Voimme vähentää eriarvoisuutta, köyhyyttä, syrjäytymistä ja syrjintää tukemalla osallisuutta, mutta miten sen teemme? Kysymykseen etsivät yhdessä vastausta SuomiAreenan Pori-lavalla maanantaina 12.7. Turun yliopiston ohjelmassa opetusministeri Li Andersson, Turun yliopiston vararehtori Piia Björn sekä professorit Christina Salmivalli ja Johanna Kallio sekä Pesäpuu ry:n asiantuntija Onni Westlund.
Opiskelijoiden yksilölliset tunnekokemukset ovat sidoksissa paitsi opiskelijaryhmään ja oppimissuoritukseen myös opettajan tunnekokemuksiin sekä toimintaan luokkahuoneessa. Tunnekokemuksien moninaisuus paljastuu kasvatustieteiden maisteri Tarja Pietarisen Turun yliopistolle tekemässä väitöstutkimuksessa. Pietarisen mukaan tunnekokemukset myös muuttuvat oppimistilanteen kuluessa.
Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset tarvitsevat tukea erityisesti varhaiskasvatuksen vuorovaikutustilanteisiin kiinnittymiseen, selviää kasvatustieteiden maisteri Outi Arvolan Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksessa. Tuloksissa korostui yhteys leikkiin, erityisesti mielikuvaleikkiin, sillä lasten osallisuus näkyi erityisesti roolileikkitilanteissa ja kaverisuhteissa.
Turun yliopiston Rauman kampuksen ”Seminaarin puutarha” palvelee aktiivisesti opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoita, Rauman normaalikoulun ja muiden Rauman peruskoulujen oppilaita sekä päiväkotien lapsiryhmiä.
Tutkittua tietoa, sen tunnistamista ja merkitystä tutkitaan Turun yliopiston johtamassa suomalaista tiedepääomaa kartoittavassa FINSCI-hankkeessa. Monitieteinen hanke on juuri lähettänyt 8 500 henkilölle kyselyn selvittääkseen Suomessa asuvien tieteeseen liittyviä ajatuksia ja kokemuksia. Tulosten pohjalta tutkijat rakentavat interventioita ja sitä kautta suosituksia, joilla tiedepääomaa voidaan lisätä.
Tutkittua tietoa, sen tunnistamista ja merkitystä tutkitaan Turun yliopiston johtamassa suomalaista tiedepääomaa kartoittavassa FINSCI-hankkeessa. Monitieteinen hanke on juuri lähettänyt 8 500 henkilölle kyselyn selvittääkseen Suomessa asuvien tieteeseen liittyviä ajatuksia ja kokemuksia. Tulosten pohjalta tutkijat rakentavat interventioita ja sitä kautta suosituksia, joilla tiedepääomaa voidaan lisätä.
Luentosalissa kaikuu kasvatustieteiden tiedekunnan koulutuksen vararehtori Inkeri Ruokosen sanat hänen lukiessaan Comeniuksen valaa. Muut valmistuneiden juhlaan, publiikkiin, osallistuneet vannoivat valansa kotona. Koronan vuoksi tiedekunnan publiikki järjestettiin toista kertaa etänä, mutta juhlan tuntu oli silti vahva. Puheenvuorot nostivat esille tiedekunnasta valmistuneiden merkityksen niin yhteiskunnan kehitykselle kuin yksittäisen ihmisen hyvinvoinnille.
Yli 860 hakijaa osallistui VAKAVA-kokeeseen Turun ja Rauman kampuksilla. Ensimmäistä kertaa valtakunnallisena toteutetun sähköisen kokeen käytännön järjestelyt onnistuivat lähes täydellisesti, Turun kampuksella vaivanneet muutamat tunnistautumis- ja verkko-ongelmat saatiin hoidettua nopeasti. Kokeen perusteella valitaan hakijat kesäkuisiin soveltuvuuskokeisiin.
Erilaisia visualisointitapojen, kuten opetusvälineiden, oppimispelien ja kuvien hyödyntäminen murtolukujen suuruuden oppimisessa auttaa erityisesti taitotasoltaan heikompia oppijoita. Tämän todisti väitöstutkimuksessaan filosofian lisensiaatti Anu Tuominen, joka tutki kolmasluokkalaisten murtolukujen oppimista käyttäen interventiomenetelmää. Osa ryhmistä opiskeli perinteisen mallin mukaan, osa Tuomisen laatiman opetuskokeilun mukaisesti.
Kuvataideopiskelijoiden teoksia on esillä Rauman taidemuseon näyttelyssä 23.5. saakka. PUUTOS -näyttely rakentuu sekä ulkotiloihin että verkkoon suunnitelluista osioista. Mukana on myös työpajamateriaaleja kaikkien opettajien käyttöön.