Erilaisia perheitä piirroskuvina.

Varhaiset kuormittavat kokemukset, vanhempien resurssit ja näiden kasautuminen ovat yhteydessä lasten hyvinvointiin elinkaaren eri vaiheissa (Väitös: VTM Sanni Kotimäki, 10.12.2021, sosiologia)

Vanhempien matalilla resursseilla ja muilla perheen hyvinvointia koettelevilla tekijöillä saattaa olla kielteisempiä seurauksia lasten kehitykseen ja hyvinvointiin, jos tekijät kasautuvat samoihin perheisiin. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Sanni Kotimäki Turun yliopistoon tekemänsä väitöstutkimuksen pohjalta.

Kotimäen väitöstutkimus tarjoaa tietoa mahdollisista riskeistä ja suojaavista tekijöistä elinkaaren varrella. Tietoa voidaan hyödyntää eriarvoisuuden ja terveyserojen kitkemisessä. Erityisesti vanhempien koulutustason, varhaisen kaltoinkohtelun ja tarpeiden laiminlyönnin, ja kasautumisprosessien merkitys nousivat esille.

– Tulokset tukevat erityisesti haavoittuviin perheisiin kohdistettujen ennaltaehkäisevien toimien merkitystä. Panostaminen sekä sosioekonomisiin että psykososiaalisiin perheoloihin voi auttaa suojaamaan lasten hyvinvointia myöhemminkin elämässä, Kotimäki sanoo.

Kotimäki selvitti neljästä tieteellisesti artikkelista muodostuvassa väitöstutkimuksessaan vanhempien sosioekonomisten resurssien ja erilaisten sikiöajan, lapsuuden ja nuoruuden altisteiden yhteyttä kahteen hyvinvoinnin ulottuvuuteen, sosioekonomisiin resursseihin ja terveyteen. Kotimäki teki tutkimuksensa INVEST-lippulaivatutkimuskeskuksessa, joka tarjoaa tietoa erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin teemoista.

– Varhaiset kuormittavat tapahtumat, vanhempien resurssit, ja erityisesti usean mahdollisen riskitekijän kasautuminen samaan perheeseen olivat negatiivisesti yhteydessä lasten koulutukseen ja kielenkehitykseen. Varhain koettu kaltoinkohtelu ja tarpeiden laiminlyönti myös selitti koulutustasojen välisiä eroja raskaudenaikaisessa mielenterveydessä, Kotimäki sanoo.

Eri resurssit näyttivät vaikuttavan ennemmin kokonaisuutena kuin itsenäisesti

Sanni Kotimäki yhdisti väitöskirjassaan eri tieteenalojen lähestymistapoja ja osaamista hyvinvointiin vaikuttavien prosessien tutkimiseksi sukupolvelta toiselle ja läpi elinkaaren. Tutkimuksessa otettiin huomioon sosioekonomisen taustan lisäksi varhaisia altisteita, kuten vanhemman kuolema, äidin raskaudenaikainen ja -jälkeinen stressi sekä lapsuus- ja nuoruusajan kaltoinkohtelu ja laiminlyönti.

– Poikkitieteellisyys mahdollistui yhdistämällä laadukkaita rekisteriaineistoja Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimukseen, jossa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Rekistereistä saadaan luotettava kuva esimerkiksi sosioekonomisesta asemasta, kun taas kohorttiaineisto voi rikastaa rekisteripohjaista tietoa, Kotimäki sanoo. 

Kaksi ensimmäistä artikkelia pohjautui pelkästään väestörekistereihin. Ensimmäisessä vanhempien koulutus, ammattiluokka ja tulot lapsuudessa ja nuoruudessa selittivät noin puolet aikuisuuden ammattiasemasta. Vanhempien – erityisesti äidin – koulutuksen merkitys nousi esille, kun taas tuloilla ei ollut itsenäistä merkitystä. Vastaavia havaintoja on saatu aikaisemminkin, mutta eri resurssit näyttivät kuitenkin vaikuttavan ennemmin kokonaisuutena kuin itsenäisesti.

– On tärkeä tietää, mikä perhetaustan osa-alue linkittyy vahvimmin lapsien elämään, sillä se kertoo mikä tekijä on keskeisin ja mihin kannattaa tarvittaessa kohdistaa toimenpiteitä. Lisäksi tutkimus osoitti, että resurssit eivät missään tietyssä lapsen ikävaiheessa ole vahvemmin yhteydessä lasten aikuisuuden ammattiasemaan, vaikka joissain tutkimuksissa varhaislapsuuden resurssien merkitys on noussut esille, Kotimäki kertoo.

Terveyserojen syyt voivat ulottua lapsuuteen ja nuoruuteen

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös varhaisempia ikävaiheita. Toisessa osatutkimuksessa vanhemman varhaisella kuolemalla havaittiin melko vahva yhteys lapsen matalampaan koulumenestykseen ja toisen asteen tutkinnon suorittamiseen, mutta heikohko yhteys yliopistokoulutukseen. Vaikka kuolinsyitäkin verrattiin, yhteydet olivat yleisesti kohtalaisia. Tämä saattaa selittyä esimerkiksi perheiden saamalla sosiaalisella tuella ja hyvinvointivaltion turvaverkoilla.

Kolmannessa artikkelissa matalampi koulutustaso oli yhteydessä lisääntyneeseen raskaudenaikaiseen masennus- ja ahdistusoireiluun. Erilaiset kaltoinkohtelun ja tarpeiden laiminlyönnin kokemukset lapsuudessa ja nuoruudessa selittivät yhteyttä osittain, mutta lapsuuden luokka-asema tai vanhempien mielenterveys eivät.

– Väestön hyvinvointi on ajan myötä kohentunut, mutta esimerkiksi koulutustaso ja terveys linkittyvät yhä toisiinsa. Terveyserojen ja niiden syiden tutkimuksessa on kuitenkin aukkokohtia. Varhaisten kaltoinkohtelun ja laiminlyönnin kokemusten yhteys matalampaan koulutukseen ja raskaudenaikaiseen stressiin vaatii huomiota, sillä sen merkitys voi yltää jopa seuraavaan sukupolveen, Kotimäki sanoo.  

Tutkimuksesta saatiin viitteitä, että vanhempien matalilla resursseilla ja muilla perheen hyvinvointia koettelevilla tekijöillä, kuten vanhemman menettämisellä tai mielenterveysongelmilla saattaa olla kielteisempiä seurauksia lasten kehitykseen ja hyvinvointiin, jos tekijät kasautuvat samoihin perheisiin.

– Vanhemman kuoleman yhteys lasten koulutukseen oli yleisesti heikompi perheissä, joissa eloonjääneellä vanhemmalla oli korkea koulutustaso, mikä voi kertoa koulutukseen liittyvistä suojaavista tekijöistä, kuten resilienssistä. Lisäksi neljännessä osatutkimuksessa sekä äidin matala koulutus että masennusoireilu raskauden jälkeen olivat yhteydessä lapsen pienempään sanavarastoon, mikä voi viitata riskien kasautumiseen. Tulos saattaa liittyä esimerkiksi eroihin kielellisten virikkeiden määrässä ja vuorovaikutuksessa, mutta tulos kaipaa lisäselvitystä, Kotimäki sanoo.

***
VTM Sanni Kotimäki esittää väitöskirjansa ”Mechanisms in health and socioeconomic wellbeing: The role of parental resources, early-life experiences, and their accumulation” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.12.2021 klo 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 1 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Sakari Karvonen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja kustoksena professori Jani Erola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus


>> Väittelijän kuva
>> Väitöskirja on julkaistu sähköisenä

Luotu 07.12.2021 | Muokattu 07.12.2021