun yliopiston apulaisprofessori Juho Joutsa kertoo tilaisuudessa aivojen kuvantamiseen liittyvästä tutkimuksestaan.  

MS-tauti yleistyy Suomessa ja sen esiintyvyydessä on huomattavia alueellisia eroja (Väitös: LL Anna-Leena Pirttisalo, 19.11.2021, neurologia)

MS-tauti on yleistynyt Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Taudin esiintyvyydessä ja ilmaantuvuudessa on merkittäviä alueellisia eroja ja esiintyvyys on erityisen korkea Varsinais-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla. MS-taudin yleistymisestä huolimatta potilaiden sairaalahoitojaksot ovat Suomessa vähentyneet.

Väitöstutkimuksesta uutta tietoa Parkinsonin taudin riski- ja ennustetekijöistä (Väitös: LL Tomi Kuusimäki, 29.10.2021, neurologia)

Neurologian erikoislääkäri Tomi Kuusimäen Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen tulokset toivat esille uusia Parkinsonin taudin ennusteellisia tekijöitä. Tulokset osoittivat, että Suomessa diagnosoitujen Parkinson-potilaiden elinajanennuste on kasvanut miehillä naisia enemmän, mikä tulee lisäämään Parkinsonin tautia sairastavien miesten osuutta. Uutena mahdollisena riskitekijänä myöhemmin kehittyvälle Parkinsonin taudille tunnistettiin aiemmin diagnosoitu psykoottinen häiriö tai skitsofrenia.

Väittelijä kehitti kuvantamismenetelmiä, joita voi hyödyntää MS-taudin lääketutkimuksissa (Väitös: FM Jouni Tuisku, 11.6.2021, neurologia)

FM Jouni Tuisku kehitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan kuvantamismenetelmiä MS-taudista johtuvien valkean aineen molekulaaristen ja rakenteellisten muutosten selvittämiseksi. Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa PET- ja diffuusiotensorikuvantamisen avulla, että hermosolujen tulehdusreaktio on yhteydessä aivojen rakenteelliseen vaurioon MS-potilaiden aivojen terveeltä vaikuttavassa valkeassa aineessa.

Diffuusiomagneettikuvilla lupaavia tuloksia diffuusin aksonivaurion havaitsemiseksi varhaisessa vaiheessa lievän tapaturmaisen aivovamman jälkeen (Väitös: MSc Mehrbod Mohammadian, 7.6.2021, neurologia)

MSc Mehrbod Mohammadianin väitöskirjassa tutkittiin aivojen valkean aineen mikrorakenteellisia muutoksia tapaturmaisen aivovamman jälkeen. Tutkimuksessa hyödynnettiin diffuusiopainotettua MRI:tä sekä edistyneitä analyysimenetelmiä. Tutkimus osoitti, että uudet diffuusiomagneettikuvien analyysimenetelmät ovat lupaavia työkaluja diffuusin aksonivaurion havaitsemiseen jo aikaisessa vaiheessa lievän tapaturmaisen aivovamman jälkeen.