Asiasana: Biokemia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Eturauhassyöpäsolujen salaisuudet paljastuvat asteittain (Väitös: Msc Marjaana Ojalill, 8.11.2019, biokemia)

Suomessa noin 5000 miestä sairastuu joka vuosi eturauhassyöpään, joka on miesten yleisin syöpä. Turun yliopistossa väittelevä Msc Marjaana Ojalill tutki tarttumisreseptori α2β1-integriinin roolia eturauhassyövän kantasolujen jakautumisessa, lääkeaineherkkyydessä ja liikkumisessa. Ojalill selvitti myös eturauhassyöpäkasvainten soluväliaineen koostumuksen ja löysi useita valkuaisaineita, joihin syövän kantasolujen tarttumisreseptorit voivat kiinnittyä. 

Solujen ”jalat” ylläpitävät kantasolujen monikykyisyyttä

18.10.2019

Solut kiinnittyvät ympäristöönsä käyttämällä useista proteiineista muodostuneita rakenteita, joita kutsutaan fokaaliadheesioksi. Ne toimivat ikään kuin jalkoina, joita solu hyödyntää myös liikkumiseen. Fokaaliadheesiot ovat tärkeitä monille solubiologisille ilmiöille, mutta niitä ei ole silti aikaisemmin tutkittu ihmisen monikykyisissä kantasoluissa. Turun biotiedekeskuksen akatemiaprofessori Johanna Ivaskan tutkimusryhmä paljasti ensimmäistä kertaa monikykyisten kantasolujen fokaaliadheesioden tarkan nanorakenteen.

Väitöstutkimuksesta uutta tietoa aggressiivisen suubakteerin kesyttämiseen (Väitös: FM Tuuli Ahlstrand, 7.6.2019, biokemia)

FM Tuuli Ahlstrand osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että suubakteerin pinnan rakenteet pystyvät sitomaan ihmisen tulehduksen viestimolekyylejä eli sytokiineja. Bakteeri voi sytokiineja sitomalla kerätä tietoa isännän tulehdustilasta ja säädellä taudinaiheuttamiskykyään tai tulehduksen etenemistä. Tutkimustuloksista on apua vakavan ientulehduksen parodontiitin hoidon kehittämisessä.

Väittelijä selvitti proteiinin evolutiivisia muutoksia (Väitös: FM Erika Artukka, 7.9.2018, biokemia)

Erika Artukka selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa ioneita pumppaavan proteiinin toimintaa, ja huomasi proteiinin ominaisuuksien muovautuneen evoluutiossa. Artukan tutkima proteiini on mielenkiintoinen, sillä se on mahdollinen lääkekohde esimerkiksi malariaa vastaan ja sitä voidaan hyödyntää myös viljelykasvien muokkauksessa.

 

Tutkimus selvitti mekanismin, jolla geenejä lukeva entsyymi liikkuu DNA:ta pitkin (Väitös: FM Matti Turtola, 8.6.2018, biokemia)

Kaikkien eliöiden biokemialliset toimintaohjeet löytyvät niiden perimästä, DNA:sta. Turun yliopiston Biokemian laitoksella työskennellyt Matti Turtola tutki väitöskirjassaan, miten perimän ohjeita lukeva entsyymi RNA-polymeraasi liikkuu ketjumaista DNA-molekyyliä pitkin. Väitöskirjassa kehitettyjen menetelmien avulla RNA-polymeraasin liikkeestä paljastui uusia välivaiheita, jotka osallistuvat geenien ilmenemisen säätelyyn. Tutkimuksen tuloksista on hyötyä uusia antibiootteja kehitettäessä.