Kuvakortti, jossa ohjataan kieli- ja kulttuuritietoiseen opettamiseen.

DivED kehitti opettajille työkaluja kieli- ja kulttuuritietoiseen toimintaan

01.04.2021

Oppilaiden moninaiset kulttuuriset ja kielelliset taustat haastavat opettajat nykypäivän koulussa. Miten ottaa huomioon erilaiset oppijat, tarjota kaikille mahdollisuuksia taustasta riippumatta? Avuksi tuli kehittämishanke DivED, joka kolmen vuoden aikana koulutti opettajia uudenlaiseen ajatteluun, kehitti ideoita opettajankoulutukseen ja jätti opettajille perinnöksi laajan tietopaketin käytännön harjoituksineen.

DivEDin projektijohtaja Jenni Alisaari kiteyttää hankkeen päämääränä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pedagogiikan.

– Halusimme kehittää mahdollisuuksien pedagogiikkaa, Alisaari sanoo.

DivED sai kolme vuotta sitten Opetus- ja kulttuuriministeriöltä kärkihankerahoituksen kehittääkseen ja edistääkseen kieli- ja kulttuuritietoista opettajuutta ja opettajankoulutusta. Hanke päättyi maaliskuun 2021 lopussa. Kolmen vuoden aikana hanke järjesti koulutuksia niin opettajaopiskelijoille kuin jo ammatissa toimiville, kehitti opetusmateriaalia, tutki ja loi pohjaa myös tulevalle työlle.

– Koulutetut opettajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä DivEDin järjestämiin koulutuksiin. Asia on koettu tärkeäksi ja erityistä kiitosta opettajilta on tullut siitä, että koulutukset ovat tarjonneet käytännön työvälineitä kieli- ja kulttuuritietoiseen pedagogiikkaan, Alisaari sanoo.

Hankkeen myötävaikutuksesta myös opettajankoulutusten opetussuunnitelmia kehitettiin niin, että ne ottavat nyt paremmin huomioon kieli- ja kulttuuritietoisuuden kautta opintojen.

– Kouluissa on jo aiemmin toteutettu erilaisia, joskus jopa tiedostamattomia, toimintatapoja, jotka noudattavat kielellisesti ja kulttuurisesti vastuullisen opettajuuden periaatteita. DivED-hankkeessa nämä jo käytössä olevat toimintamallit ja hyväksi havaitut käytännöt nostettiin esille ja valjastettiin yhteisölliseen käyttöön. Koulutusten sekä hyvien toimintamallien keräämisen lisäksi kehitettiin uutta opetusmateriaalia, joka on avoimesti kaikkien opettajien saatavilla, Alisaari kertoo.

Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus koskee kaikkia

Hankeen taustalla on havainto, että vaikka Suomi on muuttunut koko ajan kielellisesti ja kulttuurisesti yhä moninaisemmaksi, tutkimustulosten mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulumenestys ja koulutusmahdollisuudet poikkeavat huomattavasti ja huolestuttavasti valtaväestön oppimistuloksista ja jatkokoulutusmahdollisuuksista.

– Tämä asettaa omanlaisiaan haasteita opettajille ja luo paineita myös opettajankoulutukselle. Miten vastata paremmin moninaisen nyky-yhteiskunnan tarpeisiin ja miten tukea jokaisen oppilaan oppimista parhaalla mahdollisella tavalla – kielellisestä tai kulttuurisesta taustasta riippumatta, Alisaari sanoo.

Vaikka maahanmuuttajataustaisten opiskelijoita koskevat tutkimukset olivat kimmoke kehittämistyölle, koskee kieli- ja kulttuuritietoisen opetuksen tarve paljon suurempaa joukkoa.

– Kun puhumme kieli- ja kulttuuritietoisesta opetuksesta, ensimmäinen ajatus on, että me puhumme maahanmuuttajista. Mutta tämä koskee meistä jokaista. Esimerkiksi kielellistä moninaisuutta on se, että joku meistä puhuu Turun murteella, toinen yleiskieltä, kolmas kirjoittaa akateemista tekstiä ja neljäs viestii Whatsappissa hymiöillä. Suomenkielisetkin lapset, nuoret ja aikuiset ovat monikielisiä. Ja etnisen moninaisuuden lisäksi on tietysti esimerkiksi kielellistä, seksuaalista, sosiaalisesta asemasta johtuvaa, asemaan, ikään tai asuinpaikkaan liittyvää moninaisuutta, Alisaari sanoo.

Kuvakortti, jossa saamen kielellä opastetaan kieli- ja kulttuutietoiseen opetukseen.

Valmis korttisarja tarjoaa tehtävän joka kouluviikolle

 

Turun yliopiston johtamassa kehittämishankkeessa olivat mukana myös Tampereen, Oulun ja Lapin yliopistot, Åbo Akademi Vasa sekä Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK ja Diakonia-ammattikorkeakoulu DIAK.

– Useiden yhteistyökorkeakoulujen ansiosta opettajia ja opettajankouluttajia päästiin kouluttamaan laajalti ympäri Suomen; kaiken kaikkiaan hankkeen toimintavuosien aikana koulutettiin lähes 8000 opettajaa, opettajaopiskelijaa ja opetustoimen henkilöstöön kuuluvaa, Turun yliopiston projektikoordinaattori Susanna Kivipelto kertoo.

Turussa tehtiin myös opettajien ja oppilaiden keskuudessa kyselyt 2016 ja 2020, joissa tutkittiin, onko kieli- ja kulttuuritietoiseen opetukseen panostamisella ollut vaikutusta.

– Tulokset kertoivat huimasta kehityksestä. Samalla on tunnustettava, että sekä kouluissa että opettajankoulutuksessa on tällä hetkellä niin paljon hankkeita ja kehittämistä, että tätä asiaa pitää pitää koko ajan esillä, ettei se unohdu. Tehtävää on vielä paljon, Alisaari sanoo.

Vaikka hanke päättyi maaliskuun lopussa, sen anti kasvaa yhä. Hankkeen nettisivustolle on koottu opettajille maksutta ja vapaasti käytettävissä olevaa aineistoa itseopiskeluun. Tarjolla on muun muassa kieli- ja kulttuuritietoisen opetuksen kuvakortit.

– Työkalupaketti säilyy tarjolla vuoteen 2027 saakka. Tarjolla on esimerkiksi 35 kuvakortin korttisarja, josta voi poimia tehtävän kullekin kouluviikolle. Jokaisessa kortissa on valmiiksi suunniteltu ryhmän kanssa suoritettava tehtävä. Kortteja on tulostettavissa niin suomeksi, ruotsiksi, pohjois-, inarin- ja koltansaameksi, arabiaksi, englanniksi, venäjäksi kuin somalin kielelläkin, Kivipelto kertoo.

Vaikka hanke toimi kansallisesti, yhteistyön pohjana oli laajaa kansainvälistä osaamista ja tutkimusta kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden saralta. Kattavaan yhteistyöverkostoon kuului yhteistyökorkeakoulujen ohella toimijoita myös kunnista ja kolmannelta sektorilta, mikä mahdollisti tietotaitojen kartuttamisen sekä niiden edelleen kehittämisen yhteisöllisesti.

– Euroopan komission Language Education Gateway -verkkofoorumi nosti DivEDin esille yhtenä hyvänä esimerkkinä siitä, miten opetuskäytänteitä voidaan muuttaa ja kehittää vastaamaan paremmin nyky-yhteiskunnan tarpeita, Kivipelto sanoo.

>> Hankkeen nettisivut

Luotu 01.04.2021 | Muokattu 01.04.2021