Asiasana: Biologian, maantieteen ja geologian tohtoriohjelma (BGG)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Ravintoverkon huipulla olevien lajien ympäristömyrkkykuorma kertoo Suomen rannikon meriekosysteemin tilasta (Väitös: FM Riikka Vainio, 9.12.2022, ekologia)

Ympäristömyrkkyjen kertyminen ravintoverkon huipulla oleviin lintulajeihin paljastaa, että Itämeren eliöstössä vuosikymmeniä esiintyneiden pysyvien yhdisteiden lisäksi Suomen rannikolla esiintyy myös joitain uusia ympäristömyrkkyjä, joiden käyttäytymistä ravintoverkossa ei tunneta hyvin.

Kasvavalla merikotkakannalla on vaikutusta haahkan levinneisyyteen (Väitös: FM Camilla Ekblad, 2.12.2022, ekologia ja evoluutiobiologia)

Merikotkan paluu sukupuuton partaalta on yksi Suomen luonnonsuojelun suurimmista menestystarinoista. Merikotkan paluulla on kuitenkin vaikutusta sen saalislajeihin, etenkin haahkaan, jonka kannan painopiste on FM Camilla Ekbladin tuoreen väitöstutkimuksen mukaan siirtynyt sisäsaaristoon nimenomaan merikotkien vaikutuksesta.

Biologian, maantieteen ja geologian tohtoriohjelma - väitöskirjatutkijalle

BGG on monitieteellinen tohtoriohjelma, joka järjestää tapahtumia ja temaattisia kursseja sekä myöntää apurahoja matkoihin ja väitöskirjatyön viimeistelyyn. Kansainvälisyys on BGG-tohtoriohjelman merkittävä voimavara. Noin 30% BGG-tohtoriohjelman väitöskirjatutkijoista ovat kansainvälisiä. Monikansallinen ilmapiiri kannustaa väitöskirjatutkijoita avartamaan kokemuspiiriään lähiympäristöään laajemmaksi. BGG-tohtoriohjelman tutkimushankkeet ovat ajankohtaisia ja antavat vastauksia moniin haasteisiin, joita ihmiskunta parhaillaan kohtaa.

Vuodenaikaisuus säätelee jokien ja rannikkovesien sedimenttikulkeumaa (Väitös: FM Jouni Salmela, 11.6.2022, maantiede)

Jokien muutokset ja sedimentin kulkeutuminen ovat riippuvaisia ilmasto- ja sääolosuhteista. Jokien sedimenttiprosessit ovat suurimmillaan voimakkaiden virtausolosuhteiden aikana, tyypillisesti kevättulvien aikaan kylmän ilmaston virtavesissä. Ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan myös vesiemme sameuteen, sillä leutoina talvina sedimenttikulkeuma on voimakkaampaa.

Suomalaisten järvien pohjamuta kertoo muutoksista ilmastossa ja ihmistoiminnassa (Väitös: FM Sarianna Salminen, 13.5.2022, geologia)

Järvien pohjalle kerrostuva muta eli sedimentti paljastaa, miten järvet reagoivat muutoksiin ilmastossa ja ihmistoiminnassa. FM Sarianna Salminen selvitti väitöskirjassaan, miten kuusi erilaista Etelä-, Keski- ja Itä-Suomessa sijaitsevaa järveä ovat reagoineet ilmaston ja ihmistoiminnan muutoksiin viimeisten 200 vuoden aikana. 

Ihmisen toiminnalla on vakavia haittavaikutuksia Itämeren rannikkoalueiden merenpohjan eliöyhteisöihin (Väitös: FM Matti Sahla, 6.5.2022, maantiede)

Suomen rannikon merenpohjan eliöyhteisöt ovat heikentyneet merkittävästi ihmisen toiminnan seurauksena, osoittaa Matti Sahla Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Sahla tarkastelee väitöstutkimuksessaan ihmisen toiminnan vaikutusta merenpohjan luontoon ja esittelee parhaita tapoja arvioida näitä vaikutuksia.

Lyhentyneet hoitajasuhteet vaikuttavat työnorsujen hyvinvointiin, mutta kesyttämismenetelmien parantuminen on vähentänyt poikaskuolemia (Väitös: MSc Jennie Crawley, 10.12.2021, biologia)

MSc Jennie Crawley tutki biologian alan väitöskirjassaan Myanmarissa metsätöissä käytettäviä aasiannorsuja. Tulokset osoittavat, että norsunkäsittelymenetelmillä sekä norsunajajien vuorovaikutuksen pituudella on merkittävä vaikutus norsun käyttäytymiseen, terveyteen ja kuolleisuuteen.
 

Koillis-Irakissa muodostuneen Mawatin ofioliitin geokemiallinen evoluutio antaa uutta tietoa Alpeilta Himalajalle jatkuvasta vuorijonosta (Väitös: MSc Heider Al Humadi, 19.11.2021, geologia)

Ofioliitit ovat merellisen kuoren palasia, jotka ovat mantereiden törmäyksissä joutuneet mereltä maalle ja vuoristoihin asti. 95 miljoonaa vuotta sitten muodostunut Mawatin ofioliitti on jäännös Neotethyanin valtameren kuoresta ja on nyt osa Zagrosin vuoristoa Koillis-Irakissa. Ofioliittien tutkimus auttaa ymmärtämään merellisen kuoren kehitystä, laattatektoniikkaa ja Maan kehitystä.
 

Ympäristö ja populaatiotiheys vaikuttavat majavien levinneisyyteen Suomessa (Väitös: FM Riikka Alakoski, 3.9.2021, biologia)

Suomessa amerikanmajava on levittäytynyt tehokkaammin kuin euroopanmajava, vahvistaa tuore väitöstutkimus. FM Riikka Alakoski tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan euroopanmajavan ja amerikanmajavan levinneisyyteen vaikuttavia tekijöitä ja havaitsi, että erot majavien nykyisissä elinympäristöissä voivat eniten selittää sitä, että amerikanmajavan levinneisyysalue on suurempi kuin euroopanmajavan.