Asiasana: Psykiatria

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Uusi opas kertoo vanhemmille lapsen stressistä ja aivojen kehityksestä

26.11.2019

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimusryhmä on tuottanut Lapsen stressi ja aivot -opasmateriaalin, jonka tarkoituksena on antaa vanhemmille tietoa lapsen stressistä ja sen vaikutuksista lapsen aivojen kehitykseen. Materiaali on tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi neuvoloissa ammattilaisten työn tukena. Opasmateriaaliin sisältyy opasvihko ja samaa aihepiiriä käsittelevä animaatio. 

Tunnesäätelyn vaikeus liittyy useisiin terveysongelmiin ja lapsuuden emotionaaliseen laiminlyöntiin (Väitös: LL Jani Kajanoja, 22.11.2019, psykiatria)

Aleksitymia on persoonallisuuden piirteistö, jota luonnehtivat vaikeudet tunnistaa ja sanoittaa tunteita. LL Jani Kajanojan aleksitymiaan keskittyvä väitöstutkimus on toteutettu osana laajaa FinnBrain-tutkimushanketta. Kajanojan tutkimustulokset viittaavat siihen, että aleksitymia on eri tavoin yhteydessä lukuisiin terveysongelmiin.

Lasten stressinsäätelyssä kotona ja päivähoidossa on vain pieniä eroja

12.11.2019

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa verrattiin päivähoidossa ja kotihoidossa olevien lasten stressinsäätelyä. Tutkimustulokset osoittavat, että päivähoidon muodolla ei ole vaikutusta lasten kortisolitasojen vuorokausivaihteluun. Ryhmien välillä oli kuitenkin joitain eroja yksittäisissä mittauksissa. Päivähoidossa olevien lasten iltapäivän kortisolitasot olivat hieman korkeammat päiväkodissa kuin samoilla lapsilla vastaavana ajankohtana kotona.

Äidin ahdistusoireiluun tulisi tarjota apua jo raskausaikana

27.09.2019

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa havaittiin, että äidin ahdistusoireilu raskausaikana ja masennusoireilu lapsen syntymän jälkeen olivat yhteydessä äidin ja lapsen väliseen vuorovaikutuksen laatuun lapsen ollessa kahdeksan kuukauden ikäinen. Tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan jo äidin raskaudenaikaisella ahdistusoireilulla on yhteyttä äidin tapaan olla vuorovaikutuksessa vauvan kanssa synnytyksen jälkeen. 

Elimistön opioidijärjestelmä säätelee ihmisen sosiaalista käyttäytymistä (Väitös: LL Sandra Manninen, 28.9.2019, psykiatria)

Kestävät sosiaaliset suhteet eli kiintymyssuhteet ovat merkittävä osa elämää. Niistä saatu mielihyvä auttaa monella tavalla yksilöä selviytymään paremmin elämän eteen tuomista haasteista ja vastoinkäymisistä. Elimistön oman opioidijärjestelmän on todettu liittyvän sosiaaliseen kanssakäymiseen mm. joillakin kädellisillä lajeilla sekä jyrsijöillä. Turun yliopistossa väittelevän Sandra Mannisen tutkimuksen perusteella ihmisen sosiaalisuus näyttää olevan samalla tavalla yhteydessä aivojen opioidijärjestelmän toimintaan ja aktiivisuuteen. 

PET-kuvaus paljasti ensimmäistä kertaa aivojen neurokiniini-1-reseptorit (Väitös: LL Mikko Nyman, 14.6.2019, psykiatria)

LL Mikko Nymanin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa onnistuttiin ensimmäistä kertaa saamaan tietoa neurokiniini-1-reseptoreiden määrästä ja jakaumasta ihmisen aivoissa. Turun Valtakunnallisessa PET-keskuksessa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin myös näiden reseptoreiden määrän yhteyttä masennukseen ja sen eri oireisiin.