Asiasana: Biologian, maantieteen ja geologian tohtoriohjelma (BGG)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Väittelijä kartoitti satelliittikuvien avulla puulajistoa Perun Amazoniassa (Väitös: Pablo Pérez Chaves, 10.12.2020, ekologia ja evoluutiobiologia)

Amazonia, maailman laajin ja runsaslajisin trooppinen metsäalue, pienenee jatkuvasti erilaisten käyttöpaineiden ja metsien hävityksen seurauksena, mutta suuret alueet ovat edelleen biologisesti tuntemattomia. MSc Pablo Pérez Chaves kartoitti väitöskirjatyössään Perun Amazonian lajistollista monimuotoisuutta.

Suomen suot ja järvet tallentavat Islannin ja Alaskan tulivuorenpurkausten historiaa (Väitös: FM Maarit Kalliokoski, 20.11.2020, maaperägeologia)

Suomen soiden turvekerrostumista ja järvien pohjasedimenteistä on löytynyt paljaalle silmälle näkymättömiä tuhkahorisontteja, jotka paljastavat, että Suomeen kantautuu tulivuoren tuhkaa sekä Islannin että Alaskan tulivuorten purkauksista. Löytyneitä tuhkakerroksia voidaan käyttää sekä ajoitushorisontteina ympäristötutkimuksessa että tuhkapilvien levinneisyyden ja liikkeiden kartoittamiseen.

Leudot syyssäät voivat koitua varpuspöllöjen kohtaloksi, kun ruokavarastot pilaantuvat (Väitös: MSc Giulia Masoero, 23.10.2020, biologia)

MSc Giulia Masoero havaitsi väitöskirjassaan, että sekä ravintoa varastoivien varpuspöllöjen määrä että niiden varastojen koko kasvoivat myyräkantojen kasvaessa. Suuristakaan varastoista ei kuitenkaan ollut hyötyä, mikäli ne pilaantuivat leutojen syyssäiden seurauksena ennen talvea. Erityisesti naaraspöllöille saalisvaraston pilaantuminen tarkoittaa kuolemaa tai lähtöä muualle.

Olosuhteet vaikuttavat isoäitien hyödyllisyyteen ja eliniän evoluutioon (Väitös: MSc Simon Chapman, 21.9.2020, biologia)

MSc Simon Chapman tutki väitöskirjassaan, kuinka isoäidin läsnäolon vaikutukset poikkesivat toisistaan erilaisissa olosuhteissa. Tulokset osoittavat, että vaikka isoäidit eivät aina ole olleet hyödyllisiä, vaan joskus jopa haitaksi lapsenlapsen elossasäilymiselle, isoäidin rooli on silti voinut olla tärkeä ihmisen eliniän evoluutiossa.

Tilallisella kontrollilla on merkitystä ihmisen arkielämään laitoksissa (Väitös: FM Virve Repo, 1.8.2020, maantiede)

Tilallinen kontrolli ja rajoittaminen  vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin laitoksissa. Asiaa ihmismaantieteen näkökulmasta väitöskirjassaan tutkinut Virve Repo toteaakin, että asia on otettava huomioon jo laitoshoitoa suunniteltaessa. Repo osoitti, että rajoitukset  luovat myös eriarvoisuutta. Erityisesti muistisairaiden kohdalla kontrollia voidaan käyttää liioitellusti, tai se saattaa jopa eskaloitua moraalisesti arveluttavien keinojen käyttämiseksi.

Paikkatietoteknologia avaa asukkaille ovia osallistua maankäytönsuunnitteluun Tansaniassa (Väitös: FM Salla Eilola, 25.6.2020, maantiede)

FM Salla Eilola kehitti väitöstutkimuksessaan osallistavan kartoitusmenetelmän yhteistyössä tansanialaisten asiantuntijoiden kanssa. Menetelmä auttaa keräämään paikkatietoa, jota ei tähän mennessä ole ollut käytössä Tansanian maankäytönsuunnittelussa. Se tukee asukkaiden ja suunnittelijoiden välistä keskustelua ja oppimista sekä alueen maantieteellistä hahmottamista.

Sinitiaisten pesänrakennus on osittain perinnöllistä – pesämateriaalit vaikuttavat poikasten pärjäämiseen (Väitös: FM Pauliina Järvinen, 8.5.2020, biologia)

FM Pauliina Järvinen havaitsi väitöskirjassaan, että sinitiaisnaaraat rakentavat itselleen ominaisia pesiä lisääntymiskaudesta toiseen ja koristelevat pesiään muiden lintujen höyhenillä. Järvisen väitöskirja todistaa myös ensimmäistä kertaa, että pesämateriaalit ovat yhteydessä poikasten selviytymiseen.

Sudenkorentolajien häviämiseen vaikuttavat lajin levinneisyys, erikoistumisaste ja ympäristön laatu (Väitös: Esa Korkeamäki, 6.3.2020, biologia)

Filosofian maisteri Esa Korkeamäki aloitti sudenkorentoja koskevat tutkimuksensa Jyväskylän yliopistossa jo 25 vuotta sitten, ja nyt Turun yliopistossa tarkastettu väitöskirja esittelee tutkimusten keskeisimmät tulokset. Korkeamäen väitöskirja koostuu neljästä tiedelehdissä julkaistusta tutkimuksesta sekä yhteenvedosta, jossa kerrotaan, miten väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää luonnonsuojelussa.