Kuvituskuva, jossa päätään masentuneesti roikottava henkilö.

Traumaperäisen stressin riski on kohonnut maanjäristykseen joutuneilla nuorilla ja maahanmuuttajien lapsilla (Väitös: MPhil Sanju Silwal, 11.6.2021, lastenpsykiatria)

Traumaperäisen stressin oireet ovat yleisiä nuorilla jopa 31 kuukauden kuluttua maanjäristyksestä. Suomessa taas traumaperäisen stressihäiriön riski on maahanmuuttajaisien lapsilla korkeampi kuin kahden Suomessa syntyneen vanhemman lapsilla. Tulokset käyvät ilmi MPhil Sanju Silwalin Turun yliopistossa tarkistettavassa väitöskirjassa, jossa hän tutki traumaperäisen stressihäiriön riskitekijöitä. 

Noin 70 prosenttia ihmisistä kokee elämänsä aikana traumaattisen, potentiaalisesti henkeä uhkaavan ja psyykkistä sekä fyysistä kuormitusta aiheuttavan tapahtuman. Traumalle altistunut ihminen kokee pelkoa, hermostuneisuutta ja avuttomuutta. Useimmilla oireet laantuvat ajan kuluessa, mutta osalle kehittyy kokemuksen yhteydessä traumaperäinen stressihäiriö (PTSD).

Traumaperäistä stressihäiriötä esiintyy katastrofeille, onnettomuuksille, konflikteille, seksuaaliselle väkivallalle tai muulle traumaattiselle tapahtumalle altistumisen jälkeen. Häiriöön liittyviä oireita ovat painajaiset, traumasta muistuttavien ärsykkeiden välttely, kielteiset ajatukset ja ahdistuksen aiheuttama kohonnut vireystila. 

– Häiriön syitä ei täysin tunneta, koska sen kehittymiseen vaikuttavat monimutkaisin tavoin traumaa edeltävät, trauman aikaiset ja trauman jälkeiset tekijät yhdessä, kertoo aihetta väitöskirjassaan tutkinut Sanju Silwal.

Silwal käytti väitöskirjassaan kahta toteutustapaa: Nepalin maanjäristyksen jälkeen nepalilaisissa kouluissa tehtyä seurantatutkimusta ja suomalaista väestötutkimusta. Traumaperäisen stressihäiriön riskitekijät ja siltä suojaavat tekijät on tärkeää tunnistaa, jotta ongelmaa voidaan ennakoida ja ehkäistä.  

Maanjäristyksestä vakavasti kärsineiden alueiden nuorilla lisääntynyt traumaperäisten stressioireiden riski

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että maanjäristyksen vakavuus on tärkeä traumaperäisen stressihäiriön ennustekijä. Myös Silwalin väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että oireet olivat yleisempiä maanjäristyksestä vakavasti kärsineen alueen nuorilla kuin nuorilla, jotka asuivat vähemmän kärsineellä alueella. 

– Tulos voi selittyä sillä, että vakavammin kärsineen alueen nuoret ovat voineet kohdata enemmän kuolemaa, tuhoja ja taloudellisia menetyksiä, Silwal pohtii.  

Tulosten perusteella tytöt kärsivät traumaperäisistä stressioireista todennäköisemmin kuin pojat. Myös maanjäristystä edeltävä trauma oli tärkeä traumaperäisten stressioireiden riskitekijä. 

Vakaville ja useille traumoille altistuminen on haitallista

Maanjäristyksessä olleiden nuorten oireiden esiintyvyyttä tutkittiin 31 kuukauden kuluttua järistyksestä. Vakavia ja useita trauma-altistuksia kohdanneilla nuorilla oli kohonnut riski saada pitkittyviä ja viiveellä ilmaantuvia oireita. Tulos oli yhdenmukainen aikaisempien tutkimusten kanssa. 

– Tulosten perusteella maanjäristyksen jälkeen traumaattisen tapahtuman kokeneilla nuorilla oli kaksi kertaa todennäköisemmin pitkittyviä ja viiveellä ilmaantuvia oireita. Aiemmat kokemukset voivat heikentää nuoren ihmissuhdekäyttäytymistä ja selviytymisstrategioita traumaattisissa tilanteissa, Silwal sanoo. 

Maahanmuuttajaisien lapsilla on kohonnut traumaperäisen stressihäiriön riski

Suomalaisessa väestötutkimuksessa Silwal tarkasteli vanhemman maahanmuuttajuuden ja jälkikasvun traumaperäisen stressihäiriön yhteyksiä. Tutkimus osoitti, että maahanmuuttajaisien lapsilla oli lähes kaksinkertainen traumaperäisen stressihäiriön riski verrattuna kahden suomalaisvanhemman lapsiin. Riski kasvoi, jos isä oli muuttanut Suomeen alle viisi vuotta ennen lapsen syntymää, ja jos isä oli syntynyt Pohjois-Afrikassa tai Lähi-idässä.

– On mahdollista, että näiltä maantieteellisiltä alueilta saapuneet maahanmuuttajat ovat olleet pakolaisia. Koko maahanmuuttoprosessi voi olla traumaattinen kokemus, koska siihen liittyy tavallisesti useita kuormittavia kokemuksia matkan aikana ja jopa isäntämaahan saapumisen jälkeen saattaa mennä vuosia ennen kuin turvapaikkapäätös tulee, Silwal sanoo.

– Tulokset viittaavat sukupolvien väliseen taakkasiirtymään maahanmuuttajaperheissä. Löydökset ovat merkittäviä sekä potilastyön että tutkimuksen kannalta, hän jatkaa.

Tulosten avulla palveluja voidaan suunnitella paremmin

Väitöstutkimuksen löydökset edistävät tutkimusnäyttöön perustuvien, kustannusvaikuttavien mielenterveyspalvelujen suunnittelua sekä varhaisesta hoidosta hyötyvien henkilöiden tunnistamista terveydenhuollossa.

– Ne korostavat maanjäristyksestä selvinneiden psykososiaalisen tuen ja palvelujen tarvetta. Lisäksi koulujen ja lääkärien tulisi kiinnittää enemmän huomiota maahanmuuttajien lasten kulttuuriseen taustaan ja käyttäytymisen ongelmiin. Traumatisoituneiden maahanmuuttajavanhempien hoidossa tulisi tiedostaa mahdollinen taakkasiirtymä lapsille, Silwal summaa. 

Vaikka monia traumaperäisen stressihäiriön riskitekijöitä on tutkittu, tarvitaan lisää tietoa geneettisten ja ympäristön riskitekijöiden vuorovaikutuksesta traumaperäisen stressihäiriön synnyssä ja taakkasiirtymässä jälkeläisille.

Maanjäristystutkimuksen kohteena oli 893 iältään 11–17-vuotiasta koululaista, jotka olivat joutuneet Nepalin vuoden 2015 maanjäristykseen. Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa olivat mukana kaikki 3639 Suomessa vuosina 1987–2010 syntynyttä lasta, joilla oli diagnosoitu traumaperäinen stressihäiriö sekä 14 434 verrokkia, joilla ei ollut vastaavaa diagnoosia.

***

MPhil Sanju Silwal esittää väitöskirjansa ”Post-traumatic Stress among adolescents surviving Nepalese earthquake and children of immigrants in Finland” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.6.2021 klo 12. 

Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. 

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Outi Linnaranta (McGill University, Kanada) ja kustoksena professori Andre Sourander (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on lastenpsykiatria.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: sanju.silwal@utu.fi, p 0413195033

Luotu 08.06.2021 | Muokattu 08.06.2021