Aasiannorsututkimus

Norsujen hyvinvointia voi tutkia kahdella mittarilla – myös muut kuin asiantuntijat pystyvät tulkitsemaan eläimen stressiä

01.04.2020

Turun yliopiston tutkijat selvittivät puoliksi vankeudessa elävien aasiannorsujen stressitasoja kahden eri tutkimuksen avulla. Tulosten mukaan sekä eläinten fysiologiaa että käyttäytymistä voidaan hyödyntää luotettavasti norsujen hyvinvoinnin arvioinnissa. Videolla tutkijatohtori Martin Seltmann kertoo tutkimustuloksista.

Tuoreen tutkimuksen mukaan norsujen stressihormonitaso on kytköksissä toiseen biologisesti tärkeään stressin mittariin, kahden eri valkosolutyypin suhteeseen. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että norsujen käytöstä voidaan luotettavasti arvioida myös muiden kuin erityisten asiantuntijoiden avulla. Näin ollen norsujen hoitajien antamia havaintoja voidaan käyttää hyvinvoinnin arvioinnissa silloin, kun esimerkiksi verikokeita ei ole saatavilla.

Stressitasot ensimmäinen askel hyvinvoinnin mittaamiseen

Yksi keino eläinten hyvinvoinnin kartoittamiseen on stressitason määritys. Eläinlääkäreillä on tyypillisesti käytössään kaksi mittaria: stressihormonien tason tai eri valkosolutyyppien suhteen määritys. Nisäkkäillä tärkein stressistä kertova hormoni on kortisoli.

Kortisolin lisäksi tutkijat voivat mitata kahta valkosolutyyppiä, heterofiilejä (tai neutrofiilejä) ja lymfosyyttejä. Nämä solut ovat tärkeä osa nisäkkäiden puolustusjärjestelmää, ja stressaavan tapahtuman jälkeen näiden solujen suhde on tyypillisesti korkea.

Tutkimusryhmä halusi selvittää, ovatko nämä kaksi stressimittaria yhteydessä toisiinsa – onko eläimillä, joilla on korkea kortisolitaso, myös korkea heterofiilien ja lymfosyyttien suhdeluku? Tutkijat mittasivat kortisolitason sekä heterofiilien ja lymfosyyttien suhdeluvun 120:ltä aasiannorsulta, jotka työskentelevät tiikkipuuteollisuuden hyväksi Myanmarissa. Lisäksi eläimiltä mitattiin paino, joka on hyvä yleisen terveyden mittari.

– Joissain aiemmissa tutkimuksissa on havaittu positiivinen suhde stressihormonien sekä heterofiilien ja lymfosyyttien suhdeluvun välillä, kun taas toisissa tutkimuksissa ei ole havaittu minkäänlaista suhdetta. Lisäksi edellisissä tutkimuksissa on jäänyt epäselväksi, ovatko nämä stressimittarit vertailukelpoisia keskenään sukupuolesta, iästä ja vuodenajasta huolimatta. Havaitsimme tutkimuksessamme, että norsuilla, joilla oli korkea stressihormonitaso, oli myös korkea valkosolujen suhdeluku. Tulos oli sama eri sukupuolille ja ikäryhmille, kertoo tutkijatohtori ja tutkimuksen vastaava kirjoittaja Martin Seltmann.

Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko stressihormonit ja valkosolujen suhdeluku yhteydessä aasiannorsujen painoon.

– Emme löytäneet yhteyttä valkosolujen suhdeluvun ja painon välillä, mutta norsuilla, joilla oli korkea stressihormonitaso, oli myös alhaisempi paino. Se viittaa siihen, että stressi aiheuttaisi painon laskua. Onkin hyödyllistä tietää, että sekä biologinen (kortisoli) että fyysinen hyvinvoinnin mittari (paino) toimivat samalla tavalla. Tämä tarkoittaa, että molempia mittareita voidaan käyttää norsujen hyvinvoinnin arvioinnissa, kertoo väitöskirjatyöntekijä Susanna Ukonaho.

Käytöstä voivat arvioida muutkin kuin asiantuntijat

Toisessa tutkimuksessa tutkijat selvittivät, voiko hyvinvointia arvioida luotettavasti havainnoimalla eläimen käytöstä. Vaikka norsujen asiantuntijat voivat nopeasti tunnistaa muutoksia käyttäytymisessä, asiantuntijoiden osaamista ei ole aina käytettävissä. Tutkijat kuvasivat yli 100 aasiannorsua tekemässä sekä tuttuja että uusia tehtäviä. Seuraavaksi he laativat norsujen käyttäytymisen piirteistä listan, jonka avulla kolme ihmistä, joilla ei ollut aikaisempaa tuntemusta aasiannorsuista, keräsi käyttäytymisaineistoa kuvatuista videoista.

Arvioidakseen käyttäytymisaineiston luotettavuutta tutkijat selvittivät, miten samanlaisesti nämä kolme henkilöä keräsivät aineistoa videoiden pohjalta. Tutkijat havaitsivat, että kaikki kolme arvioijaa tunnistivat johdonmukaisesti ja luotettavasti monia norsujen käyttäytymisen piirteitä. Se osoitti, että jopa ilman aikaisempaa kokemusta norsuista ihmiset voivat arvioida eläinten hyvinvointia tavalla, joka voi parantaa työläisnorsujen ja ihmisten välisten suhteiden laatua.

Käyttäytymisen piirteitä voidaan siis käyttää yksinkertaisina mutta hyödyllisinä työkaluina norsujen hyvinvoinnin arvioinnissa. Ensin on kuitenkin tiedettävä, miten erilaiset käyttäytymispiirteet ovat yhteydessä biologisiin stressin mittareihin.

Erilaisten hyvinvoinnin mittarien suhteet toisiinsa ovat usein monimutkaisia, mutta näiden kahden tutkimuksen tulokset osoittavat, että kun työskennellään norsujen kanssa, hoitajilla on monia vaihtoehtoja norsujen hyvinvoinnin arviointiin. Nämä keinot eivät vain ainoastaan helpota hoitajien työtä, vaan auttavat myös norsuja elämään paremman ja terveemmän elämän.

Artikkelit julkaistiin erikoisnumerossa “Captive Elephant Welfare and Behaviour” julkaisusarjassa Animals.
> Faecal Glucocorticoid Metabolites and H/L Ratio Are Related Markers of Stress in Semi-Captive Asian Timber Elephants
> Evaluating the Reliability of Non-Specialist Observers in the Behavioural Assessment of Semi-Captive Asian Elephant Welfare

Lisätietoja
Tutkijatohtori Martin Seltmann, p. +358 2 9450 4259, martin.seltmann@utu.fi

Tohtorikoulutettava Susanna Ukonaho, p. +358 2 9450 4261, susanna.s.ukonaho@utu.fi

Tohtorikoulutettava Jonathan Webb, p. +64 021 206 1811, jonathan.wb@outlook.com

> Tutkimusprojektin nettisivut

Luotu 01.04.2020 | Muokattu 02.04.2020