Asiasana: Biokemia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Ruoantuotannon turvaamiseen keskittyvä opiskelijoiden projekti palkittiin kansainvälisessä osakilpailussa

12.08.2022

Turun yliopiston Aboa-joukkue osallistuu tänäkin vuonna kansainväliseen synteettisen biologian kilpailuun. Aboan projekti palkittiin viime viikonloppuna vaikuttavimpana projektina Ruotsin Linköpingissä järjestetyssä osatapahtumassa, pohjoismaalaisten joukkueiden konferenssissa. Aboa-joukkueen projekti pyrkii turvaamaan kotimaista ruoantuotantoa kehittämällä kasvien taudinaiheuttajien diagnostiikkaa.

Tutkijat löysivät uuden kantasolujen toimintaa säätelevän reseptorin

22.06.2022

Monet elimistön kudoksista uusiutuvat niissä olevien kantasolujen avulla. Professori Jyrki Heinon tutkimusryhmä Turun yliopistosta ja Lontoon King’s Collegen tutkijat Euroopan molekyylibiologian organisaation johtajan Fiona Wattin tutkimusryhmästä ovat löytäneet ihon kantasolujen pinnalta embigiini-nimisen molekyylin sekä osoittaneet sen merkityksen kantasolujen toiminnalle.

Tutkimuksesta uutta tietoa syöpälääkkeiden biosynteesistä ja evoluutiosta (Väitös: MSc Benjamin Nji Wandi, 20.8.2021, biokemia)

Antrasykliinit ovat laajasti käytettyjä syöpälääkkeitä, jotka ovat tällä hetkellä mukana 500 kliinisessä tutkimuksessa ympäri maailmaa. Antrasykliinien käyttöä rajoittavat niiden vakavat sivuvaikutukset. MSc Benjamin Nji Wandin väitöstutkimuksessa selvisi, että pienet muokkaukset antrasykliinien rakenteeseen voivat merkittävästi parantaa niiden bioaktiivisuutta sekä vähentää niiden toksisuutta.

Ratkaisu nukleiinihappojen synteesin muinaiseen ongelmaan mahdollistaa entistä tehokkaampien kohdennettujen viruslääkkeiden kehittämisen

17.03.2021

Turun yliopiston ja yhdysvaltalaisen Penn State -yliopiston tutkijaryhmien yhteistutkimuksessa on selvinnyt, miten elävät organismit erottavat RNA:n rakennusosat DNA:n rakennusosista. Löydös mahdollistaa uusien viruslääkkeiden suunnittelun. Tutkimusartikkeli julkaistiin korkeimman julkaisuluokan Nature Communications -lehdessä. 

Eturauhassyöpäsolujen salaisuudet paljastuvat asteittain (Väitös: Msc Marjaana Ojalill, 8.11.2019, biokemia)

Suomessa noin 5000 miestä sairastuu joka vuosi eturauhassyöpään, joka on miesten yleisin syöpä. Turun yliopistossa väittelevä Msc Marjaana Ojalill tutki tarttumisreseptori α2β1-integriinin roolia eturauhassyövän kantasolujen jakautumisessa, lääkeaineherkkyydessä ja liikkumisessa. Ojalill selvitti myös eturauhassyöpäkasvainten soluväliaineen koostumuksen ja löysi useita valkuaisaineita, joihin syövän kantasolujen tarttumisreseptorit voivat kiinnittyä. 

Solujen ”jalat” ylläpitävät kantasolujen monikykyisyyttä

18.10.2019

Solut kiinnittyvät ympäristöönsä käyttämällä useista proteiineista muodostuneita rakenteita, joita kutsutaan fokaaliadheesioksi. Ne toimivat ikään kuin jalkoina, joita solu hyödyntää myös liikkumiseen. Fokaaliadheesiot ovat tärkeitä monille solubiologisille ilmiöille, mutta niitä ei ole silti aikaisemmin tutkittu ihmisen monikykyisissä kantasoluissa. Turun biotiedekeskuksen akatemiaprofessori Johanna Ivaskan tutkimusryhmä paljasti ensimmäistä kertaa monikykyisten kantasolujen fokaaliadheesioden tarkan nanorakenteen.