Käsitys lapsuuden sosioekonomisen ympäristön suuresta merkityksestä elämänkululle on vakiintunut tutkimuskirjallisuudessa. Empiirinen näyttö viittaa kuitenkin siihen, että koulutuksessa, ammattiasemassa ja tuloissa pelkän sosiaalisen ympäristön merkitys on vähäinen. Sen sijaan sosiaalinen ympäristö ja geenit vaikuttavat yhdessä. Koulutuksessa ja ammatillisessa periytymisessä näkyy vahvasti sosiaalisen perhetaustan mukaan vaihteleva geneettinen yhteys, jolla on myös iso merkitys siihen, mihin ammatteihin päädytään.
Turun yliopiston INVEST-tutkimuskeskuksen sekä Oslon ja Helsingin yliopiston yhteistutkimuksessa selvitettiin sosiaalisen ja biologisen perhetaustan roolia koulutuksessa, ammattiasemissa ja tuloissa. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisaineistoa käyttäen, missä määrin erot koulutuksessa, ammatillisessa asemassa ja tuloissa liittyvät geneettisiin eroihin ja eroavatko geneettiset vaikutukset vanhempien sosioekonomisen aseman mukaan.
– Aiheesta ei ole tehty paljon tutkimusta, eikä aiempi tutkimuskirjallisuus anna aiheesta yhdenmukaista kuvaa. Tietyt pohjoismaiset tutkimukset viittaavat siihen, että geneettisten erojen merkitys elämänkulkuun olisi suuri ja ympäristön merkitys pieni. Tiedämme kuitenkin myös, että biologisen taustan kautta tulevissa vaikutuksissa on vahvoja sosiaalisia taustan mukaisia eroja, kertoo professori Jani Erola.
Olettamuksena on, että jos geneettiset erot vaikuttavat siihen, millaisiin asemiin ihmiset päätyvät, vaikutuksen pitäisi siirtyä koulutuksen ja ammatin kautta tuloihin asti. Koulutuksen ja eri ammatteihin valikoitumisen kohdalla havaittava geneettinen yhteys ei kuitenkaan kanna tuloeroihin saakka. Tulojen määräytymiseen vaikuttavat hyvin monenlaiset elämän aikana tapahtuvat satunnaiset tekijät.
– Geneettisillä eroilla on melko vahva yhteys koulutuksen periytymiseen, mutta ammattiasemissa niiden merkitys on pienempi ja satunnaiset tekijät vaikuttavat enemmän. Ensimmäisen työpaikan saaminen voi olla esimerkiksi riippuvainen siitä, missä asemassa vanhemmat ovat, jolloin ympäristön vaikutus on suuri. Geneettisen vaihtelun yhteys tulojen määrään on itse asiassa aika heikko, ainakin varhaisen työuran aikana, Erola selvittää.
Niin geneettisillä tekijöillä kuin jokaiselle lapselle erityisellä elämänkululla on suurin merkitys hyvin toimeentulevilla, korkeakoulutettujen vanhempien perheillä.
– Sen lisäksi, että hyväosaisten perheiden lapset hyötyvät eniten suotuisasta geneettisestä perimästä, vanhemmilla on myös enemmän mahdollisuuksia valita erilaisten polkujen välillä, joihin lapsia pusketaan, Erola kertoo. – Erilaisia optioita lapsen koulutukselle on kaikkein hyväosaisimmissa perheissä paljon enemmän kuin muissa perheissä. Helposti ajatellaan, että se on satunnaista vaihtelua, mutta todennäköisemmin se kertoo suurista sosioekonomisista eroista mahdollisuuksissa tehdä erilaisia valintoja. Tässä tapauksessa suurempi vaihtelu kertoo suuremmasta vapaudesta.
Tulokset viittaavat siihen, että geeniperimällä on keskeinen rooli yhteiskunnallisessa eriarvoisuudessa. Geeniperinnän merkitys pitäisi integroida vahvemmin alan tutkimukseen, jotta voimme paremmin ymmärtää sukupolvien välistä sosioekonomista eriarvoisuutta.
Tutkimuksessa on käytetty suomalaista Tilastokeskuksen toimittamaa rekisteripohjaista aineistoa 6 529:stä vuosina 1975-1986 syntyneestä kaksosparista. Tutkimuksessa vertailtiin samaa sukupuolta olevia ja vastakkaista sukupuolta olevia kaksosia, jotta voitiin arvioida geneettisen vaihtelun osuutta. Tutkimuksessa hyödynnettiin rekisteritietoja kaksosten koulutustasosta 28 ikävuoteen mennessä, ammattiasemasta 30-vuotiaana ja henkilökohtaisista tuloista 32-36 -vuotiaana.
