Suomalaiseen meritietoon pääsee nyt käsiksi yhdestä verkko-osoitteesta. Itämeri.fi-sivuston alle on koottu useiden suomalaisten laitosten tuottama tieto palvelemaan kaikkia merestä kiinnostuneita.
Turun yliopistossa järjestettiin 24.–25.9. kansainvälinen konferenssi, jossa keskusteltiin eurooppalaisesta meritutkimuksesta. Merenkulun suunnittelun ja siihen liittyvän teknologian lisäksi puheenvuorot käsittelivät öljyonnettomuuksien torjuntaa.
Itämeren ja sen ranta-alueiden heikon tilan parantamiseen etsitään apua nyt myös avaruudesta. Kaikille avoin ja koko syksyn kestävä WeSeaChallenge-ideakilpailu hakee innovatiivisia ratkaisuja, joissa satelliittidataa hyödyntäen kyettäisiin parantamaan tietoisuutta merialueen tilasta ja tukemaan toimia sen parantamiseksi.
Moni veneilijä tyhjentää edelleen käymäläjätteensä satunnaisesti suoraan mereen. Syy ei kuitenkaan ole veneilijöiden välinpitämättömyydessä, vaan imutyhjennyspaikkojen puutteessa, väärässä sijainnissa, huonossa kunnossa tai puutteellisissa käyttöohjeissa. BATSECO-BOAT-projektissa on selvitetty veneilijöiden tarpeita ja parannetaan imutyhjennyspalveluita koko keskisen Itämeren alueella.
Silakkakannan kasvu sekä meriveden makeutuminen ja lämpeneminen ovat yhteydessä Saaristomerellä kutevan silakan rasvapitoisuuden laskuun, osoittaa Katja Mäkinen tuoreessa väitöstutkimuksessaan. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että ilmastonmuutos on vähentänyt mereisten eläinplanktonlajien määrää Saaristomerellä ja aikaistanut planktonin vuodenaikaista esiintymistä.
Mikael Jämsä tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa mikrolevillä ja sinilevillä tuotettavaa bioenergiaa yhdistettynä jätevedenpuhdistukseen. Jämsä löysi lupaavan leväsolukannan biodieselin tuotantoon, joka samalla sitoi ravinteita jätevedestä tehokkaasti. Tulos vahvistettiin myös pilottimittakaavassa oikealla kunnallisella jätevedellä.
Turun yliopiston Saaristomeri-seminaarissa kuultiin eurovaaliehdokkaiden näkemyksiä Itämeren suojelusta sekä asiantuntijoiden puheenvuoroja keinoista, joilla Saaristomeren sisäistä ravinnekuormitusta voisi vähentää. Saaristomeri-seminaari järjestettiin Publicumissa maanantaina 20.5.2019.
Miten Euroopan unionissa käsitellään Itämeren ympäristön tilaa ja kuormitusta? Vaikka Itämeren kuormitusta on onnistuttu vähentämään maalta tulevan kuormituksen osalta, meren pohjaan varastoituneet ravinteet hidastavat meren toipumista sisäisenä ravinnekuormituksena. Onko tälle mahdollista tehdä jotain? Näihin kysymyksiin saadaan näkemyksiä Saaristomeri-seminaarissa, joka järjestetään Turun yliopistolla Publicum-rakennuksen Pub3-salissa maanantaina 20.5. klo 13.00.
Centrum Balticum -säätiö on kutsunut Turun yliopiston rehtorin Kalervo Väänäsen selvityshenkilöksi 1.8.2019 alkaen. Tehtävänä on laatia kestävän kehityksen suunnitelma Saaristomeren alueelle. Väänänen siirtyy tehtävään rehtorikautensa päättymisen jälkeen kesällä 2019.
Maataloudesta aiheutuvia ja Saaristomerta kuormittavia fosforipäästöjä voitaisiin torjua tehokkaasti kipsikäsittelyn avulla, totesi Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen Turun yliopistolla 11.3.2019 järjestetyssä Saaristomeri-seminaarissa.