Kuvituskuvassa lapsi leikkii palikoilla

Lasten ja nuorten ADHD:n lääkehoito yleistyy edelleen Suomessa

07.02.2020

Yhteensä 11 928 lasta (6–12-vuotiaat) ja 8 239 nuorta (13–17-vuotiaat) sai sairausvakuutuskorvausta ADHD-lääkkeistä vuonna 2018, osoittaa Turun yliopiston ja Kelan tuore tutkimus. ADHD-lääkkeitä käytti pojista 4,4 % (lapset) ja 4,2 % (nuoret) sekä tytöistä 1,0 % (lapset) ja 1,3 % (nuoret). 

Suomessa ADHD-lääkehoito on yleistynyt jäljessä muihin Pohjoismaihin verrattuna. Tuoreet tulokset osoittavat, että lääkehoidon yleistymiskehitys ei ole toistaiseksi tasaantunut, toisin kuin esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa.

– Poikien ADHD-lääkehoidon yleisyys vuonna 2018 – sisältäen lääkehoitokokeilut – oli lähes samansuuruista kuin arviot ADHD-oireilun esiintyvyydestä. Sukupuolierojen kaventumisesta huolimatta ADHD-lääkehoito on pojilla edelleen selvästi yleisempää kuin tytöillä. Suomessa lasten ADHD-lääkehoidon yleisyyden sukupuolierot ovat suuremmat kuin muissa maissa, toteaa kollegiumtutkija Miika Vuori Turun yliopistosta.

Turun yliopiston ja Kelan yhteistutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että siinä missä poikien oireilun tunnistaminen ja hoitoon ohjautuminen on jo hyvin yleistä, tyttöjen ADHD-oireilu voi jäädä herkemmin tunnistamatta. 

– Lasten ja nuorten ADHD-lääkkeiden kuten myös psykoosi- ja masennuslääkkeiden käytön sukupuolierojen taustatekijöistä tarvitaan ehdottomasti lisätutkimusta. Tiedämme, että esimerkiksi tytöillä psykoosilääkkeiden käyttö yleistyy melko voimakkaasti nuoruusiässä, Kelan tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen muistuttaa.

ADHD-lääkehoito yleisempää loppuvuodesta syntyneillä

Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota myös ajankohtaiseen aiheeseen ADHD-tutkimuksissa, syntymäajan merkitykseen hoitoon ohjautumisessa. Vuonna 2018 syys–joulukuussa syntyneillä 6–12-vuotiailla pojilla ADHD-lääkehoito (5,0 %) oli yhden prosenttiyksikön verran yleisempää kuin tammi–huhtikuussa syntyneillä pojilla (4,0 %). Tytöillä vastaavat luvut olivat 1,2 % ja 0,8 %. Suhteellisesti ero oli tytöillä suurempi kuin pojilla. 

Tutkijoiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kouluissa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota lasten ja nuorten kehityksellisten neuropsykiatristen oirekuvien kuten ADHD-oireilun ja samanaikaisten tunnesäätelyn vaikeuksien ja käytösoireilun hoitoon tarkoitettujen tukimuotojen saatavuuteen.

– Tuoreita kohorttitutkimuksia tarvitaan, sillä niiden avulla voidaan lisätä ymmärrystä ADHD:n esiintymismuotojen kirjosta, erilaisista kehityspoluista, palvelujen käytöstä ja lääkehoidon kestosta sekä ennen kaikkea palvelujärjestelmän keskeisistä haasteista, Vuori sanoo.

Kliinisesti merkittävää ADHD-oireilua esiintyy nykyarvioiden mukaan noin viidellä prosentilla lapsista ja nuorista. Lääkehoito on ADHD:n Käypä hoito -suosituksen mukaan tärkeä osa hoidon kokonaisuutta. 

Tutkimusaineistona käytettiin Kelan rekisteritietoja korvatuista ADHD-lääkeostoista (metyylifenidaatti, atomoksetiini, lisdeksamfetamiini ja deksamfetamiini) 1.1.2008–31.12.2018 välisenä aikana.

Tutkimus on julkaistu Scandinavian Journal of Public Health -lehdessä:

Luotu 07.02.2020 | Muokattu 07.02.2020