Asiasana: Biokemia

Turun yliopiston Aboa-joukkue osallistuu tänäkin vuonna kansainväliseen synteettisen biologian kilpailuun. Aboan projekti palkittiin viime viikonloppuna vaikuttavimpana projektina Ruotsin Linköpingissä järjestetyssä osatapahtumassa, pohjoismaalaisten joukkueiden konferenssissa. Aboa-joukkueen projekti pyrkii turvaamaan kotimaista ruoantuotantoa kehittämällä kasvien taudinaiheuttajien diagnostiikkaa.

Monet elimistön kudoksista uusiutuvat niissä olevien kantasolujen avulla. Professori Jyrki Heinon tutkimusryhmä Turun yliopistosta ja Lontoon King’s Collegen tutkijat Euroopan molekyylibiologian organisaation johtajan Fiona Wattin tutkimusryhmästä ovat löytäneet ihon kantasolujen pinnalta embigiini-nimisen molekyylin sekä osoittaneet sen merkityksen kantasolujen toiminnalle.

Turun yliopiston tutkimusryhmä on professori Johanna Ivaskan johdolla löytänyt täysin uuden tavan, jolla solut kierrättävät solun pinnan tarttumisreseptoreja ja jonka avulla aggressiiviset rintasyöpäsolut pääsevät leviämään elimistössä.

Antrasykliinit ovat laajasti käytettyjä syöpälääkkeitä, jotka ovat tällä hetkellä mukana 500 kliinisessä tutkimuksessa ympäri maailmaa. Antrasykliinien käyttöä rajoittavat niiden vakavat sivuvaikutukset. MSc Benjamin Nji Wandin väitöstutkimuksessa selvisi, että pienet muokkaukset antrasykliinien rakenteeseen voivat merkittävästi parantaa niiden bioaktiivisuutta sekä vähentää niiden toksisuutta.

Novo Nordisk -säätiö myönsi vuoden 2021 apurahoja neljälle Turun yliopiston tutkijalle, yhteensä noin 509 500 euron arvosta. 

Turun yliopiston ja yhdysvaltalaisen Penn State -yliopiston tutkijaryhmien yhteistutkimuksessa on selvinnyt, miten elävät organismit erottavat RNA:n rakennusosat DNA:n rakennusosista. Löydös mahdollistaa uusien viruslääkkeiden suunnittelun. Tutkimusartikkeli julkaistiin korkeimman julkaisuluokan Nature Communications -lehdessä. 

Turun yliopiston kliininen tutkimusyksikkö TROSSI on jälleen saanut eduskunnalta merkittävän avustuksen, yhteensä 220 000 euroa monitieteisen sisäilmatutkimuksen jatkamiseen. Avustus on jatkoa eduskunnan vuonna 2019 myöntämälle rahoitukselle.

Turun yliopiston tutkijat ovat yhdessä belgialaisen Gentin yliopiston tutkijoiden kanssa kehittäneet uuden menetelmän urologisten syöpien biomarkkerien etsimiseen. Menetelmä mahdollistaa syövän oikea-aikaisen diagnosoinnin ja hoidon. Urologisia syöpiä ovat esim. eturauhasen, virtsarakon ja munuaisten syövät.

Suomessa noin 5000 miestä sairastuu joka vuosi eturauhassyöpään, joka on miesten yleisin syöpä. Turun yliopistossa väittelevä Msc Marjaana Ojalill tutki tarttumisreseptori α2β1-integriinin roolia eturauhassyövän kantasolujen jakautumisessa, lääkeaineherkkyydessä ja liikkumisessa. Ojalill selvitti myös eturauhassyöpäkasvainten soluväliaineen koostumuksen ja löysi useita valkuaisaineita, joihin syövän kantasolujen tarttumisreseptorit voivat kiinnittyä. 

Solut kiinnittyvät ympäristöönsä käyttämällä useista proteiineista muodostuneita rakenteita, joita kutsutaan fokaaliadheesioksi. Ne toimivat ikään kuin jalkoina, joita solu hyödyntää myös liikkumiseen. Fokaaliadheesiot ovat tärkeitä monille solubiologisille ilmiöille, mutta niitä ei ole silti aikaisemmin tutkittu ihmisen monikykyisissä kantasoluissa. Turun biotiedekeskuksen akatemiaprofessori Johanna Ivaskan tutkimusryhmä paljasti ensimmäistä kertaa monikykyisten kantasolujen fokaaliadheesioden tarkan nanorakenteen.