Turun biotiedekeskuksen ja InFLAMES-lippulaivan tutkijat ovat tunnistaneet geenien joukon, jolla voidaan ennustaa tyypin 1 diabeteksen etenemistä. Tutkimus julkaistiin Lancetin eBioMedicine-lehdessä.
Turun PET-keskuksen ja Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen apulaisprofessori Kirsi Virtanen sai Diabetestutkimussäätiöltä kaksivuotisen sadan tuhannen euron apurahan. Lisäksi säätiö myönsi Turun yliopiston tutkijoille yksivuotisia hankeapurahoja ja henkilökohtaisia työskentelyapurahoja.
Turun yliopiston tutkimuksessa naisilla, joille kehittyi raskauden jälkeen diabeteksen esiaste, oli poikkeava aineenvaihdunnallinen profiili jo alkuraskaudessa. Heillä erityisesti pienikokoisten HDL-kolesterolihiukkasten määrä oli alkuraskaudessa lisääntynyt.
Professori, ylilääkäri ja InFLAMES-lippulaivahankkeen ryhmänjohtaja Pirjo Nuutila on valittu vuoden 2022 Novo Nordisk Foundation Lecture -palkinnon saajaksi. Palkinto myönnettiin hänen tutkimustyöstään aineenvaihduntasairauksien, kuten ylipainon ja diabeteksen parissa.
TtM Tanja Sjöros selvitti väitöstutkimuksessaan, voiko päivittäistä istumisaikaa vähentämällä vaikuttaa tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin, jos ei harrasta liikuntaa suositusten mukaan. Tutkimuksessa selvisi, että päivittäisen istuma-ajan vähentäminen noin tunnilla ei parantanut insuliiniherkkyyttä, mutta paastoinsuliini laski hieman. Istumisen vähentämiseen tähtäävällä ohjauksella oli tutkimuksen mukaan pieni vaikutus diabetesriskiin.
Diabetekseen sairastuvilla lapsilla on immuunijärjestelmän soluissa epigeneettisiä muutoksia jo ennen kuin heidän veressään havaitaan tyypin 1 diabetekseen viittaavia vasta-aineita. Kahden tuoreen tutkimuksen löydöt tarjoavat uusia mahdollisuuksia tunnistaa diabetekselle alttiit lapset hyvin varhain.
Kahden tunnin glukoosirasituskoetta käytetään tyypin 2 diabeteksen diagnostiikkaan. LL Simo Rehunen havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että kehon koko ja koostumus vaikuttavat kokeen tulokseen niin merkittävästi, että on kyseenalaista, onko se ylipäätään tarpeellinen tutkimus diagnoosin tekemiseen. Vaarana on, että pienikokoiset ihmiset diagnosoidaan tarpeettomasti diabeetikoiksi, kun taas kookkailla diabetes jää huomaamatta.
Euroopan diabetestutkimussäätiö on myöntänyt Turun yliopiston diabetestutkijoille rahoituksen, jonka turvin selvitetään synnynnäisen immuniteetin osuutta ykköstyypin diabeteksen synnyssä.
Diabetestutkimussäätiö myönsi vuonna 2021 apurahoja kaikkiaan 550 000 euroa, yhteensä 20 tutkijalle tai tutkimusryhmälle. Turun yliopiston tutkijoista apurahan sai kahdeksan tutkijaa, joille myönnettiin yhteensä 78 000 euroa.
Perintötekijät HLA-A*24, HLA-B*39:01 ja HLA-B*39:06 altistavat suomalaislapsia tyypin 1 diabetekselle. Kyseiset geenimuodot vaikuttivat erityisesti tyypin 1 diabetesta edeltävän esidiabeteksen loppuvaiheessa, jolloin ne nopeuttavat siirtymää kliiniseen diabetekseen. Mari-Liis Mikkin Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että tyypin 1 diabetekseen johtava prosessi saattaa olla erilainen eri ihmisillä.