Asiasana: Psykiatria

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Tunteiden säätelyn vaikeudet haastavat vauvavuoden vanhemmuutta (Väitös: LL, FM, TtM Hanna Ahrnberg, 2.12.2022, psykiatria) 

Vanhemman aleksityymisillä eli tunteiden säätelyn vaikeuksiin liittyvillä piirteillä on yhteys heikompaan mentalisaatiokykyyn, varhaiseen kiintymisen kokemukseen sekä kielteisempään tunneilmaisuun hoivakäyttäytymisessä vauvavuotena, käy ilmi Hanna Ahrnbergin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Kuukauden päihdekuntoutus ei tuo takaisin täyttä työkykyä – Näönvarainen muisti, päättelykyky ja psykomotorinen nopeus palautuvat hitaasti (Väitös: FM Irma Höijer, 11.11.2022, psykiatria)

Irma Höijer selvitti väitöstutkimuksessaan päihteitä käyttäneiden sairaalapotilaiden neurokognitiivisia toimintoja, mielialaa ja persoonallisuutta kuukauden raittiuden ja päihdekuntoutuksen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää työkyvyn arviointiin ja kuntoutumisen seurantaan sopivia psykologisia testimenetelmiä.

Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten palveluja tutkivalle hankkeelle STM:n rahoitus

04.07.2022

Monitieteisesti neuropsykiatrisesti oireilevien nuoret palveluja tutkiva hanke on saanut Sosiaali- ja terveysministeriöltä reilun 450 000 euron rahoituksen. Turun yliopiston sosiaalityön professorin Merja Aniksen johtamassa tutkimuksessa kysymystä lähestytään sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan näkökulmia yhdistäen.

Tutkimuksessa selvitettiin vähemmistöjen päihteiden käyttöä Suomessa – Päihteiden käyttö oli yhteydessä mielenterveyden ongelmiin ja traumaattisiin kokemuksiin erityisesti humanitaarisista syistä maahan muuttaneiden keskuudessa (Väitös: LL Essi Salama, 27.5.2022, psykiatria)

Päihteiden käyttö on erilaista venäläis-, somalialais- ja kurdilaistaustaisissa väestöryhmissä koko väestöön verrattuna, selviää LL Essi Salaman väitöstutkimuksessa. Myös päihteiden käytön riskitekijät kuvautuivat eri väestöryhmillä osittain erilaisina. Päihteiden käyttö oli yhteydessä mielenterveyden ongelmiin ja traumaattisiin kokemuksiin erityisesti humanitaarisista syistä maahan muuttaneiden keskuudessa. Syrjinnän ja päihteiden käytön yhteys osoittaa, että syrjintä on merkittävä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava tekijä.

Varhaiskasvatus ei lisää merkittävästi pienten lasten stressiä – iltapäivän tunteihin kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota (Väitös: KM Katja Tervahartiala, 28.5.2021, psykiatria)

KM Katja Tervahartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lasten fysiologista stressinsäätelyä mittaamalla lasten vuorokausikortisolitasoja sekä kotihoidossa että varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen perusteella iltapäivän tunnit saattavat olla lapsille jonkin verran kuormittavampia varhaiskasvatuksessa kuin kotona. Tulokset kuitenkin osoittavat, että suomalainen varhaiskasvatusympäristö ei lisää merkittävästi pienten lasten stressiä, eivätkä kortisolitasot juurikaan eroa kotipäivien ja päiväkotipäivien välillä.