Ihmisen toiminnalla on vakavia haittavaikutuksia Itämeren rannikkoalueiden merenpohjan eliöyhteisöihin (Väitös: FM Matti Sahla, 6.5.2022, maantiede)

Suomessa ihmisen toiminnan vaikutukset Itämeren rannikoihin ovat selvästi havaittavissa. Rannikoidemme vedet ovat usein sameita intensiivisen maankäytön seurauksena, ja ateriasuosituksilla rajoitetaan tiettyjen kalojen syömistä korkeiden haitta-ainepitoisuuksien vuoksi. Lisäksi jokakesäiset sinilevävaroitukset muistuttavat vuosikymmeniä liian korkeina jatkuneesta ravinnekuormituksesta.

Merialueisiin kohdistuvan moninaisen kuormituksen hahmottaminen ja arviointi voi kuitenkin olla hankalaa. Matti Sahla pureutuu tuoreessa väitöskirjassaan meriympäristöön kohdistuvan kuormituksen arvioinnin ongelmiin ja tietotarpeisiin, sekä tuottaa uutta tietoa ja menetelmiä arvioinnin tueksi.

– Tutkimuksessani arvioin muun muassa Itämeressä elävän rakkohauru-levän kehitystä viimeisen sadan vuoden aikana hyödyntäen lajimallinnusmenetelmiä, pitkän ajan veden laatuaineistoja sekä rakkohaurun seurantatietoja. Tulokset osoittavat selvästi, että puhutaan suuren mittakaavan heikkenemisestä ja oletettavasti pääosa tästä on tapahtunut muutaman viimeisen sukupolven aikana, arviolta 60-luvulta lähtien. Tutkimuksemme perusteella rakkohaurun esiintymiselle suotuisista alueista Suomen rannikoilla noin 45 prosenttia on menetetty veden samenemisen seurauksena, Sahla arvioi.

Sahlan tutkimuksen mukaan myös monet muut yhteyttävät lajit ovat oletettavasti menettäneet vastaavalla tavalla niille suotuisia alueita Suomen rannikoilla. 

Merelle rakennettavat tuulivoimalat tulisi sijoittaa syville alueille

Sahla tutki väitöskirjassaan merelle rakennettavan tuulivoiman sijaintiratkaisuja käyttäen apunaan tarkkoja laserkeilausaineistoja. Tarkkojen aineistojen käytöllä voidaan välttää korkeimman biodiversiteetin alueita, mutta tutkimus osoitti myös mahdollisuuksia tehdä alustavia ratkaisuja ilman tarkkaa dataa.

– Aineistot kahdessa väitöskirjani tutkimuksessa osoittavat melko selkeästi sen, että syvemmille alueille rakennettaessa vältetään suuret riskit tuhota arvokkaimpia merenpohjan ympäristöjä. Tietenkin tämä on kohteesta riippuvaista, mutta yleisellä tasolla voidaan todeta, että jos tekniset ratkaisut mahdollistavat tuulivoiman rakentamisen yli 10 metrin syvyyteen, niin yleensä ei olla enää kaikkein arvokkaimpien pohjaympäristöjen päälle voimaloita rakentamassa, Sahla summaa.

Sahla tarkasteli tutkimuksessaan myös kumulatiivista painemallinnusta, joka yhdistää tietoja kuormituksesta, jota ihmisen toiminta aiheuttaa merelle. Hän arvioi mallinnuksen tietotarpeita ja toimivuutta. Mallinnusmenetelmien avulla voidaan saada kattava kuva moninaisen toiminnan yhteisvaikutuksista vaihtelevissa meriympäristöissä. Kokonaiskuvaa tarvitaan, jotta voidaan arvioida kuormituksen yhteisvaikutuksia. Mallinnuksen avulla on mahdollista löytää vielä lähes luonnontilaisia alueita Suomen rannikolta.

– Kattavan painemallinnuksen ohella aluesuunnittelun tukena tulee arvioida erikseen erilaisten meriympäristöjä kuormittavien lähteiden vaikutuksia, jotta paineiden syihin pystytään tarvittaessa puuttumaan, Sahla toteaa.

***

FM Matti Sahla esittää väitöskirjansa ”Human Pressures and Impacts on Shallow Seafloor Environments of the Northern Baltic Sea” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 6.5.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).

> Väitöstä voi seurata etänä

Vastaväittäjänä toimii professori Georg Martin (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena professori Jukka Käyhkö (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on maantiede.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: matti.sahla@utu.fi