Asiasana: DPInvest

Terveysmenojen korotukset 2010-luvun säästötoimien aikaan koettelivat rankimmin työelämän ulkopuolella olevia työikäisiä, osoittaa Katri Aaltonen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Väestökyselyihin ja rekisteriaineistoihin pohjaava tutkimus auttaa ymmärtämään aiempaa paremmin, miten terveysmenot kuormittavat eri ihmisryhmiä ja miten oikeudenmukaiseksi järjestelmä koetaan.

Tasa-arvoisemmissa maissa tytöt karttavat luonnon- ja insinööritieteiden aloja vahvemmin kuin tytöt heikomman tasa-arvon maissa, osoittaa M.A. Marco Balducci Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Balducci arvioikin, että tasa-arvoisemmissa maissa yksilön omat taipumukset vaikuttavat jopa voimakkaammin koulutusvalintoihin kuin vähemmän tasa-arvoisissa maissa.

Tutkimuksen lippulaiva INVEST tarjoaa tukea Ukrainasta paenneille tutkijoille. Apurahahaku avattu.

Sosiaaliset suhteet muodostuvat eriarvoisesti luokkataustan mukaan jopa suhteellisen tasa-arvoisessa Suomessa, osoittaa Minna Tuominen väitöstutkimuksessaan. Erityisesti hyvinvointiin vahvasti yhteydessä oleva luottamus vaihtelee yhteiskuntaluokittain kasautuen korkeammin koulutettujen ja paremmin toimeentulevien luokkaan. Erityisen herkässä asemassa ovat alempien koulutus- ja tulotasojen ryhmiin kuuluvat sekä maahan muuttaneet henkilöt, jotka jäävät usein verrattain vähäisten sosiaalisten suhteiden varaan.

Runsas informaatio- ja viestintäteknologian käyttö henkilökohtaisiin tarkoituksiin ja erityisesti perheenjäsenten läsnä ollessa heikentää perhesuhteita, osoittaa Kristiina Tammisalon Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus. Erityistä haittaa teknohäiriöstä on parisuhteille. Sen sijaan laitteiden yhteiskäyttö jopa hyödyttää perhesuhteita.

Isovanhemmat hoitavat lapsenlapsiaan enemmän jäätyään eläkkeelle kuin ollessaan vielä työelämässä, selviää Frontiers in Psychology -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Lisäksi eläkesiirtymän aiheuttama muutos lastenhoitoapuun oli isoisillä suurempi kuin isoäideillä. Yhteys oli samanlainen eri puolilla Eurooppaa.

Pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymiseen vaikuttavat moniulotteiset prosessit läpi elinkaaren.  Valtiotieteiden maisteri Laura Salosen väitöstutkimus tuo esille erityisesti lapsuudenaikaisen perhetaustan sekä aikuisuudessa sairauspäivärahan ja työympäristön keskeisinä nivelvaiheina pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymisessä. Samat nivelkohdat ovat tärkeitä myös pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen liittyvien sosioekonomisten erojen kehittymisessä.