Suomen Akatemia on valinnut viisi tutkimuskonsortiota rahoitettaviksi Digitaalisten ihmistieteiden eli DIGIHUM-akatemiaohjelman toisessa vaiheessa. Turun yliopistosta johdetaan kahta uutta konsortiota ja lukuisia osahankkeita kolmesta eri hankekokonaisuudesta.
Turun yliopiston tutkijat kehittivät yhdessä paikallisten asiantuntijoiden kanssa satelliittikuviin perustuvan maankäytön kartoitusmenetelmän, joka jalkautettiin käyttöön Tansaniassa. Paikallisten yhteisöjen osallistaminen ja heidän tarpeidensa huomiointi luovat Tansaniaan kestävää ja läpinäkyvää maanhallinnan kulttuuria.
Turun yliopisto solmi Yhdistyneiden kansakuntien Afrikan talouskomission kanssa keväällä 2019 MoU-sopimuksen edistääkseen yhdessä YK:n kestävän kehityksen 9. tavoitetta, joka liittyy kestävän teollisuuden, innovaatioiden ja infrastruktuurien luomiseen. Yliopistossa alkoi maanantaina 26.8. yhteistyön käynnistävä kaksipäiväinen seminaari.
Turun yliopisto ja Yhdistyneiden kansakuntien Afrikan talouskomissio pyrkivät yhteistyössä edistämään Afrikassa YK:n kestävän kehityksen 9. tavoitetta, joka liittyy kestävän teollisuuden, innovaatioiden ja infrastruktuurien luomiseen. Turun yliopistossa järjestetään 26.–27.8.2019 yhteistyön käynnistävä seminaari, jossa ovat keskustelemassa muun muassa Turun yliopiston rehtori Jukka Kola, opetusministeri Li Andersson ja Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.
Menestyminen nopeasti muuttuvalla digitaalisen vuorovaikutuksen kentällä edellyttää jatkuvaa valppautta ja kykyä muuttaa aiempia linjauksiaan. Tämä huomattiin Lounais-Suomessa digitalisaation muuttaessa maantieteellistä tiedonhallintaa.
Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 86 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 114 osahanketta. Toimikunta rahoittaa akatemiahankkeita yhteensä 50,5 miljoonalla eurolla. Turun yliopistossa toteutetaan kolmea kunnianhimoista akatemiahanketta.
Interreg Central Baltic -projekti Plan4Blue julkaisee käsikirjan rajat ylittävän merialuesuunnittelun paikkatietotyöskentelyyn. Käsikirjan tavoite on parantaa merialuesuunnitteluun liittyvän paikkatietotyöskentelyn tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä. Kirjan sisältöä ovat olleet luomassa Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen ja merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen tutkijat.
Saumaharjut ovat tavallisia harjuja kookkaampia ja paksumpia muodostumia. Ne ovat siten myös merkittäviä pohjavesimuodostumia ja tärkeitä kohteita yhteiskunnalle vedenhankinnan kannalta. Elina Ahokankaan väitöstutkimuksessa tunnistettiin saumaharjujen sisäiset rakenneyksiköt tarkasti aina kallionpintaan saakka. Lisäksi tutkimuksessa saatiin selville kallionpinnan taso ja siinä tapahtuneet vaihtelut jopa 100 metrin paksuisten harjukerrostumien alla. Tähän ei ole maaperämuodostumien tutkimuksessa Suomessa käytettävissä olevilla geofysikaalisilla menetelmillä aiemmin pystytty.
Moni tiibetiläinen pakolainen muuttaa Intiaan hengellisen johtajansa Dalai Laman vuoksi tai kouluttautuakseen tiibetin kielellä tai englanniksi. Tiibetiläiset saattavat kuitenkin kohdata köyhyysongelmien kanssa kamppailevassa Intiassa monia sosioekonomisia ongelmia, toteaa Rebecca Frilund Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.
Uusi Geoportti.fi-sivusto on suunnattu kaikille paikkatietoa hyödyntäville tutkijoille. Sivusto kokoaa yhteen kansallisessa paikkatietoinfrastruktuurissa saatavilla olevia aineistoja, merkittävimmät paikkatietojen käsittelyn työkalut sekä joukon ohjeita ja koulutusmateriaaleja. Turun yliopiston maantieteen osasto koordinoi Geoportin virtuaalisen palvelualustan suunnittelua ja vastasi toteutusvaiheessa sen koulutusyhteistyötä ja itseopiskelua tukevista ratkaisuista.