Asiasana: Diabetestutkimus

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Tutkimuksessa selvitettiin istumisen vähentämisen vaikutusta diabetesriskiin – Vaikutukset positiivisia mutta odotettua lievempiä (Väitös: TtM Tanja Sjöros, 13.5.2022, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

TtM Tanja Sjöros selvitti väitöstutkimuksessaan, voiko päivittäistä istumisaikaa vähentämällä vaikuttaa tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin, jos ei harrasta liikuntaa suositusten mukaan. Tutkimuksessa selvisi, että päivittäisen istuma-ajan vähentäminen noin tunnilla ei parantanut insuliiniherkkyyttä, mutta paastoinsuliini laski hieman. Istumisen vähentämiseen tähtäävällä ohjauksella oli tutkimuksen mukaan pieni vaikutus diabetesriskiin.

Glukoosirasituskokeesta voidaan hyvin luopua diabeteksen diagnosoinnissa (Väitös: LL Simo Rehunen, 3.9.2021, yleislääketiede)

Kahden tunnin glukoosirasituskoetta käytetään tyypin 2 diabeteksen diagnostiikkaan. LL Simo Rehunen havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että kehon koko ja koostumus vaikuttavat kokeen tulokseen niin merkittävästi, että on kyseenalaista, onko se ylipäätään tarpeellinen tutkimus diagnoosin tekemiseen. Vaarana on, että pienikokoiset ihmiset diagnosoidaan tarpeettomasti diabeetikoiksi, kun taas kookkailla diabetes jää huomaamatta.

Perintötekijät vaikuttavat suomalaislasten kohonneeseen riskiin sairastua tyypin 1 diabetekseen (Väitös: FM Mari-Liis Mikk, 11.12.2020, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Perintötekijät HLA-A*24, HLA-B*39:01 ja HLA-B*39:06 altistavat suomalaislapsia tyypin 1 diabetekselle. Kyseiset geenimuodot vaikuttivat erityisesti tyypin 1 diabetesta edeltävän esidiabeteksen loppuvaiheessa, jolloin ne nopeuttavat siirtymää kliiniseen diabetekseen. Mari-Liis Mikkin Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että tyypin 1 diabetekseen johtava prosessi saattaa olla erilainen eri ihmisillä. 

Suolistomikrobistolla ei ole yhteyttä raskausdiabetekseen – mikrobiston koostumukseen voidaan kuitenkin vaikuttaa ravintolisillä

09.09.2020

Kalaöljyllä ja probiooteilla voidaan vaikuttaa raskaana olevan ylipainoisen naisen suolistomikrobiston koostumukseen, selviää Turun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Suolistomikrobiston koostumuksen tai toiminnan ja raskausdiabeteksen välillä ei tutkimuksessa kuitenkaan todettu yhteyttä. 

Aivot voivat säädellä koko kehon aineenvaihduntaa (Väitös: MD Eleni Rebelos, 11.9.2020, sisätautioppi)

Aivojen aineenvaihdunta voi suoraan säädellä koko kehon aineenvaihduntaa. Tämä käy ilmi MD Eleni Rebeloksen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Väitöskirjan kahdessa erillisessä aineistossa suurempi aivojen ravintoaineiden otto ennusti huonompaa aineenvaihdunnan terveyttä lihavuusleikkauksen jälkeen.

Kalaöljystä ja probiooteista ei ole apua ylipainoisten naisten verensokerin tai painon hallinnassa raskausaikana (Väitös: LL Outi Pellonperä, 4.9.2020, synnytys- ja naistentautioppi)

Raskausdiabetes on yleinen raskausaikainen sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka lisää sekä äidin että lapsen sairastuvuutta. Aiemmista lupaavista tuloksista huolimatta kalaöljy ja probiootit eivät näytä vaikuttavan edullisesti raskaana olevien ylipainoisten naisten verensokeritasoihin tai rasvamassan kertymiseen. Asia käy ilmi LL Outi Pellonperän Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa, jossa selvitettiin kalaöljyn ja probioottien vaikutuksia ylipainoisten äitien raskausdiabeteksen puhkeamisen riskiin ja kehonkoostumukseen.