Asiasana: Psykiatria

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Raskaudenaikainen stressi on yhteydessä lapsen suolistomikrobistoon

17.06.2020

Äidin raskaudenaikainen pitkäaikainen psyykkinen stressi ja pitkäaikaiset korkeat kortisolipitoisuudet ovat yhteydessä lapsen suolistomikrobiston koostumukseen, selviää FinnBrain-tutkimuksen tuoreesta julkaisusta. Tulokset auttavat ymmärtämään, miten raskaudenaikainen stressi voi olla yhteydessä lapsen kasvuun ja kehitykseen. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Psychoneuroendocrinology-lehdessä.

Immuunijärjestelmä häiriintyy jo psykoosisairauksien varhaisvaiheissa

05.05.2020

Suomalaistutkijat osoittivat psykoosidiagnoosin ensimmäistä kertaa saaneilla potilailla immuuniviestintäverkoston poikkeavuuden, jolla on yhteys myös aivojen immuunijärjestelmän toimintaan. Turun yliopiston, Tyks Psykiatrian, HUS Psykiatrian, Helsingin yliopiston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistutkimus vahvistaa käsitystä psykoosisairauksista koko elimistön sairauksina.

Uusi opas kertoo vanhemmille lapsen stressistä ja aivojen kehityksestä

26.11.2019

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimusryhmä on tuottanut Lapsen stressi ja aivot -opasmateriaalin, jonka tarkoituksena on antaa vanhemmille tietoa lapsen stressistä ja sen vaikutuksista lapsen aivojen kehitykseen. Materiaali on tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi neuvoloissa ammattilaisten työn tukena. Opasmateriaaliin sisältyy opasvihko ja samaa aihepiiriä käsittelevä animaatio. 

Tunnesäätelyn vaikeus liittyy useisiin terveysongelmiin ja lapsuuden emotionaaliseen laiminlyöntiin (Väitös: LL Jani Kajanoja, 22.11.2019, psykiatria)

Aleksitymia on persoonallisuuden piirteistö, jota luonnehtivat vaikeudet tunnistaa ja sanoittaa tunteita. LL Jani Kajanojan aleksitymiaan keskittyvä väitöstutkimus on toteutettu osana laajaa FinnBrain-tutkimushanketta. Kajanojan tutkimustulokset viittaavat siihen, että aleksitymia on eri tavoin yhteydessä lukuisiin terveysongelmiin.

Lasten stressinsäätelyssä kotona ja päivähoidossa on vain pieniä eroja

12.11.2019

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa verrattiin päivähoidossa ja kotihoidossa olevien lasten stressinsäätelyä. Tutkimustulokset osoittavat, että päivähoidon muodolla ei ole vaikutusta lasten kortisolitasojen vuorokausivaihteluun. Ryhmien välillä oli kuitenkin joitain eroja yksittäisissä mittauksissa. Päivähoidossa olevien lasten iltapäivän kortisolitasot olivat hieman korkeammat päiväkodissa kuin samoilla lapsilla vastaavana ajankohtana kotona.