Paikkatiedon avulla voidaan ratkaista mitä tahansa kysymyksiä, jotka liittyvät sijaintiin. Vaikka paikkatieto tarjoaa mahdollisuuksia moneen, harva toimija tunnistaa paikkatietoon liittyviä tarpeitaan. Suomeen perustetaan uusi paikkatietoon keskittyvä osaamiskeskus, joka tukee yrityksiä ja yhteiskuntaa paikkatiedon hyödyntämisessä.
Suomeen vuonna 2023 perustettava paikkatietoinnovaatiohubi (Location Innovation Hub, LIH) tukee yrityksiä ja yhteiskuntaa paikkatiedon hyödyntämisessä erityisesti rakennetun ympäristön, biotalouden, liikenteen ja hyvinvoinnin alueilla. Osaamiskeskuksen toimintaa on tulossa pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Turun yliopisto on yksi osaamiskeskuksessa mukana olevista tahoista.
LIH valittiin yhdeksi eurooppalaisista digitaalisista innovaatiohubeista (EDIH), jotka ovat osa EU:n Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa. Hubien perusajatuksena on toimia digi-investointien sekä pk-yritysten digitalisaatiota kiihdyttävinä palvelukeskuksina.
– Meidän vastuullamme on suunnitella ensi keväänä käynnistyviä haastekampanjoita, joissa eri tieteenalojen tutkijat ja opiskelijat ratkovat avoimella paikkatiedolla ja teknologioilla sijaintiin liittyviä yhteiskunnallisia ongelmia ja haasteita. Sen lisäksi me ja muut mukana olevat yliopistot tarjoamme paikkatietoon liittyvää koulutusta esimerkiksi yrityksille ja muille toimijoille, sanoo digitaalisen paikkatietotutkimuksen professori Niina Käyhkö Turun yliopistosta.
Paikkatiedon haastekampanjoissa yrityksiltä ja yhteiskunnallisilta toimijoilta kerätään todellisia haasteita, joita on mahdollista ratkaista paikkatiedon avulla. Haasteet voivat liittyä mihin tahansa aiheeseen, kunhan kysymyksen ytimessä on sijainti.
– Tutkijatiimeille annettavat haasteet voivat liittyä esimerkiksi ilmastonmuutokseen, kaupunkisuunnitteluun tai terveydenhuoltoon – oikeastaan mihin tahansa, missä sijainnilla on strategista tai toiminnallista merkitystä. Tämä tarjoaa yrityksille ja muille tahoille mahdollisuuden hyödyntää toiminnassaan huippututkimuksen osaamista ja tuoreimpia tuloksia. Odotamme saavamme laskennallisesti oikein hankalia haasteita, joihin pääsemme hyödyntämään paikkatiedon tutkimusinfrastruktuuri Geoportin palveluita ja LUMI-supertietokonetta, toteaa geoinformatiikan ja kartografian osastonjohtaja professori Juha Oksanen Maanmittauslaitokselta.
Niina Käyhkö ja Juha Oksanen toivovat, että paikkatiedon potentiaalia hyödynnettäisiin laajemmin.
Geoportti on kaikille Suomessa toimiville tutkijoille avoin palvelukokonaisuus, joka tarjoaa käyttäjilleen muun muassa CSC:n supertietokoneympäristössä paikkatietoaineistoja, teholaskentapalveluja sekä paikkatietoon keskittyvän osaamisverkoston. Geoportti-tutkimusinfrastruktuurin tavoitteena on lisätä paikkatiedon hyödyntämistä yli tutkimusaluerajojen. Suomen Akatemia myönsi Geoportille tammikuussa 2022 uuden kolmen vuoden FIRI-rahoituksen.
LUMI puolestaan on yksi maailman tehokkaimmista supertietokoneista, jolla on potentiaalisesti keskeinen rooli sekä paikkatietoinnovaatiohubissa että Geoportissa. CSC:n datakeskuksessa Kajaanissa sijaitseva LUMI vihittiin käyttöön 13.6.2022 ja se on tällä hetkellä Euroopan tehokkain supertietokone. LUMI tarjoaa eurooppalaisille tutkijoille maailmanluokan työkalun monimutkaisten ilmiöiden, kuten ilmastonmuutoksen, ymmärtämiseen. Osa koneen resursseista kohdennetaan yrityskäyttöön, mikä luo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan. LUMI on kymmenen Euroopan maan ja Euroopan unionin EuroHPC-yhteisyrityksen supertietokonehanke.
Käyhkö ja Oksanen toivovat, että niin tutkijat, yritykset kuin julkisen sektorin toimijatkin ymmärtäisivät paikkatiedon potentiaalin.
– Paikkatiedossa on valtavasti potentiaalia monellekin alalle, mutta mainitaan esimerkkinä vaikkapa terveydenhuolto. Ihmisten terveys ja hyvinvointi liittyvät sijaintiin monestakin näkökulmasta. Paikkatieto voisi tarjota vastauksia esimerkiksi siihen, miten terveyspalvelut tulisi sijoittaa eri paikkakunnille tai miten ihmiset altistuvat erilaisille terveysriskeille erilaisissa ympäristöissä, Käyhkö sanoo.
