Pitkittynyt työkyvyttömyys kehittyy epätasaisesti eri sosioekonomisissa ryhmissä (Väitös: VTM Laura Salonen, 8.10.2020, sosiologia)
Pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymiseen vaikuttavat moniulotteiset prosessit läpi elinkaaren. Valtiotieteiden maisteri Laura Salosen väitöstutkimus tuo esille erityisesti lapsuudenaikaisen perhetaustan sekä aikuisuudessa sairauspäivärahan ja työympäristön keskeisinä nivelvaiheina pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymisessä. Samat nivelkohdat ovat tärkeitä myös pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen liittyvien sosioekonomisten erojen kehittymisessä.
Laura Salosen sosiologian alaan kuuluvan väitöskirjan päätavoitteena on tuoda esiin pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymiseen liittyviä riskitekijöitä ja tärkeitä nivelvaiheita, sekä siinä ilmeneviä sosioekonomisia eroja erityisesti perhetaustan, sairauspäivärahahistorian ja psykososiaalisen työympäristön näkökulmasta.
– Väestöä edustavat rekisteriaineistot paljastavat ilmiöitä, jotka eivät tule esille tietyn työssäkäyvän ryhmän seurantatutkimuksissa, Salonen sanoo.
Pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittyminen voidaan nähdä eräänlaisena polkuna, joka muodostuu eri tavalla esimerkiksi henkilön sosioekonomisen taustan mukaan.
– Esimerkiksi nuorilla aikuisilla matala koulutus sekä vanhempien matalat tulot ja koulutus olivat yhteydessä korkeampaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiin. Suurin riski oli kuitenkin matalasti koulutetuilla nuorilla aikuisilla, joiden vanhemmilla oli korkea koulutus. Korkeakoulutettujen lapset olivat matalasti koulutettujen vanhempien ikätovereitansa useammin työelämässä tai opiskelemassa työkyvyttömyyseläkejaksonsa jälkeenkin, Salonen kertoo.
Tulokset saattavat kertoa siitä, että korkeasti koulutetuilla vanhemmilla on parempi pääsy erilaisiin resursseihin, joiden avulla nuorten työkykyongelmat havaitaan ja niihin pystytään puuttumaan paremmin.
Myöhemmin työelämässä korostuvat erilaiset sairastumisen polut ja työn luonteen vaikutus
Salosen väitöskirja myös osoittaa, että sosioekonomisella asemalla on merkittävä yhteys siihen, kuinka todennäköisesti ja minkälaisia pitkittyneen työkyvyttömyyden polkuja kehittyy.
– Matala sosioekonominen asema on yleisesti ottaen yhteydessä korkeampaan työkyvyttömyyden kehittymisen riskiin. Pitkäaikaistyöttömillä ja työntekijä-ammattiryhmään kuuluvilla on suurin todennäköisyys päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle riippumatta edeltävän sairauspäivärahakauden pituudesta. Toisaalta pitkä sairauspäivärahajakso nostaa erityisesti ylempien toimihenkilöiden työkyvyttömyyseläkeriskiä. Toimihenkilöiden nopeammin kasvava riski voi kertoa työkyvyttömyyden erilaisesta kehittymisestä, ammattiryhmittäisistä eroista sairastavuudessa tai siitä, että eri ammattiryhmien väliset erot työpaikan käytännöissä vaikuttavat työkyvyttömyyden kehittymiseen.
Psykososiaalisella työympäristöllä on merkitystä työkyvyttömyyden ja siihen liittyvien sosioekonomisten erojen kehittymisessä.
– Niin sanotuissa ”passiivisissa” ammateissa, joissa työntekijällä on hyvin vähän vaikutusmahdollisuuksia ja samalla vähän vastuuta työtehtävistään, oli yhteydessä korkeampaan työkyvyttömyyspäivien kertymiseen. Toisaalta ”aktiivisissa” ammateissa, joissa työntekijöillä oli paljon sekä vaikutusmahdollisuuksia että vastuuta työssään, työkyvyttömyyspäiviä kertyi pitkällä aikavälillä vain vähän.
Salosen väitöskirja tarjoaa ajankohtaista ja käytännöllistä tietoja työkyvyttömyysasioiden parissa työskenteleville ja päättäjille, sekä paljastaa erilaisia tärkeitä nivelkohtia, joissa pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymiseen kannattaisi puuttua.
– Työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ja siinä ilmenevien sosioekonomisten erojen tasaamiseksi olisi jatkossa tarjottava varhaista apua nuorille aikuisille ja koko perheille. Ehkäisemällä sairauspäivärahapäivien kertymistä ja parantamalla psykososiaalista työympäristöä voidaan sekä ehkäistä työkyvyttömyyden ilmenemistä, että ylläpitää jäljellä olevaa työkykyä, Salonen sanoo.
***
VTM Laura Salonen esittää väitöskirjansa ”Processes of long-term work disability and socioeconomic disparities: Unwinding the roles of family background, sickness absence, and psychosocial work environment” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 8.10.2020 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 1 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku). Väitöstilaisuutta voi seurata etänä nettiosoitteessa https://utu.zoom.us/j/66832582938 .
Vastaväittäjänä toimii dosentti Pauli Forma (Varma) ja kustoksena professori Mikko Niemelä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.
Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: lksalo@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/salonen_laura.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8192-2
Tohtoriohjelma: Eriarvoisuuden, interventioiden ja hyvinvointivaltion tutkimuksen tohtoriohjelma (DPInvest)
Twitter: laursalo