Rokoteruisku ja lääkepurkit.

Kansainvälinen tutkimusryhmä pyrkii vähentämään rokote-epäröintiä puuttumalla sen juurisyyhyn – virheelliseen tietoon

10.03.2021

Maailman terveysjärjestö WHO listasi vuonna 2019 rokote-epäröinnin yhdeksi maailman kymmenestä suurimmasta terveysuhasta. Rokote-epäröinnin keskeisimpänä syynä pidetään netissä leviävää väärää tietoa. Kansainvälinen tutkimusryhmä ryhtyy EU-rahoituksen turvin auttamaan terveydenhuollon ammattilaisia korjaamaan rokotteisiin liittyviä väärinkäsityksiä, vahvistamaan ihmisten luottamusta rokotteisiin ja kannustamaan ihmisiä ottamaan rokote.

Euroopan unioni myönsi rokote-epäröintiä vastaan kamppailevalle kansainväliselle tutkimusryhmälle 3,1 miljoonaa euroa Horisontti 2020 -ohjelmastaan. Suomen ja Turun yliopiston osuus rahoituksesta on noin 358 000 euroa. University of Bristol -yliopiston johtamassa tutkimusprojektissa on mukana tutkijoita Iso-Britannian ja Suomen lisäksi Kanadasta, Saksasta, Ranskasta ja Portugalista. Suomesta tutkimukseen osallistuu myös Åbo Akademi.

Tutkimusprojektissa tutkitaan systemaattisesti terveydenhuollon ammattilaisten rokoteasenteita mukana olevissa maissa. Tarkoituksena on analysoida rokotevastaisia väitteitä ja kehittää työkaluja ja tekniikoita, joiden avulla terveydenhuollon ammattilaiset voivat kumota virheellistä tietoa rokotteista ja korjata väärinkäsityksiä. 

Tutkimusten mukaan ihmiset pitävät terveydenhuollon ammattilaisten antamia neuvoja ja suosituksia merkittävimpänä syynä päätökselle ottaa rokote.  

– Aiempi tutkimus osoittaa, että vaikka suurin osa terveydenhuollon ammattilaisista Suomessa ottaa rokotukset itselleen ja lapsilleen, myös heillä esiintyy rokote-epäröintiä. Lisäksi, ne terveydenhuollon ammattilaiset, joiden luottamus rokotteisiin on heikompaa, eivät yhtä todennäköisesti suosittele rokotteita potilaille. Koska terveydenhuollon ammattilaiset ovat avainasemassa vaikuttamassa ihmisten rokotuspäätöksiin, on tärkeää, että heillä on riittävästi tietoa rokotteista ja että he kannustavat ihmisiä ottamaan rokotteita, sanoo Turun yliopiston dosentti Anna Soveri, joka johtaa projektin suomalaista tutkimusryhmää

Luotu 10.03.2021 | Muokattu 12.03.2021