Lastentautien tutkimussäätiö on myöntänyt hankeapurahaa kuudelle Turun yliopiston tutkimushankkeelle ja työskentelyapurahaa 14 Turun yliopiston tutkijalle.
Suomalainen Tiedeakatemia on valinnut kevätkokouksessaan 28.4.2023 akatemian uudet jäsenet. Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia.
Kiusaaminen on yleinen ilmiö, johon osallistuu kiusaajina, kiusattuina tai molempina arvioiden mukaan jopa neljäsosa nuorista. Kiusatuksi joutuminen niin kasvokkain kuin netissä on yhteydessä koettuihin mielenterveysoireisiin. LL Elina Tiiri tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan kiusatuksi joutumisen yleisyyttä ja sen yhteyttä mielenterveysoireisiin. Lisäksi hän tutki kiusaamisen ja kiusatuksi tulemisen yhteyttä suhteelliseen ikään ja aikuisiän väkivaltarikollisuuteen.
Äidin yksinhuoltajuus, matala koulutustaso sekä lapsen nuori suhteellinen ikä olivat yhteydessä lapsen oppimishäiriödiagnoosin saamiseen erikoissairaanhoidossa. Äidin raskaudenaikaisen D-vitamiinin puutoksen ja lapsen oppimishäiriön välillä ei puolestaan löytynyt yhteyttä, eikä raskaudenaikainen tupakointi lisännyt oppimishäiriöriskiä, kun verrattiin tupakoinnille eri lailla altistuneita sisaruksia. Tulokset käyvät ilmi LL Bianca Arrheniuksen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.
Lasten käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmat eivät lisääntyneet neljännesvuosisadan aikana vuosia 1989 ja 2013 vertailtaessa, selviää FM Lotta Lempisen väitöstutkimuksessa. Avun etsiminen ongelmiin kasvoi kuitenkin tänä aikana moninkertaisesti. Yksinäisten lasten osuus oli suuri kaikkina tutkimusajankohtina ja kiusaamisessa tapahtui pientä laskua.
Tupakointi tai päihteiden käyttö raskauden aikana on merkittävä riski sekä äidin että lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille. LL Heidi Jussila selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia mahdollisuuksia vaikuttaa raskausajan tupakka- ja päihdehäiriöihin liittyvään ylisukupolviseen ketjuun. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti odottavan äidin raskausaikana heräävä vanhemmuus sekä odottavien äitien kokema stressi.
Vanhempien ikä sekä lapsen ennenaikainen syntymä ja sikiöaikainen kasvu vaikuttavat lapsen riskiin saada masennusdiagnoosi. Kiintymyssuhdehäiriön riskiin puolestaan vaikuttavat vanhempien mielenterveyshäiriöt ja ikä sekä äidin raskaudenaikainen tupakointi, sosioekonominen asema, yksinhuoltajuus, lapsen ennenaikainen syntymä, matala syntymäpaino ja vastasyntyneen tehohoito. Riskitekijät selviävät MPH Subinan Upadhyayan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.
Traumaperäisen stressin oireet ovat yleisiä nuorilla jopa 31 kuukauden kuluttua maanjäristyksestä. Suomessa taas traumaperäisen stressihäiriön riski on maahanmuuttajaisien lapsilla korkeampi kuin kahden Suomessa syntyneen vanhemman lapsilla. Tulokset käyvät ilmi MPhil Sanju Silwalin Turun yliopistossa tarkistettavassa väitöskirjassa, jossa hän tutki traumaperäisen stressihäiriön riskitekijöitä.
Ennenaikainen syntymä, sikiön kasvuhäiriö, vastasyntyneen matalat Apgar-pisteet sekä raskaudenaikainen altistuminen nikotiinille ja äidin D-vitamiinin puutokselle olivat yhteydessä lapsen kohonneeseen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n riskiin LL Minna Sucksdorffin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Löydökset oli vakioitu lukuisten taustatekijöiden suhteen.