Asiasana: pedagogiikka

FM Daria Anttila selvitti väitöstutkimuksessaan eri alojen opiskelijoiden näkemyksiä kvanttifysiikan opetuksesta. Opiskelijoiden informointi kvanttifysiikan ja sen oppimisen hyödyistä, motivointi ja asenteiden muuttaminen olisi tärkeää, jotta yhteiskunta muuttuisi yhä kvanttitietoisemmaksi ja kvanttiteknologia-alalle riittäisi osaajia.

Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa opiskelijat pääsevät opintojensa aikana opettamaan toisiaan ja sitä kautta harjoittelemaan lääkärinkin työssä tarvittavaa opettamisen taitoa. Vertaisopettaminen on osoittautunut arvokkaaksi toiminnaksi sekä opiskelijoille itselleen että myös tiedekunnalle ja sen opetukselle. Tänä vuonna vertaisopettamisen strukturoimiseksi perustettu Lääketieteellisen pedagogiikan opintopolku täyttää 10 vuotta. Tätä juhlistettiin seminaarilla, jossa vertaisopettamista käsiteltiin monipuolisesti eri näkökulmista.

Kehitteillä olevan, verkkoa hyödyntävän cLovid-oppimisympäristön ensimmäinen opetuskokeilu osoittautui onnistuneeksi. useimmat osallistujista kokivat kahden tunnin purkuistunnon  erittäin hyödyllisenä ja toivoivat vastaavanlaista koulutusta uudestaan. – Kaikki oppimateriaali ja cLovid-projektin aikana kehitetetyt työkalut (OMERO ja PRISMA) annetaan vapaaseen käyttöön projektin päättyessä, yliopistotutkija Laura Helle opettajankoulutuslaitokselta kertoo.

Yliopisto-opettajan rooli on muuttunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Yliopistossa opettavat ovat olleet pitkään ennen kaikkea tutkijoita, joilta ei ole perinteisesti vaadittu pedagogisia opintoja. Ymmärrys yliopistopedagogiikan merkityksestä on kuitenkin kasvanut viime vuosikymmeninä. Yliopisto-opettajuutta väitöstyössään tutkinut Reeta Lehto havaitsikin kuitenkin, että tutkimus- ja opetustehtävien väliä on yhä jännitteitä

Opiskelijoiden yksilölliset tunnekokemukset ovat sidoksissa paitsi opiskelijaryhmään ja oppimissuoritukseen myös opettajan tunnekokemuksiin sekä toimintaan luokkahuoneessa. Tunnekokemuksien moninaisuus paljastuu kasvatustieteiden maisteri Tarja Pietarisen Turun yliopistolle tekemässä väitöstutkimuksessa. Pietarisen mukaan tunnekokemukset myös muuttuvat oppimistilanteen kuluessa.

Erilaisia visualisointitapojen, kuten opetusvälineiden, oppimispelien ja kuvien hyödyntäminen murtolukujen suuruuden oppimisessa auttaa erityisesti taitotasoltaan heikompia oppijoita. Tämän todisti  väitöstutkimuksessaan filosofian lisensiaatti Anu Tuominen, joka tutki kolmasluokkalaisten murtolukujen oppimista käyttäen interventiomenetelmää. Osa ryhmistä opiskeli perinteisen mallin mukaan, osa Tuomisen laatiman opetuskokeilun mukaisesti.

Miten designajattelu voisi auttaa oppimisessa? Tähän kysymykseen haettiin vastausta eurooppalaisessa tulevaisuuden koulutuksen toimintamallia etsivässä tutkimushankkeessa, jossa Suomesta mukana olivat Turun yliopiston kasvatustieteen tutkijat. Lopputuloksena syntyi FUTE-menetelmä, jonka voi ladata netistä maksutta käyttöön.

Kansainvälisessä ACTS – Assessment Companion for Thinking Skills -hankkeessa kehitetään työvälineitä opettajien ja oppilaiden ajattelun näkyväksi tekemiseen ja ajattelutaitojen kehittymisen arviointiin.

Anne-Maria Korhonen löysi väitöskirjassaan käytännön menetelmiä siihen, miten opettajaopiskelijoita voidaan ohjata hyödyntämään henkilökohtaisia oppimisympäristöjä ja digitaalisuutta osaamisensa näkyväksi tekemisessä.

Turun yliopiston koordinoiman hankkeen tuloksena toteutui kesäkuussa 2020 kahdeksan yliopiston yhteinen opettajankoulutuksen soveltuvuuskoe. Uusi soveltuvuuskoe syntyi kansallisesta yhteistyöstä opettajankoulutusyksiköiden välillä, ja se perustuu tutkimukseen ja opettajan työssä tarvittavan osaamisen mallintamiseen.