Asiasana: Psykiatria

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Varhaiskasvatus ei lisää merkittävästi pienten lasten stressiä – iltapäivän tunteihin kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota (Väitös: KM Katja Tervahartiala, 28.5.2021, psykiatria)

KM Katja Tervahartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lasten fysiologista stressinsäätelyä mittaamalla lasten vuorokausikortisolitasoja sekä kotihoidossa että varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen perusteella iltapäivän tunnit saattavat olla lapsille jonkin verran kuormittavampia varhaiskasvatuksessa kuin kotona. Tulokset kuitenkin osoittavat, että suomalainen varhaiskasvatusympäristö ei lisää merkittävästi pienten lasten stressiä, eivätkä kortisolitasot juurikaan eroa kotipäivien ja päiväkotipäivien välillä. 

Dosenttiluento Henry Karlsson

Aika

25.5.2021 klo 14.15 - 18.00
LT, VTM, FM, psykiatrian erikoislääkäri Henry Karlsson antaa julkisen opetusnäytteensä biologisen psykiatrian dosentuuria varten tiistaina 25.5.2021 klo 14.15 alkaen. Tilaisuus toteutetaan Zoom-yhteydellä. Linkki tilaisuuteen: https://utu.zoom.us/j/61008793432 Henry Karlssonin luennon aihe on...

Kansallisen neurokeskuksen toiminta vauhtiin

16.03.2021

Uuden valtakunnallisen osaamisverkoston tavoitteena on lisätä yhteistyötä yliopisto-, sairaala- ja yritysmaailmojen välille sekä tehdä suomalaista neurotiedettä kansainvälisesti näkyväksi. Kansallinen neurokeskus on osa valtion terveysalan kasvustrategiaa ja Yksilöllistetty lääketiede -hanketta. 

Kansainvälinen tutkimusryhmä pyrkii vähentämään rokote-epäröintiä puuttumalla sen juurisyyhyn – virheelliseen tietoon

10.03.2021

Maailman terveysjärjestö WHO listasi vuonna 2019 rokote-epäröinnin yhdeksi maailman kymmenestä suurimmasta terveysuhasta. Rokote-epäröinnin keskeisimpänä syynä pidetään netissä leviävää väärää tietoa. Kansainvälinen tutkimusryhmä ryhtyy EU-rahoituksen turvin auttamaan terveydenhuollon ammattilaisia korjaamaan rokotteisiin liittyviä väärinkäsityksiä, vahvistamaan ihmisten luottamusta rokotteisiin ja kannustamaan ihmisiä ottamaan rokote.

Lapsen käyttäytyminen ja tarkkavaisuus sekä äidin raskaudenaikainen stressi ovat yhteydessä varhaislapsuuden suolistomikrobistoon (Väitös: LL Anna-Katariina Aatsinki, 12.2.2021, psykiatria)

Eläintutkimuksissa on osoitettu, että suolistomikrobiston epätasapaino varhaislapsuudessa vaikuttaa aivojen ja käyttäytymisen kehitykseen. Lääkäri Anna-Katariina Aatsingin väitöstutkimuksen perusteella varhaislapsuuden suolistomikrobiston koostumus on yhteydessä myös ihmislasten myöhempään tarkkaavaisuuteen ja temperamenttiin. Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja vahvistaa myös, että äidin raskaudenaikainen pitkittynyt psyykkinen oireilu ja pitkäaikaiset hiusnäytteistä mitatut kortisolipitoisuudet ovat yhteydessä lapsen suolistomikrobiston koostumukseen.

Vauvan aivojen rakenne kertoo herkkyydestä ympäristötekijöille

28.01.2021

Vastasyntyneen aivojen rakenne voi kertoa herkkyydestä varhaisille ympäristötekijöille. Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa havaittiin, että vauvat, joiden aivojen mikrorakenne viittasi nopeampaan kypsymiseen, olivat herkempiä äidin masennusoireille. Kalifornialaisen syntymäkohortin aineistossa puolestaan vastasyntyneiden suurempi aivojen koko liittyi herkkyyteen vuorovaikutuksen laadulle. Tutkimukset antavat uraauurtavaa tietoa sellaisista aivojen ominaisuuksista, jotka selittävät eroja herkkyydessä ympäristölle.

LANUPS etsii keinoja auttaa erityisen vaativaa tukea ja hoitoa tarvitsevia nuoria

27.01.2021

Sekä vaativia lastensuojelun että mielenterveydenhoidon palveluja kaipaavat nuoret päätyvät nykyisten yhteiskunnan tukitoimien väliinputoajiksi. Ongelmana on muun muassa eri palvelujen pirstaleisuus. Turun ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Turun ammattikorkeakoulun yhteinen LANUPS-hanke etsii keinoja yhteistyön lisäämiseen ja sitä kautta parempaan auttamiseen.