Asiasana: Kliiniset neurotieteet

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Suomen Lääketieteen Säätiö jakoi vuoden 2021 apurahat – Turun yliopiston apulaisprofessori Juho Joutsalle rahoitusta tutkimusryhmän perustamiseen

19.11.2021

Suomen Lääketieteen Säätiön apurahoja jaettiin tänä vuonna 160 tutkijalle ja tutkimushankkeelle yhteensä 2 128 500 euroa. Säätiön puheenjohtaja, Turun yliopiston professori Klaus Elenius kertoo virtuaalisessa mediatilaisuudessa keskiviikkona 24.11. lääketieteen tutkimuksen ja rahoituksen nykytilasta. Apurahan saanut Turun yliopiston apulaisprofessori Juho Joutsa kertoo tilaisuudessa aivojen kuvantamiseen liittyvästä tutkimuksestaan.  

MS-tauti yleistyy Suomessa ja sen esiintyvyydessä on huomattavia alueellisia eroja (Väitös: LL Anna-Leena Pirttisalo, 19.11.2021, neurologia)

MS-tauti on yleistynyt Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Taudin esiintyvyydessä ja ilmaantuvuudessa on merkittäviä alueellisia eroja ja esiintyvyys on erityisen korkea Varsinais-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla. MS-taudin yleistymisestä huolimatta potilaiden sairaalahoitojaksot ovat Suomessa vähentyneet.

Väitöstutkimuksesta uutta tietoa Parkinsonin taudin riski- ja ennustetekijöistä (Väitös: LL Tomi Kuusimäki, 29.10.2021, neurologia)

Neurologian erikoislääkäri Tomi Kuusimäen Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen tulokset toivat esille uusia Parkinsonin taudin ennusteellisia tekijöitä. Tulokset osoittivat, että Suomessa diagnosoitujen Parkinson-potilaiden elinajanennuste on kasvanut miehillä naisia enemmän, mikä tulee lisäämään Parkinsonin tautia sairastavien miesten osuutta. Uutena mahdollisena riskitekijänä myöhemmin kehittyvälle Parkinsonin taudille tunnistettiin aiemmin diagnosoitu psykoottinen häiriö tai skitsofrenia.

Väittelijä kehitti kuvantamismenetelmiä, joita voi hyödyntää MS-taudin lääketutkimuksissa (Väitös: FM Jouni Tuisku, 11.6.2021, neurologia)

FM Jouni Tuisku kehitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan kuvantamismenetelmiä MS-taudista johtuvien valkean aineen molekulaaristen ja rakenteellisten muutosten selvittämiseksi. Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa PET- ja diffuusiotensorikuvantamisen avulla, että hermosolujen tulehdusreaktio on yhteydessä aivojen rakenteelliseen vaurioon MS-potilaiden aivojen terveeltä vaikuttavassa valkeassa aineessa.

Diffuusiomagneettikuvilla lupaavia tuloksia diffuusin aksonivaurion havaitsemiseksi varhaisessa vaiheessa lievän tapaturmaisen aivovamman jälkeen (Väitös: MSc Mehrbod Mohammadian, 7.6.2021, neurologia)

MSc Mehrbod Mohammadianin väitöskirjassa tutkittiin aivojen valkean aineen mikrorakenteellisia muutoksia tapaturmaisen aivovamman jälkeen. Tutkimuksessa hyödynnettiin diffuusiopainotettua MRI:tä sekä edistyneitä analyysimenetelmiä. Tutkimus osoitti, että uudet diffuusiomagneettikuvien analyysimenetelmät ovat lupaavia työkaluja diffuusin aksonivaurion havaitsemiseen jo aikaisessa vaiheessa lievän tapaturmaisen aivovamman jälkeen.

Kaksostutkimuksen avulla kehitettiin muistin heikentymisen ja Alzheimerin taudin varhaista havaitsemista (Väitös: FM Noora Lindgrén, 23.4.2021, neurologia)

Noora Lindgrénin väitöstutkimuksen tavoitteena oli kehittää Alzheimerin taudin varhaista havaitsemista tutkimalla ikääntyneitä suomalaisia kaksospareja. Tutkimuksessa arvioitiin tiedonkäsittelyn toimintoja kartoittavan puhelinhaastattelumenetelmän käyttökelpoisuutta. Tutkimuksessa selvitettiin myös PET-kuvantamisen avulla Alzheimerin taudille ominaisten aivomuutosten, β-amyloidin kertymisen ja tulehdusreaktion yhteyttä tapahtumamuistiin.

Kansallisen neurokeskuksen toiminta vauhtiin

16.03.2021

Uuden valtakunnallisen osaamisverkoston tavoitteena on lisätä yhteistyötä yliopisto-, sairaala- ja yritysmaailmojen välille sekä tehdä suomalaista neurotiedettä kansainvälisesti näkyväksi. Kansallinen neurokeskus on osa valtion terveysalan kasvustrategiaa ja Yksilöllistetty lääketiede -hanketta. 

Parkinsonin taudin riski on suurentunut skitsofreniaa sairastavilla potilailla

13.01.2021

Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan skitsofreniaa sairastavilla potilailla on suurentunut riski sairastua Parkinsonin tautiin myöhemmällä iällä. Suurentunut riski voi johtua hermovälittäjäaine dopamiinia salpaavien lääkitysten aiheuttamista muutoksista aivojen dopamiinijärjestelmässä tai skitsofrenian aiheuttamista neurobiologisista vaikutuksista aivojen dopamiinijärjestelmään.