Lukemisvaikeudet ovat yhteydessä koulukiusaamiseen – Riskiä voidaan silti pitää vähäisenä (Väitös: PsM Tiina Turunen, 13.8.2021, psykologia)

Lukemisvaikeudet lisäävät riskiä koulukiusaamiselle peruskoulussa, mutta riski on varsin pieni, selviää psykologian maisteri Tiina Turusen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Itsearvioidut lukemisvaikeudet ovat yhteydessä erityisesti kiusatuksi joutumiseen, kun taas testeillä mitatut heikot lukemisen taidot liittyvät toisten kiusaamiseen.

Tiina Turunen tarkasteli väitöskirjassaan lukemisvaikeuksien yhteyttä koulukiusaamiseen suomalaisilla ala- ja yläkoululaisilla. Lukemisvaikeudet ovat yleisimpiä oppimisvaikeuksia, jotka näkyvät helposti koulussa. Vaikka vanhemmat ja opettajat ovat usein huolissaan siitä, että oppimisvaikeudet hankaloittavat oppilaiden toverisuhteita, lukemisvaikeuksien yhteyttä koulukiusaamiseen on aiemmin tutkittu hyvin vähän.

– Voisi sanoa, että onneksi lukemisvaikeuksien aiheuttama riski koulukiusaamiselle osoittautui pieneksi. Niiden kuitenkin havaittiin olevan yhteydessä kiusatuksi joutumiseen silloin, kun ne mitattiin itsearvioina, ja toisten kiusaamiseen etenkin silloin, kun heikkoon lukutaitoon liittyi sisään- tai ulospäin suuntautuvaa oireilua, kuten tunne-elämän oireita, levottomuutta tai käytösongelmia, Turunen kertoo.

Itsearvioidut ja testeillä mitatut lukemisvaikeudet olivat yhteydessä kiusaamiseen eri tavoin

Turusen väitöstutkimuksen tulosten mukaan 4,1 % peruskoululaisista oppilaista koki, että heillä on suuria tai erittäin suuria lukemisvaikeuksia. Yli kolmannes heistä joutui kiusatuksi, kiusasi muita, tai sekä että. Muista oppilaista kiusaamisessa oli osallisena noin viidesosa.

Itsearvioidut lukemisvaikeudet olivat yhteydessä kiusatun oppilaan sekä kiusaaja-uhrin rooleihin myös kun itsetunnon ja matematiikan vaikeudet huomioitiin.

– On kuitenkin mahdollista, että kiusatuksi joutumiseen usein liittyvät matala itsetunto ja pahoinvointi voivat heijastua kaikkiin lapsen tai nuoren arvioihin itsestään, mukaan lukien arvioon omasta lukutaidosta, Turunen pohtii.

Kun lukemisvaikeuksia mitattiin itsearvioiden sijaan lukutaitoa mittaavilla testeillä, ne olivat yhteydessä toisten kiusaamiseen sekä peruskoulun alussa että yläkoulussa, mutta eivät kiusatuksi joutumiseen. Alakoulun 1. ja 2. luokilla mitatut heikot sanatason lukemisen taidot yhdessä sisään- ja ulospäin suuntautuvan oireilun kanssa lisäsivät riskiä sille, että oppilas kiusasi muita kolmannella luokalla.

Myös siirryttäessä yläkouluun ja yläkoulun aikana heikot lukemisen sujuvuuden ja luetun ymmärtämisen taidot olivat yhteydessä toisten kiusaamiseen vuotta tai kahta myöhemmin, sisään- ja ulospäin suuntautuvasta oireilusta riippumatta.

– Kun lukeminen on vaikeaa, oppilas joutuu kohtaamaan oman osaamattomuutensa päivittäin ja lähes kaikissa oppiaineissa. Voi olla, että hankaluudet tässä koulutyön kannalta olennaisessa taidossa aiheuttavat turhautumista ja heijastuvat sitä kautta toverisuhteisiin, Turunen sanoo.

Tukea läpi kouluvuosien

Vaikka on huolestuttavaa, että lukemisvaikeudet lisäävät koulukiusaamisen riskiä, on kuitenkin rohkaisevaa, että kaikissa väitöskirjan osatutkimuksissa riskin todettiin olevan pieni ja se näyttää toteutuvan vain pienellä osalla oppilaista. Turusen mukaan on mahdollista, että näille oppilaille on kasautunut myös muita riskitekijöitä, joita tässä tutkimuksessa ei mitattu.

– Riskitekijöiden kasautumisen kielteisten seurausten minimoimiseksi he tarvitsevat tukea läpi kouluvuosien, Turunen toteaa.

Väittelijän mukaan on hyvä pitää mielessä, että lukemisvaikeuksiin saattaa liittyä oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksien lisäksi sosiaalisiin suhteisiin liittyviä haasteita, jopa kiusaamista. Vaikka tukitoimien painopiste onkin usein peruskoulun alkuvuosissa, lukiopetus, tukiopetus ja tarvittaessa erityisopetus on tärkeää myös yläkouluikäisten ja toisen asteen opiskelijoiden kohdalla, mikäli lukemisvaikeudet edelleen kuormittavat ja haittaavat koulunkäyntiä. Tuen tarve ei usein vähene ylemmillä luokilla, vaikka tukiresurssit usein vähenevätkin.

– Tukitoimet eivät anna oppilaille epäreilua etumatkaa, vaan pyrkimyksenä on tuoda heidät lähemmäs samaa viivaa ikätovereiden kanssa. Mahdollisesti samalla voidaan vähentää lukemisvaikeuksiin liittyvää turhautumista, häiriökäyttäytymistä ja jopa kiusaamista, Turunen sanoo.

Turusen väitöstutkimus hyödyntää kahta suurta suomalaista tutkimusaineistoa. KiVa koulu -ohjelman vaikuttavuustutkimusaineistossa vuosina 2007 ja 2008 oli mukana 17 188 peruskoululaista 147 eri koulusta. Heistä 4,1 % koki, että heillä on suuria tai erittäin suuria lukemisvaikeuksia. Kiusaaminen mitattiin toveriarviona.

Alkuportaat-tutkimuksen pitkittäisaineistossa mitattiin 480 1.-3. luokan oppilaan lukutaitoa vuosina 2007–2009, sekä 1 824 6.-9. luokan oppilaan lukemisen ja luetun ymmärtämisen taitoja vuosina 2012–2015. Kiusaamiskokemukset mitattiin itsearviona.

***

PsM Tiina Turunen esittää väitöskirjansa ”Bullying among Students with Reading Difficulties” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 13.8.2021 klo 12. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteydellä: https://utu.zoom.us/j/66692448308

Vastaväittäjänä toimii professori Eve Kikas (Tallinn University, Viro) ja kustoksena professori Pekka Niemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykologia.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: tmturu@utu.fi, Twitter: @TiinaTurunen6

Luotu 06.08.2021 | Muokattu 19.08.2021