Diabetestutkimussäätiöltä apurahoja Turun yliopiston tutkijoille
Diabetestutkimussäätiö myönsi Turun yliopiston tutkijoille yhden yksivuotisen hankeapurahan ja viisi henkilökohtaista työskentelyapurahaa.
Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.
Diabetestutkimussäätiö myönsi Turun yliopiston tutkijoille yhden yksivuotisen hankeapurahan ja viisi henkilökohtaista työskentelyapurahaa.
Turun ja Helsingin yliopistojen yhteistyöprojektissa on kehitetty PET-kuvantamismenetelmä kantasolusaarekkeiden seurannalle. Menetelmän avulla voidaan määrittää siirteiden koko ja arvioida niiden laatua, mikä parantaa tyypin 1 diabeteksen solukorvaushoitojen turvallisuutta ja tehokkuutta
Diabetestutkimussäätiö myönsi Turun yliopiston tutkijoille kolme yksivuotista hankeapurahaa ja viisi henkilökohtaista työskentelyapurahaa.
Professori Pirjo Nuutila palkittiin Suomen endokrinologiyhdistyksen Endopäivillä 2.11.2023 Helsingissä Minervasäätiön Bror-Axel Lamberg -palkinnolla. Palkinto on suuruudeltaan 10 000 €.
Turun biotiedekeskuksen ja InFLAMES-lippulaivan tutkijat ovat tunnistaneet geenien joukon, jolla voidaan ennustaa tyypin 1 diabeteksen etenemistä. Tutkimus julkaistiin Lancetin eBioMedicine-lehdessä.
Turun PET-keskuksen ja Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen apulaisprofessori Kirsi Virtanen sai Diabetestutkimussäätiöltä kaksivuotisen sadan tuhannen euron apurahan. Lisäksi säätiö myönsi Turun yliopiston tutkijoille yksivuotisia hankeapurahoja ja henkilökohtaisia työskentelyapurahoja.
Turun yliopiston tutkimuksessa naisilla, joille kehittyi raskauden jälkeen diabeteksen esiaste, oli poikkeava aineenvaihdunnallinen profiili jo alkuraskaudessa. Heillä erityisesti pienikokoisten HDL-kolesterolihiukkasten määrä oli alkuraskaudessa lisääntynyt.
Professori, ylilääkäri ja InFLAMES-lippulaivahankkeen ryhmänjohtaja Pirjo Nuutila on valittu vuoden 2022 Novo Nordisk Foundation Lecture -palkinnon saajaksi. Palkinto myönnettiin hänen tutkimustyöstään aineenvaihduntasairauksien, kuten ylipainon ja diabeteksen parissa.
TtM Tanja Sjöros selvitti väitöstutkimuksessaan, voiko päivittäistä istumisaikaa vähentämällä vaikuttaa tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin, jos ei harrasta liikuntaa suositusten mukaan. Tutkimuksessa selvisi, että päivittäisen istuma-ajan vähentäminen noin tunnilla ei parantanut insuliiniherkkyyttä, mutta paastoinsuliini laski hieman. Istumisen vähentämiseen tähtäävällä ohjauksella oli tutkimuksen mukaan pieni vaikutus diabetesriskiin.
Diabetekseen sairastuvilla lapsilla on immuunijärjestelmän soluissa epigeneettisiä muutoksia jo ennen kuin heidän veressään havaitaan tyypin 1 diabetekseen viittaavia vasta-aineita. Kahden tuoreen tutkimuksen löydöt tarjoavat uusia mahdollisuuksia tunnistaa diabetekselle alttiit lapset hyvin varhain.