Tutkijat löysivät uuden mekanismin, joka säätelee rintasyövän leviämistä
Turun yliopiston tutkimusryhmä on professori Johanna Ivaskan johdolla löytänyt täysin uuden tavan, jolla solut kierrättävät solun pinnan tarttumisreseptoreja ja jonka avulla aggressiiviset rintasyöpäsolut pääsevät leviämään elimistössä.
Vuosikymmenien ajan tutkijat ovat tienneet, että ihmisen solut liikkuvat kierrättämällä solun pinnalla olevia tarttumisreseptoreja solun osasta toiseen. Nämä integriini-nimiset tarttumisreseptorit ovat tärkeitä normaalien solujen liikkeelle muun muassa haavan paranemisessa. On tiedetty myös, että elimistössä leviävät syöpäsolut ovat kehittäneet tapoja, joilla ne voivat kierrättää reseptoreja erityisen tehokkaasti ja siten levitä ympäröivään kudokseen ja elimistöön tehden etäpesäkkeitä.
Professori Johanna Ivaskan tutkimusryhmä on nyt löytänyt uuden mekanismin, jolla kaikkein helpoiten leviävät niin kutsutut kolmoisnegatiiviset rintasyöpäsolut kierrättävät tarttumisreseptoreja ja liikkuvat kudoksessa.
– Ihmisen solut uudistavat pintaansa jatkuvasti ottaen sisään solukalvon osia ja kierrättämällä niitä takaisin. Tämä niin kutsuttu CG-endosytoosimekanismi on kuin tehokas jatkuvassa liikkeessä oleva liukuhihna, joka kuljettaa soluihin myös liukoisia ravinteita, Ivaska kertoo.
Tutkimusryhmän post-doc tutkija Paulina Moreno Layseca ja tohtorikoulutettava Niklas Jäntti löysivät rintasyöpäsoluista swiprosin-1-nimisen molekyylin, jota käyttäen syöpäsolut pystyvät ohjaamaan tarttumisreseptorit tälle ”liukuhihnalle”. Tällä tavalla syöpäsolut voivat kaapata mekanismin tarttumisreseptorien kierrätykseen ja etäpesäkkeitä synnyttävään soluliikkeeseen.
Tutkimalla satoja rintasyöpänäytteitä, tutkijat huomasivat, että swiprosin-1-molekyylin korkea ilmentyminen syöpäkasvaimessa korreloi merkittävästi etäpesäkkeiden synnyn ja rintasyövän pahanlaatuisuuden kanssa.
– Tutkimustulokset avaavat täysin uuden näkökulman solun integriini-reseptoreiden toimintaan ja paljastavat uuden mekanismin, jolla syöpäsolut voivat levitä elimistössä. Tulokset vaikuttavat syöpätutkimusten suuntaamiseen tulevaisuudessa, Johanna Ivaska sanoo.
Pahanlaatuinen liikkuva rintasyöpäsolu. Solun tukiranka näkyy kuvassa violetilla ja solun sisällä olevat ”kierrätettävät” tarttumisreseptorit vihreällä. Kuva: Paulina Moreno-Layseca ja Turku Bioimaging
Tutkimustulokset on julkaistu 6.10.2021 solubiologian alan huippujulkaisussa, Nature Cell Biology -lehdessä. Moreno-Layseca et al., (2021) Cargo-specific recruitment in clathrin- and dynamin-independent endocytosis. https://www.nature.com/articles/s41556-021-00767-x
Ivaskan tutkimusryhmä on myös saanut Jane- ja Aatos Erkon säätiöltä juuri suuren 990 000 euron apurahan hankkeelle, jossa tutkitaan uusia lääkekehityskohteita syövän leviämisen estämisessä.
