Asiasana: Biologian, maantieteen ja geologian tohtoriohjelma (BGG)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Paikkatietoteknologia avaa asukkaille ovia osallistua maankäytönsuunnitteluun Tansaniassa (Väitös: FM Salla Eilola, 25.6.2020, maantiede)

FM Salla Eilola kehitti väitöstutkimuksessaan osallistavan kartoitusmenetelmän yhteistyössä tansanialaisten asiantuntijoiden kanssa. Menetelmä auttaa keräämään paikkatietoa, jota ei tähän mennessä ole ollut käytössä Tansanian maankäytönsuunnittelussa. Se tukee asukkaiden ja suunnittelijoiden välistä keskustelua ja oppimista sekä alueen maantieteellistä hahmottamista.

Sinitiaisten pesänrakennus on osittain perinnöllistä – pesämateriaalit vaikuttavat poikasten pärjäämiseen (Väitös: FM Pauliina Järvinen, 8.5.2020, biologia)

FM Pauliina Järvinen havaitsi väitöskirjassaan, että sinitiaisnaaraat rakentavat itselleen ominaisia pesiä lisääntymiskaudesta toiseen ja koristelevat pesiään muiden lintujen höyhenillä. Järvisen väitöskirja todistaa myös ensimmäistä kertaa, että pesämateriaalit ovat yhteydessä poikasten selviytymiseen.

Sudenkorentolajien häviämiseen vaikuttavat lajin levinneisyys, erikoistumisaste ja ympäristön laatu (Väitös: Esa Korkeamäki, 6.3.2020, biologia)

Filosofian maisteri Esa Korkeamäki aloitti sudenkorentoja koskevat tutkimuksensa Jyväskylän yliopistossa jo 25 vuotta sitten, ja nyt Turun yliopistossa tarkastettu väitöskirja esittelee tutkimusten keskeisimmät tulokset. Korkeamäen väitöskirja koostuu neljästä tiedelehdissä julkaistusta tutkimuksesta sekä yhteenvedosta, jossa kerrotaan, miten väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää luonnonsuojelussa.

Tienvarret, johtoaukeat ja nurmikot on mahdollista valjastaa uhanalaistuvan niittylajiston suojeluun (Väitös: FM Jussi Lampinen, 21.2.2020, ekologia)

Lähes neljännes kaikista Suomen uhanalaisista lajeista elää niityillä, kedoilla ja muissa perinnebiotoopeissa. Uusympäristöt, kuten säännöllisesti niitetyt tienvarret, voisivat oikein hoidettuina torjua perinnebiotoopeille sopeutuneen lajiston jatkuvaa uhanalaistumista tarjoamalla niille uusia, korvaavia elinympäristöjä. 

Energiapolitiikka keskittyy uusiutuvan energian lisäämiseen – järjestelmien laatu jäänyt vähemmälle huomiolle (Väitös: FM Pirjo Majuri, 5.2.2020, ympäristötiede)

Uusiutuvan energian käyttöönottoon tavoitellaan Suomessa nopeaa lisäystä erilaisten politiikkatoimien avulla. Suunnitteilla on verouudistus, investointitukia ja toimenpideohjelmia. Samalla on tärkeää huolehtia järjestelmien hyvästä laadusta. FM Pirjo Majuri tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan maalämmön energiapolitiikkaa ja ympäristökysymyksiä sekä julkisen hallinnon aktiivisuutta ja edellytyksiä vaikuttaa maalämpöasennusten laatuun.

Suurten pohjavesimuodostumien, saumaharjujen, sisäosien rakenteet selvitetty ensimmäistä kertaa kallioperään saakka (Väitös: FM Elina Ahokangas, 6.6.2019, maantiede)

Saumaharjut ovat tavallisia harjuja kookkaampia ja paksumpia muodostumia. Ne ovat siten myös merkittäviä pohjavesimuodostumia ja tärkeitä kohteita yhteiskunnalle vedenhankinnan kannalta. Elina Ahokankaan väitöstutkimuksessa tunnistettiin saumaharjujen sisäiset rakenneyksiköt tarkasti aina kallionpintaan saakka. Lisäksi tutkimuksessa saatiin selville kallionpinnan taso ja siinä tapahtuneet vaihtelut jopa 100 metrin paksuisten harjukerrostumien alla. Tähän ei ole maaperämuodostumien tutkimuksessa Suomessa käytettävissä olevilla geofysikaalisilla menetelmillä aiemmin pystytty.