Asiasana: Biologian, maantieteen ja geologian tohtoriohjelma (BGG)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Ympäristö ja populaatiotiheys vaikuttavat majavien levinneisyyteen Suomessa (Väitös: FM Riikka Alakoski, 3.9.2021, biologia)

Suomessa amerikanmajava on levittäytynyt tehokkaammin kuin euroopanmajava, vahvistaa tuore väitöstutkimus. FM Riikka Alakoski tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan euroopanmajavan ja amerikanmajavan levinneisyyteen vaikuttavia tekijöitä ja havaitsi, että erot majavien nykyisissä elinympäristöissä voivat eniten selittää sitä, että amerikanmajavan levinneisyysalue on suurempi kuin euroopanmajavan. 
 

Itämeren alainen kallioperä kertoo miljardien vuosien takaisesta mantereiden kehityksestä (Väitös: MSc Evgenia Salin, 20.8.2021, geologia)

Kahden miljardin vuoden takaisessa Pohjois-Euroopassa nykyiset mantereet puuttuivat kokonaan. Pohjoinen ja itäinen Suomi olivat osa pientä mannerta, mutta suurin osa Pohjois-Eurooppaa oli tulivuorisaaria, joita ympäröi hyvin matala meri – ei kuitenkaan Itämeri. Laattatektoniikan myötä nämä osat yhdistyivät kasvattaen asteittain pientä itäistä mannerta Fennoskandian mantereeksi. Väitöstutkimuksessaan MSc Evgenia Salin selvitti Fennoskandian mantereen kehitystä aiemmin tutkimattomista Itämeren alta kerätyistä kallioperänäytteistä.
 

Isotoopeista supermantereisiin – väittelijä mallinsi Etelä-Suomen kallioperän kehitystä (Väitös: FM Jaakko Kara, 23.6.2021, Geologia ja mineralogia)

Etelä-Suomen kallioperä on lähes kaksi miljardia vuotta vanha ja sen kuoren paksuus on maapallon suurimpia. FM Jaakko Kara tutki väitöskirjassaan kallioperän syntyä ja kehitystä ja loi mallin, joka selittää harvinaisten korkean Nb (niobium) -pitoisten kivien esiintymisen, erittäin paksun kuoren synnyn mekanismin sekä yleisen, vulkaanisen kaarityypin, magmatismin Etelä-Suomen alueella.
 

Tulevaisuustieto parantaa kunnallista päätöksentekoa (Väitös: FM Hanna Heino, 17.6.2021, ihmismaantiede)

Epävarmuus tulevaisuuden uhkatekijöistä ja uusista mahdollisuuksista tekee tulevaisuudesta yhä tärkeämmän hallinnan kohteen. Suomessa yhä useammilla julkisilla organisaatioilla, kuten kunnilla, on tavoitteena hallita tulevaisuuttaan. Usein organisaatioilla on kuitenkin puutteelliset kyvyt tai resurssit luoda tietoa tulevaisuudesta tai ottaa mahdollisia tulevaisuuksia huomioon päätöksenteossa. 

Elinympäristö ja koettu stressi vaikuttavat lintujen geenejä suojeleviin telomeereihin etenkin kasvuiässä (Väitös: FM Tiia Kärkkäinen, 30.4.2021, biologia)

Monet erilaiset ympäristötekijät vaikuttavat vanhenemiseen yhdistettyjen telomeerien pituuteen, vahvistaa tuore väitöstutkimus. FM Tiia Kärkkäinen tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan kirjosieppojen telomeeridynamiikkaa ja havaitsi, että erityisesti kasvun aikaiset olosuhteet vaikuttivat yksilön telomeerien pituuden kehitykseen. Telomeerien pituuden on puolestaan havaittu ennustavan muun muassa yksilön elinikää.

Afrikasta paljastui monimuotoinen pistiäislajisto – väittelijä keräsi 100 000 loispistiäistä Ugandan trooppisesta metsästä (Väitös: FM Tapani Hopkins, 27.2.2021, biologia)

Tapani Hopkins keräsi väitöstutkimuksessaan noin 100 000 loispistiäisen aineiston Ugandan trooppisesta metsästä. Tähänastiset tulokset viittaavat siihen, että trooppisessa Afrikassa elää monimuotoinen ja yhä tuntematon pistiäislajisto. Väitöstilaisuus Ugandan porapistiäisten lajistosta, elintavoista ja lajimäärän vertautuvuudesta Amazoniaan järjestetään etäyhteyksin. Yleisökysymykset ovat tervetulleita ja niitä käsitellään tilaisuuden jälkeen.

Kuinka lohi välttää loisen uhan – genominen näkökulma tuo uutta tietoa kalojen immuunivasteesta (Väitös: Ksenia J. Zueva, 22.1.2021, biologia)

MSc Ksenia J. Zueva selvitti väitöstutkimuksessaan, miksi lohet reagoivat parasiittiin eri tavoilla. Tutkimusryhmä löysi lohelta useita geenejä, jotka vastustavat erästä sen pahimmista loisista. Useat geeneistä ovat muita kuin tunnettuja immuniteettigeenejä, mikä viittaa siihen, että kalojen immuunivaste on monimutkainen.

Väittelijä kartoitti satelliittikuvien avulla puulajistoa Perun Amazoniassa (Väitös: Pablo Pérez Chaves, 10.12.2020, ekologia ja evoluutiobiologia)

Amazonia, maailman laajin ja runsaslajisin trooppinen metsäalue, pienenee jatkuvasti erilaisten käyttöpaineiden ja metsien hävityksen seurauksena, mutta suuret alueet ovat edelleen biologisesti tuntemattomia. MSc Pablo Pérez Chaves kartoitti väitöskirjatyössään Perun Amazonian lajistollista monimuotoisuutta.

Suomen suot ja järvet tallentavat Islannin ja Alaskan tulivuorenpurkausten historiaa (Väitös: FM Maarit Kalliokoski, 20.11.2020, maaperägeologia)

Suomen soiden turvekerrostumista ja järvien pohjasedimenteistä on löytynyt paljaalle silmälle näkymättömiä tuhkahorisontteja, jotka paljastavat, että Suomeen kantautuu tulivuoren tuhkaa sekä Islannin että Alaskan tulivuorten purkauksista. Löytyneitä tuhkakerroksia voidaan käyttää sekä ajoitushorisontteina ympäristötutkimuksessa että tuhkapilvien levinneisyyden ja liikkeiden kartoittamiseen.

Leudot syyssäät voivat koitua varpuspöllöjen kohtaloksi, kun ruokavarastot pilaantuvat (Väitös: MSc Giulia Masoero, 23.10.2020, biologia)

MSc Giulia Masoero havaitsi väitöskirjassaan, että sekä ravintoa varastoivien varpuspöllöjen määrä että niiden varastojen koko kasvoivat myyräkantojen kasvaessa. Suuristakaan varastoista ei kuitenkaan ollut hyötyä, mikäli ne pilaantuivat leutojen syyssäiden seurauksena ennen talvea. Erityisesti naaraspöllöille saalisvaraston pilaantuminen tarkoittaa kuolemaa tai lähtöä muualle.