Väitöskirjatutkija Eerika Johander tutki psykologian väitöskirjassaan kiusaamiseen puuttumisen tehokkuutta. Kiusaamiseen puuttumisella tarkoitetaan sitä, miten opettajat toimivat, kun kiusaamistapaus tulee koulussa ilmi ja miten he keskustelevat kiusaamiseen osallistuneen oppilaan kanssa tilanteen ratkaisemiseksi.
Runsas informaatio- ja viestintäteknologian käyttö henkilökohtaisiin tarkoituksiin ja erityisesti perheenjäsenten läsnä ollessa heikentää perhesuhteita, osoittaa Kristiina Tammisalon Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus. Erityistä haittaa teknohäiriöstä on parisuhteille. Sen sijaan laitteiden yhteiskäyttö jopa hyödyttää perhesuhteita.
Terveellisen ruuan kulutus on yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä, ilmenee valtiotieteiden maisteri Antti Kähäri Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Sokerituotteiden ja alkoholittomien juomien kulutus on yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä. Suurin notkahdus terveellisen ruoan kulutuksessa ja kasvu sokerituotteiden käytössä tapahtuu ruuhkavuosien aikaan.
Kiusaaminen on yleinen ilmiö, johon osallistuu kiusaajina, kiusattuina tai molempina arvioiden mukaan jopa neljäsosa nuorista. Kiusatuksi joutuminen niin kasvokkain kuin netissä on yhteydessä koettuihin mielenterveysoireisiin. LL Elina Tiiri tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan kiusatuksi joutumisen yleisyyttä ja sen yhteyttä mielenterveysoireisiin. Lisäksi hän tutki kiusaamisen ja kiusatuksi tulemisen yhteyttä suhteelliseen ikään ja aikuisiän väkivaltarikollisuuteen.
Vanhempien matalilla resursseilla ja muilla perheen hyvinvointia koettelevilla tekijöillä saattaa olla kielteisempiä seurauksia lasten kehitykseen ja hyvinvointiin, jos tekijät kasautuvat samoihin perheisiin. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Sanni Kotimäki Turun yliopistoon tekemänsä väitöstutkimuksen pohjalta.
Lukemisvaikeudet lisäävät riskiä koulukiusaamiselle peruskoulussa, mutta riski on varsin pieni, selviää psykologian maisteri Tiina Turusen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Itsearvioidut lukemisvaikeudet ovat yhteydessä erityisesti kiusatuksi joutumiseen, kun taas testeillä mitatut heikot lukemisen taidot liittyvät toisten kiusaamiseen.
Traumaperäisen stressin oireet ovat yleisiä nuorilla jopa 31 kuukauden kuluttua maanjäristyksestä. Suomessa taas traumaperäisen stressihäiriön riski on maahanmuuttajaisien lapsilla korkeampi kuin kahden Suomessa syntyneen vanhemman lapsilla. Tulokset käyvät ilmi MPhil Sanju Silwalin Turun yliopistossa tarkistettavassa väitöskirjassa, jossa hän tutki traumaperäisen stressihäiriön riskitekijöitä.
Elämäntapahtumilla ja vanhempien resursseilla on tärkeä rooli lapsen aikuisuuden tulemissa. Yhteys näkyy valtiotieteiden maisteri Sanna Kailaheimo-Lönnqvistin Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Kailaheimo-Lönnqvistin tutkimus toi esille, että myös puolison vanhempien resursseilla on merkitystä.
Pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymiseen vaikuttavat moniulotteiset prosessit läpi elinkaaren. Valtiotieteiden maisteri Laura Salosen väitöstutkimus tuo esille erityisesti lapsuudenaikaisen perhetaustan sekä aikuisuudessa sairauspäivärahan ja työympäristön keskeisinä nivelvaiheina pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymisessä. Samat nivelkohdat ovat tärkeitä myös pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen liittyvien sosioekonomisten erojen kehittymisessä.